Voisiko kyseessä olla "Robinson : jännittävä henkiinjäämispeli" (Young Genius 1999)?
Siinä päähenkilö on tosin ihminen, ei eläin.
Muita vanhoja autiolle saarelle sijoittuvia pelejä ovat myös
"Bing-Bong-saaren aarre : pääosissa Moppi ja Jehu" (2001)
Moppi ja Jehu etsivät Bing-Bong-saarelle piilotettua aarretta. Saaren prinsessa Leila apunaan he taistelevat merirosvokapteeni Kenkkua vastaan.
ja
"Gilbert ja kemystinen saari" (1999)
Lohikäärme Gilbert on joutunut mystiselle saarelle, jolta hän voi selviytyä vain kemian taitojensa ja mielikuvituksensa avulla.
Anita Hirvonen on levyttänyt kaksi ”Sua liikaa rakastan” -nimistä kappaletta. Toinen niistä alkaa: ”Muistan lauseet sanat sävytkin”. Kappaleen alkuperäinen nimi on ”When lovers say goodbye”. Sen säveltäjä ja alkuperäinen sanoittaja on Yleisradion Fono-tietokannan mukaan Robert Benham. Suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Chrisse Johansson. Tähän en löytänyt nuottia enkä sanoja painetuista julkaisuista. Sanoituksia voit etsiä verkosta hakukoneella esimerkiksi laulun alkusanoilla. Verkosta löytyvissä sanoituksissa voi olla virheitä. Sanat voi tietysti kuunnella myös äänitteeltä.
Toinen Anita Hirvosen levyttämä ”Sua liikaa rakastan” -niminen kappale alkaa: ”Sua liikaa rakastan sen yhä tunnustan”. Sen on säveltänyt Alexander Olshanetsky (tai...
Kaasunjakelusta Helsingissä vastaa Auris Kaasunjakelu. Kaasu tuodaan ja siirretään maanlaajuisesti siirtoputkistoja pitkin jakeluverkoille.
https://kuntatekniikka.fi/wp-content/uploads/sites/2/2021/09/10.-Kaasup…
Yrityksen tiedotteen mukaan kaasu tulee tällä hetkellä Balticconnector-yhdysputken kautta Baltiasta. https://aurisenergia.fi/kaasunjakelu/kaasunjakeluverkko-ja-siihen-liitt…
Putken vaurioitumisesta huolimatta Suomen kaasujärjestelmän tila on yhä vakaa, ja kaasun saanti turvattu LNG-terminaalien kautta. https://aurisenergia.fi/suomen-ja-viron-valinen-kaasuputki-on-poissa-ka…
Seuraavassa muutamia kaunokirjallisia teoksia, joiden miljöönä on Moskova :
BULGAKOV, Mihail : Saatana saapuu Moskovaan. 1976.
BULGAKOVA, Inna : Moskovan kirvesmurhat. 1994.
LIKSOM, Rosa : Go Moskova Go. 1988.
HEINÄMAA, Anna : Marian kirja. 1991.
JEROFEJEV, Viktor : Moskovan kaunotar. 1991.
JEROFEJEV, Venedikt : Moskova-Petuski. 1990.
KABAKOV, Aleksandr : Moskova -93. 1990.
KALEDIN, Sergei : Käytävä. 1991
MAKANIN, Vladimir : Lyhyet päivät. 1991.
MARININA, Aleksandra : Irina tietää liikaa. 2002.
PELEVIN, Viktor : Generation P. 2000.
SMITH, Martin Cruz : Gorkin puisto. 1981.
TOLSTOI, Leo : Anna Karenina.
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla käyvät ilmi Plussa-tietokannasta
http://www.libplussa.fi/
Olen hakenut useista eri tiedonlähteistä, mutta vaikuttaa siltä että kaikki käsialaan liittyvät kirjat koskevat joko käsialantutkimusta, esimerkiksi ihmisen luonteen tarkastelua käsialan valossa eli käsialantulkintaa, tai vanhojen käsialojen tuntemusta historiantutkimisen kannalta.
