Teatterin historiaa käsitteleviä kirjoja olet varmaan jo tutkinutkin, esimerkiksi The Cambridge companion to Greek tragedy / edited by P. E. Easterling
(Cambridge : Cambridge University Press , 1997) tai Wickham, Glynne: Teatterihistoria (Teatterikorkeakoulu[n] julkaisusarja, ISSN 0783-3385 ; 24). Seppo Tolpon Draamataiteen psykohistoria (Europen, 2000) on varsin tuore teos. Netissä sinun kannattaa tutkia ARSCAa, joka on useiden taidealan kirjastojen yhteinen kokoelmatietokanta: https://finna.fi Jos löydät sieltä jotain hyödyllisiä viitteitä, voit tiedustella niitä lähikirjastostasi tai tehdä kaukolainatilauksen kirjastossasi. Tätäkin linkkiä voit vilkaista: http://www.linkkitalo.fi/SPT--FullRecord.php?ResourceId=2241.
Aleksi-tietokannasta...
Kyllä muistatte elokuvan nimen ihan oikein, mutta kyseistä elokuvaa ei ole ilmeisesti Suomessa dvd:nä julkaistu. Internet Movie Databasesta tiedot tästä vuonna 1964 julkaistusta elokuvasta, jonka on ohjannut Jules Dassin ja pääosassa on Peter Ustinov, kyllä löytyivät.
Ryssien kaalimaaksi tai Arkadian puutarhaksi kutsuttiin aluetta, joka alkaa suunnilleen Postitalon ja Lasipalatsin kohdalta ja ulottuu pitkälle Eduskunnan ja Eläinmuseon tienoille asti.
Puutarhan perusti saksalaisyntyinen Christian Bohnhof 1859. 1800-luvun lopulla alueella hoitivat peltojaan "kaaliryssät", jotka kaalin lisäksi viljelivät mausteita, yrttejä ja sipulia. He asuivat alueella vaatimattomissa turvekattoisissa maakuopissa.
Vuonna 1890 alueen halki louhittiin kuilu satamarataa varten ja puutarhat jouduttiin hävittämään."
Lähde:
Hackzell, Kaija: Viertotietä itään ja länteen. 1988.
Nämä on julkaistu tänä vuonna ja löytyvät HelMet-kirjastoista:
Hong Kong & Macau: city guide (Lonely Planet), tekijät: Andrew Stone, Piera Chen, Chung Wah Chow
Shanghai & Southern China : including Hong Kong (Thomas Cook traveller guides), tekijä: George McDonald
Viime vuonna on Lonely Planetilta ilmestynyt Hong Kong encounter (tekijä Andrew Stone). Sarjasta Globetrotter travel guide ilmestyi viime vuonna Hong Kong (tekijä Helen Oon). Myös nämä löytyvät HelMet-kirjastoista.
Uusimmat suomenkieliset kirjat Hongkongista ovat molemmat vuodelta 2008:
Liam Fitzpatrick, Jason Gagliardi ja Andrew Stone: Hongkong (Kymmenen kärjessä -matkaoppaat)
Maria Schmandt, Nina Ruuttu, Michaela Hakkila: Lentoemäntien ostosopas Aasiaan
Veden paineellapa hyvinkin. Vesivarasto voi olla esimerkiksi järvi tai vaikkapa keinotekoinen vesisäiliö. Kun se sijaitsee jonkin verran ylempänä kuin piste, josta veden on tarkoitus suihkuta, pelkkä paine riittää suihkun synnyttämiseen. Muinaisessa Roomassa vesi johdettiin akvedukteja pitkin kaupungin alavammisa kohdissa sijaitseviin suihkulähteisiin ja niistä edelleen yhä alemmas. Sama vesi saattoi siis kiertää useassakin lähteessä ennen katuojaan päätymistään.
Veden kierto on mahdollista synnyttää myös vettä lämmittämällä - vaikkapa yksinkertaisesti auringonpaisteessa - ja yhdellä alla olevista sivuista viitataankin siihen, että tällä tavoin olisi aikoinaan järjestetty pieniä suihkulähteentapaisia myös sisätiloihin.
Hyviä...
Olisiko kyseessä J. Karjalaisen "Paratiisin pojat" cd-levy? Tämähän
kuuluu Karjalaisen amerikansuomalaiseen "Lännen-Jukka-osastoon".
Ja laulujen aiheetkin kuuluvat ainakin osittain "naimalauluihin".
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (...
Lauri Pohjanpään runo "Vuorisaarnan edessä" löytyy mm. runoilijan valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953).
Runo alkaa näin:
"Ma viisaitten luota elämää hain, -
vain sanoja sain."
Ja päättyy säkeisiin:
"Joka sanas tuo elämän sydämeen.
Läpi sanais nään taivasten taivaaseen."
Tekijäinoikeudellisista syistä runoa ei julkaista tässä kokonaisuudessaan.
Lauri Pohjanpää: Valitut runot, WSOY, 1953,
Johtamisesta ja johtajuudesta on kirjoitettu paljon, siksi on vaikea nimetä yhtä tai muutamaakaan alan perusteosta. Alla on muutamia uusia kirjoja Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Johtamisopit Suomessa : taylorismista innovaatioteorioihin / Hannele Seeck (2012)
- Johtamisen psykologia : ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä / Juha Perttula ja Antti Syväjärvi (toim.) (2012)
- Johtamisen koodi : viisi sääntöä hyvään johtajuuteen / Dave Ulrich, Norm Smallwood, Kate Sweetman (2010)
Lisää johtamista käsitteleviä kirjoja saat Helmet-hausta näin: mene Helmetin Tarkennettuun hakuun, valitse Aihe ja kirjoita hakuruutuun johtajuus johtaminen ja lisää hakuoperaattoriksi Tai. Näin saat tulokseksi jompaa kumpaa (tai molempia) aiheita...
