Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Löytyisiköhän esim. Tee Itse -lehdestä tai jostain kirjasta ohjetta nuotiopaikan rakentamiseen omakotitalon pihalle? 1144 Kahdessa Tee itse -lehdessä on tällainen ohje: 6 grilliä itse tehtäviksi (Tee itse 2003, nro 8, s. 21-31) ja Nuotiopaikka lähellä luontoa (Tee itse 2003, nro 12, s. 28-33). Kirjoista emme ohjetta onnistuneet löytämään. Netin kautta löytyy video nuotiopaikan rakentamisesta. Se on alunperin televisiosta nelosen Huvila ja huussi -ohjelmasta: http://www.iltasanomat.fi/asuminen/art-1288473716421.html
Kysyn listaa romaaneista/muistelmista, joissa käsiteltäisiin elämää Itä-Saksassa. 1144 Seuraavia romaaneja löytyi: Schulze, Ingo: Adam ja Evelyn, 2011 Brasch, Marion: Ja nyt hiljaisuus, 2014 Lenz, Siegfried: Kotiseutumuseo, 1980 Shakespeare, Nicholas: Lumessa, 2006 Franzen, Jonathan: Purity, 2015 Schulze, Ingo: Simple storys, 1999 Andersen, Henrik: Turvavyöhyke, 2012 Gröschner, Annett: Vappuaatto, cop. 2013 Ruge, Eugen: Vähenevän valon aikaan, 2012 Krien, Daniela: Vielä joskus kerromme kaiken, 2014 Hensel, Jana: Zonenkinder, 2004 Muistelmia aiheesta: Briefe aus Nirgendwo : kirjeitä kadonneesta maasta = letters from nowhere, 2005 Seppovaara, Juhani: Itä-Berliinin taivaan alla, 2006 Rusch, Claudia: Stasi tiskipöydän takana, 2006 Leo, Maxim: Talviuni Berliinissä, 2010
Heippa! teen päättötyötä aiheesta intereilaus näkökulmana erityisesti pohjoismaissa matkustus Kuinka paljon aiheesta on saatavissa kirjallisuutta? 1144 Hakusanoilla " interrailmatkailu" ja "matkaoppaat, rautatieliikenne" löytyy Pääkaupunkiseudun kirjastoista muutama teos. Tuoreimpina "Independent traveller's Europe", 2000 ja Katie Woodin "Europe by train"-teoksen uusin painos, niinikään vuodelta 2000. Näiden saatavuuden sekä tiedot muista aiheeseen liittyvistä kirjoista voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi . Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannasta löytyy myös useampia teoksia. Esim. Minna Leppäaron pro gradu -tutkielma "Junalipulla Euroopan ympäri : ensimmäisten interreilaajien matkassa 1970-luvulla". Turun yliopisto, 1999. Tätä voit yrittää pyytää kaukolainaksi. Saat sen kuitenkin vain lukusalikäyttöön. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on...
Miniäni odottaa kaksosia. Hän on hyvin huonovointinen. Onko olemassa kirjaa, josta saisimme neuvoja sekä odotusaikaa että kaksosten hoitoa varten 1144 Pääkaupunkiseudulta löytyy suomenkielinen teos: Törrönen, Hannele: Opaskirja monikkolasten vanhemmille, Stakes, Helsinki 1997 Kirjan saatavuuden voi katsoa netistä osoitteesta http://www.libplussa.fi/ Myös muissa lastenhoitokirjoissa puhutaan kaksosista, esimerkiksi kirjojen Järkevää lastenhoitoa vauvasta murrosikään (Benjamin Spock) tai Suurivauvakirja (toim. Leeni Peltonen) lopussa on hyvät hakemistot, joiden avulla kaksosten hoitoa koskevat sivut löytyvät. Kirjastoissa on käytettävissä myös Aleksi-tietokanta, jonka avulla löytyy muutama lehtiartikkeli aiheesta. Artikkeleita on julkaistu mm.Vauva lehdessä (numerot 8/1998 ja 9/1999) sekä Kaks Plus -lehdessä (9/1996). Yleensä kaksosia ja kaksostenhoitoa koskevia artikkeleita löytyy melko...
