Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Helsingin kaupunginkirjaston käyttösääntöjen mukaan ei valitettavasti ole aikarajaa, jolloin "synnit" vanhenevat. Ainoa tapa palauttaa lainausoikeus on maksujen hoitaminen. Suosittelisin että otat yhteyttä Pääkirjaston perintään (puh. 3108 5307) ja pyrit neuvottelemaan aikataulun maksujen maksamiseksi vähittäin. Näin varsinkin, kun kerrot maksuja olevan paljonlaisesti.
Valitettavasti aihettasi tarkasti vastaavaa kirjallisuutta en löytänyt. Lehtiartikkeleita aiheesta löytyy Aleksi-lehtitietokannasta. Aleksi on käytettävissä yleisissä kirjastoissa. Kuitenkin etsiessäsi artikkeleita käytä autojen ajotietotekniikkaan liittyviä tarkempia ilmaisuja,kuten ' autot ja navigointilaitteet' tai ' abs' (tarkoittaen abs-jarrujärjestelmää) tai muuta tarkempaa nimitystä tietylle auton ajotietokonelaitteelle ( erilaiset turvalaitteet, ilmastointijärjestelmät, vaihteisto, multiplex-tekniikka).
Suomen Autolehdestä voisi löytyä lisää tietoa aiheestasi. Lehden internet-osoite on http://personal.inet.fi/koti/satl/lehti.html.
Nyt on juuri ilmestynyt Suuri suomalainen www-hakemisto: www 2000 syksy-talvi, joka sisältää paitsi
yritysten www-osoitteita myös sähköpostiosoitteita. Se löytyy myös osoitteesta http://www.luotain.com .
Ainakin Turun puhelinluetteloon voivat myös yksityisasiakkaat halutessaan ilmoittaa sähköpostiosoitteensa. Palvelu on maksullinen. Vuoden 2001 puhelinluetteloon on myös tulossa nettihakemisto, joka sisältää yritysten www-osoitteita ja sähköpostiosoitteita.
Sähköpostiosoitteista ei kukaan pidä täydellistä luetteloa (usein sanotaankin puhelimen olevan paras väline sähköpostiosoitteen selvittämiseksi). Kotimaisista sähköpostiosoitteista pitää kirjaa mm. Eemeli http://search.fi.sonera.plaza.net/query (katso sähköpostihaku). Eemeliin voidaan...
Seitsenpäiväinen viikko on käytössä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Tämä käytäntö vakiintui koko läntiseen maailmaan roomalaisten ajanlaskun mukana. Myös islamilaisen kalenterin viikko on seitsenpäiväinen. Kiina on noudattanut länsimaista gregoriaanista kalenteria vuodesta 1911 lähtien.
Seitsenpäiväinen viikko on ajanlaskumme vanhin samanlaisena pysynyt ajanjakso, sillä jo yli 2500 vuoden ajan viikonpäivät ovat toistuneet katkeamatta seitsemän päivän jaksossaan aina uudelleen ja uudelleen. Edes kalenteriuudistukset eivät ole vaikuttaneet viikon kulkuun. Siihen puututtiin vasta 1970-luvun alussa, ja silloinkin muutettiin vain viikon aloituspäivää. Muutoksia tapahtui myös viikon määritelmässä. Kansainvälisen kaupan...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aiemminkin kysytty, miten kirjastonhoitajaksi pääsee ja millainen työllisyystilanne alalla on. Palvelun arkistosta löytyy vielä lisää vastauksia, mutta alla on linkit niistä kahteen:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-kilpailu-kirjastoalan-tyopaikoista-kovaa?from=term/193443&language_content_entity=fi
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-ammatti-pitaa-olla-etta?from=term/193443&language_content_entity=fi
Vuoden 2019 ammattibarometrin mukaan kirjastoalalla oli työttömiä ja lomautettuja paljon. Tammi-kesäkuussa työttömiä tai lomautettuja kirjastonhoitajia tai informaatikkoja oli kuun lopussa keskimäärin 270. Avoimia paikkoja taas oli keskimäärin 42,5 kuukauden aikana....
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
Toisiaan lähellä olevat nimet Toivanen, Toivainen ja Toiviainen perustuvat kaikki muinaissuomalaisena pidettyyn miehennimeen Toiva. Poikalasta arvostettiin, poikaa toivottiin kotinsa ja sukunsa turvaajaksi, ja tämä toive heijastui sellaisissa nimissä Toiva, Toivakka, Toivas, Toivettu, Toivio, Toivo, Toivottu, Toivalempi jne. Sukunimistöön ne ovat päässeet isän- tai talonnimestä.