Ruotsalaisen valkoisen hiihtoasun taustalla on tarina. Ensimmäinen valkoisessa puvussa kilpaillut oli Per Erik Hedlund, joka saapui starttiin olympialaisissa St. Moritzissa vuonna 1928 valkoisessa kevyessä hiihtoasussa, jonka hänen kotipaikkakuntansa naiset olivat hänelle ommelleet. Hiihtomaajoukkueen johtajat yrittivät kieltää häntä hiihtämässä valkeassa asussa, muut kilpailijat kun hiihtivät paksuissa harmaissa vaatteissa. Lopulta kunnon riitelyn jälkeen Per Erik sai kuitenkin startata valkoisissaan ja kevätauringon lämmössä hän pärjäsi kevyemmässä hiihtoasussaan niin hyvin, että voitti kilvan ylivoimaisesti ja saavutti Ruotsin ensimmäisen hiihtomitalin olympialaisissa talvikisoissa. Tarinan mukaan hän maaliin saavuttuaan sanoi yhdelle...
Tapahtumapaikkojen nimeämättä jättäminen liittyy 1800-luvun venäläisessä kirjallisuudessa yleiseen teemaan, maakuntien ja pääkaupungin eli periferian ja keskustan välisten suhteiden käsittelyyn. Maaseutukaupunki "N." edustaa kaikkia maaseutukaupunkeja ja toimii näin provinsiaalisen elämätavan symbolina. Esimerkiksi Gogolin Kuolleissa sieluissa tapahtumapaikkana toimivan kaupungin todetaan olevan ennen kaikkea vailla mitään yksilöllisiä ominaisuuksia: se on täysin samanlainen kuin kaikki muutkin maaseutukaupungit ja voitaisiin siis milloin tahansa korvata toisella. Näitä yleispäteviä maalaiskaupunkeja esiintyy myös mm. Turgenevin, Dostojevskin, Leskovin ja Tsehovin teoksissa.
Anne Lounsberyn artikkeli "To Moscow, I Beg You!":
Chekhov's...
Haanojan kirjaston lastenosastolla voi kuunnella cd-levyltä ja c-kasetilta musiikkia ja äänikirjoja. Haanojan kirjaston cd-levykokoelma on hyvin pieni. Aikuisten puolella on etupäässä maailmanmusiikkia ja jokunen pop-musiikkilevy. Lasten puolella on lastenlauluja cd-levyinä.
Kysymys osoittautui varsin haastavaksi. Miesten ja naisten välistä ystävyyttä romaaneista kyllä löytyy, mutta melkein aina se osoittautuu alkusoitoksi romanssille.
Anna Gavaldan romaanissa Kimpassa naispuolinen päähenkilö tutustuu kahteen mieheen, joista toisen kanssa suhde muuttuu romanttiseksi, mutta toisen kanssa säilyy ystävyytenä. Dekkareissa esiintyy toisinaan ystäviksikin luokiteltavia mies-nais-työpareja. J. K. Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittamassa dekkarissa Käen kutsu miespuolisen yksityisetsivän ja hänen naispuolisen sihteerinsä välillä vallitsee ystävyys. Peter O'Donnellin Modesty Blaise -kirjoissa päähenkilöllä on miespuolinen työtoveri ja ystävä Willie Garvin. Kotimaisista voisi ehkä ajatella Matti Yrjänä...
Ilmeisesti kaikista Suomen yleisistä kirjastoista voi lainata DVD-elokuvia.
Helmet-kirjaston DVD-elokuvat: http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28*%29%20f%3Ag%20c%3A15__O…
Hakutulosta voi rajata tarkennetussa haussa esimerkiksi lasten kokoelmaan ja tiettyyn kieleen.
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
Kenties kokemuksesi liittyvät hajumuistoihin? Olisitko joskus yhdistänyt pissin hajun pihlajaan ja korianterin tuoksun marjaluteeseen?
"Tuoksuilla on vahva yhteys muistiin ja tunteisiin. Tuttu tuoksu voi viedä yhdessä nuuhkaisussa ajassa taaksepäin johonkin merkitykselliseen hetkeen tai paikkaan. Selitys tähän löytyy hajuaistin poikkeuksellisesta hermoradasta.
Hajusignaalit kulkevat suoraan hajukeskukseen, kun muiden aistien viesti kulkevat monimutkaisempaa reittiä aivokuorelle. Aivojen hajukeskus on yhteydessä limbiseen järjestelmään, joka on tärkeä alue tunteiden ja muistojen syntymisen ja säätelyn kannalta kannalta.
Hajujen oppiminen on hyvin nopeaa. Jos kerran sairastuu jostain ruoasta, sen haistaminen, saati maistaminen,...
Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Sarjaa ei löytynyt hauillani lainattavana tai ostettavana tallenteena. Sitä voisi toivoa esitettäväksi Yle Areenassa, lomakkeen voi täyttää osoitteessa:
https://asiakaspalvelu.yle.fi/s/?language=fi
