Verlan nimi mainitaan tuomiokirjoissa ensimmäisen kerran 1681 muodossa Wärla, joka tarkoittaa niemen maata.Jaalan puoleista myllytonttia on kutsutta myös Wärälä kvarnplan. Perimätiedon mukaan Verlankosken molemmin puolin on sijainnut jauhomylly ikimuistoisista ajoista lähtien. Ensimmäiset myllyt rakennettiin Suomeen jo 1300-luvulla asiakirjalähteiden mukaan. Asutusta alueella ei tuolloin ollut, mutta kosken kalastusoikeudesta käytiin oikeutta 1600-luvun lopulla. Koskessa oli ankeriaskalastamo. 1700-luvulla Valkealan puolelle rakennettiin venäläisten toimesta rajavartioston vahtitupa, joka on säilynyt ja joka nykyään tunnetaan Lipun torppana. (jaalan historia s. 174-175. )
R.L. Stinestä on tuskin lainkaan tietoa suomeksi, mutta tältä englanninkielisetä
sivulta löydät varmasti sen, mitä esittelyä varten tarvitset.
http://www.scholastic.com/goosebumps/high/stine/
Tässä muutama avioeroa käsittelevä nuortenkirja:
HONKASALO, Laura : Metsästä tuli syöjätär. 2000.
HAKKARAINEN, Olli : Enkelinkuvia lumessa. 1995
TÖRMI, Kaarlo : Faijan kanssa yksin. 1994.
Lisää aihetta sivuavia nuortenromaaneja löydät nettiosoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/avioero.shtml. Kirjojen sijainti- ja saatavuustietoja pääkaupunkiseudulla voit katsoa Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Tarkoitat varmaan Eppu Nuotion lasten runokirjaa:Ollaan Ananas ja kookos? Sitä löytyy meilkein kaikista kaupunginkirjaston toimipisteistä.
http://www.libplussa.fi/ -osoitteesta voit tarkistaa lähimmän kirjastosi, mistä sitä löytyy.
Eri kirjastoilla on hyvin monenlaista oheistoimintaa. Ajankohtaisesta tarjonnasta saat parhaiten tietoa kirjaston nettisivuilta, tarkasta kirjaston osoite esim. osoitteesta www.kirjastot.fi. Voit myös soittaa kyseiseen kirjastoon, kirjastojen puhelinnumerot löytyvät myös tästä Suomen kirjastojen yhteisestä sivustosta. Ns. laajennetusta lastenkirjastotyöstä on julkaistu myös muutamia kirjoja, joista uusimpia lienevät Marja-Leena Mäkelän Sanajalkaseikkailu ja Satuseikkailu kirjastossa. Suonenjoen kirjaston puhelinnumero on 017-5133636 ja nettiosoite on http://www.suonenjoki.fi/.
Kysymyksesi on melko spesifi, joten varsinaista kirjallisuutta aiheesta ei yleisten kirjastojen kokoelmista paljonkaan löydy. Voisit ottaa yhteyttä Terveystieteiden keskuskirjastoon, joka sijaitsee Helsingin Meilahdessa http://www.terkko.helsinki.fi/ Varsinaiset tiedonhaut ovat siellä maksullisia.
Yleisten kirjastojen asiakastyöasemilla voit käyttää esim. Helkaa (Helsingin yliopiston kokoelmatietokanta), joka sisältää myös Terkossa olevan aineiston sekä Medic-tietokantaa, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista. Medicissä mene kohtaan "hakusanojen selaus" ja kirjoita laatikkoon esimerkiksi sana "hengityshoidon" ja hae. Näin löytyneet viitteet voisivat kohdallasi olla käyttökelpoisia. Helkasta...
Chilin viljelystä on Juha Forsblomin artikkeli "Chilien
poltetta" KOTIPUUTARHA-lehdessä no 2 vuosi 1999 sivut 60-63 sekä TIETEEN KUVALEHDEN 1993 numeron 1 sivuilla 52-53 artikkeli "Cilipippuri voi alentaa
ruumiinlämpöä".
Chilistä on myös kirjassa
Arne Rousi: Auringonkukasta viiniköynnökseen. 1997
Kirjaston markkinoinnista on suomenkielellä julkaistu kovin vähän ja julkaistut teokset ovat vanhahkoja:
Huotari, Maija-Leena : Kirjaston markkinointi, 1992
Piispanen, Ritva : Turha vai tärkeä kirjasto : markkinointitutkimus lahtelaisten kirjastonkäytöstä v. 1983, 1990
Tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyy englanninkielisen kirjallisuuden lisäksi kolme suomenkielistä opinnäytettä kirjaston markkinoinnista, joista yksi on 2000-luvulta ja koskee www-sivuja kirjastojen markkinoinnissa. Seniorien viestintäpäivän markkinoinnista ja sen vaikutuksesta en löytänyt tutkimuksia, joten opinnäytteesi aihe on hyvin valittu. Artikkeleita seniorien viestintäpäivästä löytyy muutamia Aleksi- ja Arto –tietokannoista. Tietokannat ovat...