"Toiva-nimistä" Toivo, Toivola, Toivonen, Toivio ja Toiva ovat länsisuomalaisia, Toivainen, Toivanen ja Toiviainen selvemmin itäisiä; Toivari ja Toivakka sijoittuvat liki itäisten nimien levinneisyysalueita, niiden länsipuolelle. Toiviaisen kanta-alue on ollut Etelä-Karjalassa ja Laatokan luoteisrannalla. Toiva(i)set ovat asuneet lähinnä tämän alueen...
Claes Anderssonin runo, joka alkaa rivillä "Kesät me muistimme" sisältyy kokoelmaan Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 (1985, s.111). Runo on kokoelmasta Tillkortakommanden (1981) ja sen on suomentanut Pentti Saaritsa.
Hannu Salakka on kirjoittanut runon Kiurujen aikaan (teoksissa Ennen kaipasin tähän : runoja, 1983; Myös todellisuus on uskonto : runoja, 1986). Kiurujen kesä -nimistä runoa tai kokoelmaa Hannu Salakalta ei löytynyt.
https://finna.fi/
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Don Rosan mukaan Mummo-Ankka syntyi noin vuonna 1855. Oikealta nimeltään hän on Kaino-Vieno (engl. Elvira). Taliaferron ja Karpin sarjakuvissa Mummo-Ankka saapuu uudisasukkaana Pohjois-Amerikkaan. Hänen sanotaan ottaneen osaa intiaanisotiin (ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/Intiaanisodat). Mummo-Ankka avioitui Hepsu Ankan kanssa ja sai kolme lasta, Aaronin, Doran ja Unton. Aku Ankka, Hannu Hanhi, Sisuvius Ankka ja Touho Ankka ovat hänen lapsenlapsiaan.
Mainintaa Mummo-Ankan ammatista ennen maatilan perustamista en valitettavasti löytänyt. Tuona aikana naisten työssäkäynti oli harvinaista, joten kenties Mummo-Ankallakaan ei varsinaista ammattia ollut.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mummo_Ankka
https://www.hs.fi/...
Kuvataiteilijamatrikkelista ei löydy yhtään Koivula nimistä taiteilijaa. Pienen etsinnän jälkeen voisin kuitenkin ehdottaa, että etsimäsi taiteilija voisi olla Sirkka Koivula.Täältä pääsee lukemaan Sirkka koivulan lyhyen profiilikuvauksen: https://naivistit.fi/sirkka-koivula/ Kuvauksesta käy ilmi, että Sirkka Koivula on pitänyt taidegalleriaa jo 80-luvulla.Tässä on puolestaan pari vuotta sitten Oulussa huutokaupattu Sirkka Koivulan taulu: https://huutomylly.fi/huutokaupat/arvotaulu-s-koivula-oljytyo-7761 Voit koittaa verrata tätä taulua niihin tauluihin, jotka tiedät etsimäsi taiteilija Koivulan maalanneen.
Kirjastoihin pääsee nyt ja jatkossa ilman koronapassia.
Kunnallisena palveluna haluamme mahdollistaa kirjaston käytön jokaiselle kuntalaiselle.
Maskien käyttöä ja käsien desinfiointia suosittelemme edelleen jokaiselle.
Kuubalaisesta (populaari-)musiikista on pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa tarjolla useampiakin suomenkielisiä teoksia. Sanna Kuusiston "Baila, baila: kuubalaisen tanssin käsikirja" sisältää Risto Vuorimiehen mainion osuuden kuubalaisesta tanssimusiikista. Pertti Luhtalan "Rumbakuninkaista salsatähtiin" käsittelee lisäksi kuubalaisen musiikin invaasiota Yhdysvaltoihin. Juhani Similän "Rommi, ruletti ja rumba" tarkastelee kohdettaan etnomusikologian näkökulmasta.
Lisäksi kannattaa mainita nuotti "Kuuban rytmi : joruba-musiikista uuteen trubaduurilauluun" ja "Kuuban rytmi" -kasetti ja esittelyvihkopakkaus. Englanninkielisista kirjoista mainittakoon Calvo: "Salsa!--Havana heat: Bronx beat" sekä Roberts: "Latin tinge".
Kuubalaista...
