Teoksessa "Suomen rahapaja 1864-1964", Helsinki 1964 kerrotaan seuraavaa: "Samaan aikaan kun tehtiin suunnitelmia siitä, minkälaisia rahoja ja seteleitä Suomessa saisi valmistaa, alettiin tutkia kysymystä, miten ja missä tarvittavat rahat oli lyötävä. Siinä mielessä senaatti antoi huhtikuun 5. p:nä 1960 vuori-insinööri Walfrid Brehmerille määräyksen seurata senaattori Langenskiöldiä Pietariin. Hänen oli siellä tutustuttava Venäjän rahapajan organisaatioon ja toimintaan ja huomioittensa perusteella laadittava ehdotus rahapajan perustamisesta Suomeen. Kertomuksen Pietarissa tekemistään huomioista ja sikäläisten asiantuntijoiden avulla laatimansa ehdotuksen hän jätti senaatille huhtikuun 14. p:nä 1860."
Muutetusta raha-yksiköstä sanotaan...
Palveluskelpoisuusluokat ja -säädökset löytyvät esimerkiksi seuraavasta terveysohje-dokumentista (pdf-tiedosto):
http://www.mil.fi/laitokset/laaketiede/terveysohje.pdf
En löytänyt silmäykselläni tuollaista painorajoitusta, mutta voit tutkia vielä tarkemmin halutessasi.
Sopivaa aineistoa Porin kaupunginkirjastossa ovat isotekstiset kirjat sekä selkokirjat. Äänikirjoja ei ole selkokielellä. Lehtilukusaliin tulee Selkouutiset. Sanasta sanaan cd-rom on myös lainattavissa. Suomen kielen oppikirjoista saattaisi olla apua, niissä on usein yksinkertaista kieltä. Oppikirjoja on myös cd-rom-levyinä.
Pölypunkit kuuluvat hämähäkkieläimiin ja ne kuuluvat ihmisen luontaisiin seuralaisiin lähes kaikkialla maailmassa. Suomessa esiintyy vain kahta pölypunkkilajia, mutta lämpimämmillä alueilla lajeja ja yksilöitä esiintyy huomattavasti runsaammin. Tämä johtuu siitä että ne vaativat lämpimiä (mielellään yli +25 astetta) ja kosteita olosuhteita sekä ihmishilsettä ravinnokseen. Meillä pohjoisissa oloissa esim. vuodevaatteet tarjoavat siksi yhden harvoista otollisista paikoista punkkien elinympäristöksi. Pölypunkkien tuloreittiä ihmisten asumuksiin on näin ollen mahdotonta tarkemmin määrittää, punkit tai niiden munat voivat pienikokoisuutensa ansiosta liikkua jopa ilmavirtojen mukana paikasta toiseen.
Kirjassa Aina uusi muisto: kirjoituksia menneen elämisestä meissä (toimittaneet Katarina Eskola ja Eeva Peltonen, 1997) kirjoittaa Maria Koskijoki artikkelissaan Esine muiston astiana "muistoarvoltaan merkityksellisistä esineistä".
Tästä kirjasta löytyy aiheestasi muutenkin tietoa, ja myös lisää lähteitä. Kirja on Seinäjoen pääkirjaston kokoelmissa:
https://seitti.seinajoki.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=find2&sesid=13274…
Nurmon kirjastosta löytyy myös kirja aiheeseesi liittyen:
Rakkaat ja tarpeelliset tavarat : vanhainkodissa asuvan vanhuksen esineistö / Minna Vaininen, Pirkko Routasalo, Timo J. Virtanen (1999)
Mm. muistoesineitä käsittelee myös alla mainittu opinnäytetyö. Voit pyytää sen kaukolainaksi lähikirjastosi kautta.
- Kuvista...
HelMet-kirjastojen e-kirjojen lainaamiseen tarvitset HelMet-kirjastokortin, jonka voi saada Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteestä. Kortin saa esittämällä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Kortin saaminen edellyttää Suomessa sijaitsevaa osoitetta, mutta pääkaupunkiseudulla ei tarvitse asua kortin hankkiakseen. Korttia ei kuitenkaan pysty saamaan mitenkään ilman kirjastossa käymistä.
E-kirjoja pystyy lainaamaan HelMet-kirjastokortissa olevalla kortin numerolla ja nelinumeroisella pin-koodilla. Niiden avulla kirjaudutaan järjestelmään sisälle.
Antamillasi tiedoilla on miltei mahdotonta löytää etsimäsi tutkimus.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on kuitenkin aineistoa joka saattaa olla hyödyksi, tarkista esim. Carolyn Webster-Strattonin teos Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja (2011). Kirjan neljäs luku – Myönteisen käyttäytymisen edistäminen: huomio, kannustus ja kehuminen (s. 63-80) – käsittelee etsimäänne aihetta. Voitte myös tarkistaa luvun viitteet.