Kaunokirjoitukseen liittyvät opukset ohjaavat lähinnä kalligrafiaan ja tekstaukseen. Mutta ehkä niistä olisi hyötyä myös käsialan kehittämisessä.
Seuraavasta nettijulkaisusta voisi olla sinulle iloa Käsin kirjoittaminen vuonna 2000, http://www.edu.fi/julkaisut/kasiala.pdf . Siinä on erilaisia käsialamalleja ja lisäksi luku Näin kehitetään hyvä käsiala.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Kirjaston tietokannasta voit etsiä kirjoja kyseisestä aiheesta asiasanoilla lapset ja vaatteet. Löytyy esim. Marketta Franckin kirja Waatteen Wietti ja Wiettelys. Se käsittelee sekä aikuisten että lasten pukumuotia eri aikakausina. Samasta osoitteesta eli luokasta 90.21 löytyy kirjasarja People in costume, jossa on jonkin verran kuvia myös lasten vaatetuksesta eri vuosikymmeniltä. Vinkkejä voi saada myös vanhoista lastenvaatteiden valmistusta käsittelevistä kirjoista. Tällaisia kirjoja on esim. Hilkka Kansin laatima kirja Miten puen lapseni vuodelta 1970. Jyväskylän kaupunginkirjasto ei varastoi ollenkaan vanhoja muotilehtiä. Kannattanee ehkä niitä kysyä Jyväskylän yliopiston kirjaston Fennica-kokoelmasta.
Vanhan Valamon luostarista ja vain sen puutarhasta kertovaa kirjaa ei löytynyt. Kannattaa ehkä katsella myös sellaisia teoksia, joissa on kuvia tai valokuvia luostareista, niissähän voisi olla kuvia myös puutarhasta! Näitä saa ainakin kaukolainaamalla, osa kirjoista kertoo vanhasta Valamon luostarista: 1.Luostari Jäämeren rannalla Petsamon luostarin historiaa, Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 2. Kristuksen kirkastumisen luostari Uusi Valamo 1940-1990 , Panteleimon arkkimandriitta [Heinävesi] Valamon luostari 1990. 3. Hamnö keskiaikainen luostarimiljöö ulkosaaristossa Gustavsson, Kenneth [Mariehamn] Ålands landskapsstyrelse, Arkeologiska sektionen vid Museibyrån 1998. Sekä 4. Lapsuuteni vanha Valamo....
Merja ja Marvi Jalon Koiratytöt-sarjassa on tähän mennessä ilmestynyt kuusi kirjaa. Jesse vahtikoiran jälkeen on ilmestynyt vielä Jesse laivakoira (2007). Sarjan muut osat ovat Jesse löytökoira, Jesse ongelmakoira, Jesse ja kohtalokas kurssi ja Jesse sankarikoira.
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy kysymistäsi aiheista runsaasti viitteitä.
Mene Tiedonhaku > Tarkennettu haku ja kirjoita hakusanat hakuruudun Asiasanat/aihe -riville.
Työnohjauksesta on yksinkertaisinta hakea sanalla työnohjaus, jolloin tuloksena on 44 viitettä.
Työssä jaksamisesta saat 39 viitettä, kun kirjoitat hakulausekkeen muodossa jaksaminen ja työelämä.
Terveydenhuollon sosiaalityöstä voit hakea sanoilla terveydenhuolto ja sosiaalityö, jolloin saat 21 viitettä.
Frank monihaku http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot on maakuntakirjastojen aineistotietokanta. Frankista voit tehdä haun samalla tavalla kuin Web-Origosta kirjoittamalla hakusanat asiasana-riville. Jos...
Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
Teoksessa "Suomen rahapaja 1864-1964", Helsinki 1964 kerrotaan seuraavaa: "Samaan aikaan kun tehtiin suunnitelmia siitä, minkälaisia rahoja ja seteleitä Suomessa saisi valmistaa, alettiin tutkia kysymystä, miten ja missä tarvittavat rahat oli lyötävä. Siinä mielessä senaatti antoi huhtikuun 5. p:nä 1960 vuori-insinööri Walfrid Brehmerille määräyksen seurata senaattori Langenskiöldiä Pietariin. Hänen oli siellä tutustuttava Venäjän rahapajan organisaatioon ja toimintaan ja huomioittensa perusteella laadittava ehdotus rahapajan perustamisesta Suomeen. Kertomuksen Pietarissa tekemistään huomioista ja sikäläisten asiantuntijoiden avulla laatimansa ehdotuksen hän jätti senaatille huhtikuun 14. p:nä 1860."
Muutetusta raha-yksiköstä sanotaan...
Kirjastot hankkivat pelit, samoin kuin muunkin aineistonsa, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Eri kunnissa voi siis olla eri hankkijat, ja hankkijat voivat vaihtua seuraavalla tarjouskierroksella. Helsingin kaupunginkirjasto hankkii tällä hetkellä konsoli- ja pc-pelinsä Oy Av-Palvelut J & K -yritykseltä.
Olisiko kyseessä J. Karjalaisen "Paratiisin pojat" cd-levy? Tämähän
kuuluu Karjalaisen amerikansuomalaiseen "Lännen-Jukka-osastoon".
Ja laulujen aiheetkin kuuluvat ainakin osittain "naimalauluihin".
Ikävä kyllä muistelemaasi lehtiartikkelia ei ole löytynyt. Joulukuusen neulasten määrää on kyllä laskettu tai arvioitu monestikin. Uusimman Suomen kuvalehden (2010, nro 51-52, s. 14-15) mukaan joulukuusessa, jonka rungon halkaisija on kolme senttiä, on noin 300 000 neulasta ja sen lisäksi 200 000-500 000 oravaa pienempää ötökkää. Tieteen kuvalehden nettisivuilla on jouluun liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Siellä päädytään aivan toiseen lukuun. Sivun mukaan kahden metrin korkuisessa joulukuusessa on 2 000 – 50 000 neulasta:
http://tieku.fi/joulukalenteri-2010/paljonko-joulukuusessa-on-neulasia
Erikoiskirjastoja hallinnoivat ja rahoittavat isäntäorganisaatiot. Organisaatiot päättävät itsenäisesti kirjastojen toiminnasta. Suomessa erikoiskirjastoja on yli 300. Esimerkiksi maailman metsäntutkimusorganisaatioiden liitto ylläpitää omaa metsäalan kymmenluokittelua.
Erikoiskirjastojen toimintaa on tilastoitu sivulla: https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.jsp
Näillä sivuilla ei kuitenkaan mainita kirjastojen luokitusjärjestelmiä, eikä näytä olevan olemassa muitakaan valmiita dokumentteja joihin olisi kerätty etsimiäsi tietoja.
Kirjastot.fi -sivustolla on lueteltu erikoiskirjastoja ja niiden kotisivuja. Kotisivujen kautta voisi yrittää etsiä tietoa heidän luokitusjärjestelmistään.
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/...
Kyllä se varmaankin mahdollista olisi. Yleisiin kirjastoihin hankittavat kappalemäärät tuskin kuitenkaan voivat olla kovin suuria.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoihin voit tehdä hankintaehdotuksia niillä lomakkeilla, jotka löytyvät HelMet-verkkokirjaston etusivulta http://www.helmet.fi/ kohdasta "Tee hankintaehdotus". Siitä voit myös valita, mihin kaupunkiin toivoisit teosta hankittavaksi.
Kirjasto 10:ssä, Itäkeskuksen kirjastossa ja Töölön kirjastossa voi soittaa sähköpianoa. Akustista pianoa Helsingin kirjastoissa ei ole.
http://www.lib.hel.fi/page/BBE3ADA4-1300-4A46-98A8-D832ABCBC34B.aspx
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/itakeskus/musiikkiosasto/
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/toolo/tietokoneet/
Vantaan Tikkurilan kirjastossa on piano asiakkaita varten:
http://www.vantaa.fi/fi/kirjasto/kirjastot_ja_aukioloajat_/tikkurilan_k…