Ulla-Liisa Heinokin on suomentanut Anna Kareninan. Kaliman käännöshän on jo 1910-luvulta, mutta WSOY on ottanut siitä yhä uusia painoksia. Otavan kääntäjä on Ulla-Liisa Heino ja Kariston Lea Pyykkö. En osaa suositella mitään käännöstä toista paremmaksi. Tietysti uusimpien käännösten kieli on modernimpaa kuin Kaliman, mutta toisaaltahan kyseessä on klassikko.
Ihan turhaan olet pettynyt, sillä voin kertoa sinulle ilouutisen : kyllä joulukalenteri on.
Sinne pääset vaikka Auran kirjaston etusivulla olevasta linkistä:
http://www.aura.fi/kirjasto (ja siellä jouluinen kalenterikuva) tai http://joulukalenteri.positiivarit.fi/ .
Kalenterin teemme tänä vuonna nyt toista kertaa yhteistyössä Positiivarit-nimisen yrityksen kanssa.
Mutta itse kalenterin runot ja ulkoasu ovat edelleen samojen tekijöiden käsialaa.
Tunnelmallista joulun odotusta joulukalenterin parissa!
Trilogia on Filip Rothin kirjoittama ja osat ovat: Amerikkalainen pastoraali (American pastoral), Mieheni on kommunisti (I married a communist) ja Ihmisen tahra (The human stain).
Töölön kirjastossa on sähköpiano, jonka voi varata käyttöönsä. Ks., http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=3404 . Lisäksi Itäkeskuksen kirjastossa on digitaalipiano ja Kirjasto 10 on soittohuone, jossa on sähköpiano, ks.
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1655 .
Suomen kansallisbibliografia on netin kautta käytettävissä, siitä voi hakea tiedot niistä suomalaisista kirjoista joiden alkukieli on turkki. Aivan aukoton hakutulos ei ehkä ole, siitä taitaa jäädä ulos yksittäiset runot tai proosapätkät, jotka on julkaistu jossain antologiassa tai muussa kokoomateoksessa.
Fennican eli kansallisbibliografian käyttö on sen verran mutkikas, että annan tässä yksityiskohtaisen ohjeen:
Valitse "Tarkennettu haku", siinä hakukenttään kirjoita tur (kielen virallinen lyhenne luettelointitiedoissa), ja hakutyypiksi valitse Alkuteoksen kieli. Osumia tulee tällä hetkellä 35. Pamukin ja Kemalin lisäksi kolmas mainittava kirjoittaja on Nazim Hikmet, muita on muutama yksittäinen titteli.
Olisiko se nykyisen virsikirjan (1986) numero 54 "Käykäämme nyt Jerusalemiin"? (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/9ad7eb11ddd5ed45c2256dc300524ade/d98fe9cdd…)
Henkilöhakemistot ovat usein aakkosellisia tietosanakirjojen tyyppisiä. Joensuun seutukirjastossa on vain aakkosellinen luonnontieteiden henkilöhakemisto lukusalissa, Random House Webster's dictionary of scientists. Ja muutenkin käsikirjojen saaminen muualta kaukolainaksi on vaikeaa.
Netissä on sivusto, jossa on kattavat matematiikan, fysiikan, kemian ja tähtitieteen tietosanakirjat. Mukana on alakohtaiset henkilöhakemistot joissa on kuvaus kunkin henkilön tärkeimmistä saavutuksista.
Ks. http://scienceworld.wolfram.com/biography/ . Sivustolta löytyy osio "Biography", ja sieltä "Branch of Science", jossa on eri alojen tiedemiehien tietoja.
Ainakin Carl Orffin Carmina Buranaa kuunnellaan tässä Harjunpäässä: " -- hänen oli täytynyt silitellä Pussukkaa kolmatta tuntia ja kuunnella Carmina Buranaa kerran toisensa jälkeen ennen kuin hän oli kyennyt tuntemaan voiman sisällään."
Teosta ei valitettavasti ole ainakaan vielä HelMet-kirjastojen järjestelmässä yhtään kappaletta, joten siksi varaaminen ei onnistu. Voi kuitenkin olla, että sitä on jossakin vaiheessa tulossa. Kannattaa seurailla HelMetistä, ilmestyykö jossakin vaiheessa tuonne kirjaston nimen kohdalle merkintä ”hyllyssä”, jolloin kirja on lainattavissa.
Kirjasto Omenassa voit tulostaa värikuvia. Näet Omenan tarjoamat palvelut alla olevasta linkistä.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Palvelut