Johtamisesta ja johtajuudesta on kirjoitettu paljon, siksi on vaikea nimetä yhtä tai muutamaakaan alan perusteosta. Alla on muutamia uusia kirjoja Helmet-kirjastojen kokoelmista:
- Johtamisopit Suomessa : taylorismista innovaatioteorioihin / Hannele Seeck (2012)
- Johtamisen psykologia : ihmisten johtaminen muuttuvassa työelämässä / Juha Perttula ja Antti Syväjärvi (toim.) (2012)
- Johtamisen koodi : viisi sääntöä hyvään johtajuuteen / Dave Ulrich, Norm Smallwood, Kate Sweetman (2010)
Lisää johtamista käsitteleviä kirjoja saat Helmet-hausta näin: mene Helmetin Tarkennettuun hakuun, valitse Aihe ja kirjoita hakuruutuun johtajuus johtaminen ja lisää hakuoperaattoriksi Tai. Näin saat tulokseksi jompaa kumpaa (tai molempia) aiheita...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Aika paljon tietoa Bo Carpelanista löydät osoitteesta
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990601-143817.html
Jos kaipaat jotain lisää, voit etsiä esim. Northern Light -hakupalvelun avulla (http://www.northernlight.com) kirjoittamalla hakusanakenttään
Carpelan, Bo
Selasin useita sanakirjoja ja vain Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjan Suomi-Venäjä-Suomi sanakirjassa (1992) oli sanan yhteydessä ääntämisohje.Yllättävää, sillä vastaavissa englannin kielen sanakirjoissahan on ääntämisohjeet.
Sanakirja on varsin suppea ja siksi kannattaisikin tiedustella lähikirjastostasi olisiko edellä mainitun kirjan lisäksi saatavilla Kari Mäkilän Venäjän ääntämisopas (1996).
Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on erilaisia uskomuksia siitä, miksi ihmiset vilustuvat. Esimerkiksi Suomessa meillä on tapana sanoa, että vilustuminen liittyy lähes aina siihen että olemme kylmettyneet, olemme menneet ulos märällä tukalla tai emme ole pukeneet riittäväksi vaatteita pakkassäällä.
Sitkeästi elävistä uskomuksista huolimatta flunssa ei ole seurausta kylmettymisestä tai "vilustumisesta" vaan virustartunnasta. Tavallisin flunssan aiheuttaja on rinovirus, joka on syynä 30–50%:ssa sairastumisista. Rinovirus lisääntyy kylmässä nopeammin kuin lämpimässä. Ihmisen immuunijärjestelmä taas heikkenee kylmässä. Kun nenä viilenee kylmässä ilmassa, immuunisolujemme kyky kontrolloida viruksen lisääntymistä limakalvoilla heikkenee. Tämän...
Hei,
Vhs-kasetin digitoiminen dvd-levylle kestää niin kauan kuin vhs-kasetissa on digitoitavaa sisältöä. Kasetti siis pyörii digitoidessa tavallisella katselunopeudella ja tallentaminen tapahtuu siinä samalla. Lisäksi alussa ja lopussa menee muutamia minuutteja dvd-levyn alustamiseen ja viimeistelyyn.
Yhdelle dvd-levylle mahtuu kaksi tuntia videota. Jos dvd-levy täyttyy, laite pysäyttää automaattisesti vhs-kasetin siihen kohtaan ja lopun digitointia voi jatkaa sitten toiselle levylle. Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilassa on kaksi laitetta vhs-kasettien digitoimiseen, joten neljän tunnin aikana ehtii digitoida lähes kahdeksan tuntia vhs-videota.
Vanha Unski-kissa kertoo maailmanmatkoistaan Markus Majaluoman kuusiosaisessa animaatiosarjassa Kissan elämää, joka esitettiin ensimmäisen kerran Pikku kakkosessa helmi–maaliskuussa 2001. Unski seikkaili mm. kissanhiekkamaassa, pohjoisnavalla, Siperiassa ja Lombardiassa. Sarjan uusintakerroista lähimmäs vuotta 2005 osuu huhti–toukokuu 2006.
Digitaalisessa Internet Archive -kirjastossa on lainattavissa Stephen Kingin teos The Shining. Teoksesta ei löydy kyseistä sanontaa lainkaan. Ilmeisesti sanonta on tullut Stanley Kubrickin käsikirjoitukseen.
Kyseessähän on vanha sanonta, joka on mainittu englantilaisessa sanontojen kirjassa jo 1600-luvun lopussa, tuolloin muodossa "All work and no play makes Jack a dull boy".
https://archive.org/
https://www.dailyscript.com/scripts/shining.html
https://en.wikipedia.org/wiki/All_work_and_no_play_makes_Jack_a_dull_boy
Pirkanmaalla saat sähköisen kirjastokortin käyttöösi kirjautumalla puhelimella verkkokirjastoon osoitteessa piki.fi. Siellä olevasta Oma tili -valikosta löytyy kohta Kirjastokortit, josta saat auki kirjastokorttisi. Voit tallentaa verkkokirjaston puhelimesi näytölle ja käyttää sirtä sovelluksen tavoin. Toinen vaihtoehto on ladata puhelimeen Tampere.Finland -sovellus, johon myös saat sähköisen kirjastokortin. Tämä sovellus ei sisällä muita kirjastoon liittyviä toimintoja.
Verkostoyhteistyössä nuorten parissa käytetään usein osallisuus-käsitettä. Kuntaliitto ja Sisäasiainministeriö ovat käynnistäneet valtakunnallisen osallisuushankkeeen, joka kohdistuu erityisesti paikallistasolle. Nuorisoteema liittyy moniin hankkeisiin. Aiheesta Sisäasiainministeriön julkaisema katsaus Osallisuushanke, helmikuu 1998. Hankkeita esitellään myös www.intermin.fi/suom/osallisuus/index.html, jossa julkaisuja sekä linkkejä eri hankkeisiin.
Myös kansalaisyhteiskunta-2000 -hankkeessa on tutkittu nuorten osallisuutta, Allianssin sivulta www.alli.fi/k2000/index.html löytyy mm. linkki seminaariraportteihin aiheesta.
Verkostoitumisyhteistyötä löytyy myös koulutuksen parista esim. Avaimia avoimeen kouluuun (1996); Numminen, Ulla:...