Verho-työasemien käyttäjät ovat periaatteessa jäljitettävissä, mutta asiakkaiden yksityisyyden suojan takia se tehdään vain poikkeustapauksissa (rikosepäily tms.). Alkuperäinen viesti "header"-tietoineen pitää tällöin lähettää kirjaston tietotekniikkayksikköön.
Käyttäjistä voidaan saada selville ainoastaan se, mitä ohjelmia (esimerkiksi Word tai Netscape) he ovat käyttäneet, työtiedostot eivät säily työasemilla. Kirjasto voi käyttää tietoja laatiakseen yhteenvetoja työasemien käytöstä.
Hei! Lastenkirjoja kustantavat suuret yleiskustantajat Gummerus (09-584301), Otava (09-19961),
WSOY (09-61681) ja Tammi (09-6937621). Näiden lisäksi ainakin Kirjapaja Oy (09-613021),
Kustannus-Mäkelä Oy (09-2257995), Like Kustannus Oy (09-1351385), Kustannus Oy
Pieni Karhu (03-7340402), Lasten Keskus Oy (09-6926344) ja Helsinki Media (01080-0095) sekä ruotsinkieliset Söderström &Co (09-68418620) ja Schildts Förlag Ab (09-8870400).
Tarkemmat yhteystiedot ja esittelyt löytyvät helposti esim. netistä booknetin kautta.
http://booknet.cultnet.fi/kustant/ - sieltä puuttuvat vain http://www.tammi.net,
http://www.LASTENKESKUS.fi/ ja Helsinki Media - jolle löysin vain puhelinnumeroita.
Brikettien valmistamisesta löytyy tietoa Internetistä esim. seuraavilta sivuilta:
http://www.motiva.fi/kirjasto/Uusiutuvat%20energial%E4hteet%20Suomessa/…
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2000/T2045.pdf
www.pelletforum.com
Esim. seuraavassa työtehoseuran metsätiedotteessa on tietoa briketistä
Eilavaara, Erkki: Nykytilanne puupellettien tuotannossa ja käytössä.1999.Työtehoseuran metsätiedote; 13/1999 (611)
ISBN-tunnukset löytyvät numerojärjestyksessä International ISBN Agencyn julkaiseman teoksen Publishers' international ISBN directoryn kolmannesta osasta Numerical ISBN section. Suomalaisten kustantajien tietoja voit hakea myös ISBN-keskuksen kustantajarekisteristä http://kontti.helsinki.fi:8822/atkonew/plsql/kikuju.runko.alkusivu
Sulkakynä : antologia löytyy Turun kaupunginkirjastosta. Sen julkaissut Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri Sulkakynä on saanut tilapäisesti kustantavien kustantajatunnuksen. Sama tunnus on siis monella muullakin tilapäisesti kustantavalla. ISBN-keskuksen sivuilta http://www.lib.helsinki.fi/julkaisuala/isbn/ löytyy tietoa ISBN-tunnuksesta, sen hankkimisesta ym.
Valitettavasti suomenkielisiä sivuja, joissa olisi Picassosta paljon tietoa ei taida löytyä.
Aiheenmukaisia suomenkielisiä hakemistoja on esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloissa http://www.makupalat.fi/ ja Kirjastot.fi:n Linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto . Molemmissa voi hakea nimellä Picasso Pablo.
Helsingin Sanomien julkaisema sivusto Picasso-näyttelystä Helsingissä tarjoaa tietoa Picassosta suomeksi,
http://kampanjat.hs.fi/picasso
Pääasiallisesti nettisivut ovat englanniksi tai useimmat ranskaksi,
http://www.picasso.fr/us/picasso_page_index.php
http://picasso.shsu.edu/
Suomenkielistä kirjallisuutta kyllä on. Lyhyt Picasson elämäkerta on esim. seuraavissa
- Picasso, Pablo: Pablo Picasso,1979
- Maailman...
Espoolaiset voivat tilata kaukolainoja nettilomakkeella
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukopalvelutilauksen voi myös käydä tekemässä jossakin kirjaston toimipisteessä. Espoon kaupunginkirjaston maakuntayksikkö käsittelee saapuneet kaukolainapyynnöt.
Mikkelin maakunta-arkiston minimimaksu kaukolainoista on 8,40 euroa. Filmit lähetetään yleensä viiden rullan erissä, joka maksaa siis 8,40 euroa.
Mikkelin maakunta-arkiston kotisivulla on lisää tietoa
http://www.narc.fi/ma/mma/mmapsivu.htm