Erilaisia väitteitä ja niiden vastaväitteitä on liikkunut siitä, onko Raamatusta poistettu jälleensyntymiseen viittaavat kohdat. Mikä mahtanee olla lopullinen… 1144 Teoksessa Ajatuksia jälleensyntymisestä (Karisto, 1994) käsitellään jälleensyntymistä monenlaisista näkökulmista. Esimerkiksi Gunnar af Hällströmin artikkelissa ”Reinkarnaatio-oppi varhaiskristillisyyden valossa” kerrotaan, että antiikin Kreikan filosofeilla oli jälleensyntymistä sivuavia ajatuksia, esimerkiksi Platonin ajatus sielun siirtymisestä uuteen ruumiiseen. Myös varhaiskristillisissä ajattelijoissa oli jälleensyntymiseen uskovia, esimerkiksi gnostikko Basilides, joka vetosi af Hällströmin mukaan kohtiin 5 Moos 5:9b ja Room. Yksi peruste oli se, että jotkut pitivät Jeesusta uudelleen syntyneenä profeetta Eliaana. Merkittäviä jälleensyntymän kannattavia olivat myös Origenes ja manikialaiset, joiden opit keisari Justinianis I pyrki...
Mikä laulu tämä on ja mistä löytäisin koko laulun? Heerramme siunaa meitää, aauta myös opettajaa, suo että hän, keskellä hälinän, työstänsä iloa saa! 1144 Laulu on nimeltään "Siunaa meitä", ja sen on säveltänyt Pekka Simojoki ja sanoittanut Anna-Mari Kaskinen. Se alkaa: "Herramme, siunaa meitä, työssä kun aherramme." Muistamasi kohta on laulun kolmas säkeistö. Laulu (melodia, sointumerkit ja sanat) sisältyy seuraaviin nuotteihin: Simojoki, Pekka: Tänään häneen uskon : kootut laulut (Suomen Lähetysseura, 1996) Simojoki, Pekka: Jumis : lauluja koululaisen arkeen ja juhlaan (Lasten Keskus, 1994)
Mitä tarkoittaa 'mille" eri kielillä? 1144 Sanakirja.org -sivuston mukaan sana mille esiintyy useissa kielissä. Esimerkiksi ranskassa mille tarkoittaa numeroa tuhat, mailia ja (esim. tikkataulun) napakymppiä. Viron mille tarkoittaa jonka, kenen. Italian mille grazie eli tuhannet kiitokset. Latinaksi maili, Rooman valtakunnan mittayksikkö mille passuum on tuhat askelparia. 
Milloin Tuiki tuiki tähtönen -laulu ilmestyi suomeksi ja kuka oli sanoittaja? 1144 Suomenkielisen sanoituksen "Tuiki tuiki tähtönen" on tehnyt Maisa Krokfors. Sävelmä on ranskalainen kansansävelmä. Vuonna 1971 julkaistiin Krokforsin kirjoittama "Tikapuita pitkin taivaaseen : musiikin työkirja leikki-ikäisille" (Fazer) ja siihen liittyvä "Tikapuita pitkin : opettajan ohjevihko" (Fazer). Siinä "Tuiki tuiki tähtönen" -sanoitus julkaistiin ensimmäisen kerran. Lähteessä ei mainita, sisältyykö sanoitus sekä työkirjaan että opettajan oppaaseen.Lähde:Kansallisbiografia: Krokfors, Maisa:https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/10085 
Mitä kaikkea voisi tarkoittaa "kognitiivinen oirekuva"? Mistä lisätietoa sanaparille? 1143 Kognitiivinen oirekuva tarkoittaa lääketieteellisessä yhteydessä tiedonkäsittelyyn, ymmärtämiseen, tajunnan sisältöön ja muistiin sekä oppimiseen liittyviä asioita. Kognitiivisiin toimintoihin kuuluu mm. kyky: - kohdistaa, suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta - oppia ja muistaa asioita - suunnitella, suorittaa ja arvioida toimintoja sekä päätellä ja ratkaista ongelmia - ymmärtää ja käyttää kieltä - tunnistaa kohteita ja käyttää havaintoja jokapäiväiseen selviytymiseen Lähde: Neuroliiton kognitio-opas Lisätietoa: Eero Vuoksimaa: Kognitiivisten toimintojen muutokset - mikä on ikääntymistä, mikä sairautta?
Minna Canthista löytyi ristiriitaista tietoa. Toinen lähde väittää, että hänen opintonsa Jyväskylässä jäivät kesken. Toinen lähde tietää hänen… 1143 Otavan kirjallisuustieto, Keuruu 1990, s. 128, mainitaan seuraavaa: Canth, Minna----kävi tyttökoulua ja aloitti Jyväskylässä seminaarin, mutta keskeytti opinnot ja avioitui 1865 opettajansa Johan Ferdinand Canthin kanssa. Keskeytyneistä seminaariopinnoista voi lukea myös teoksesta Frenckell-Thesleff, Greta von: Minna Canth, Keuruu 1994 (2.p), sivulta 46 alkaen.
Mistä löytäisin tietoa Eve Hietamiehen elämästä (lapsuus, jne...), koska en ole löytänyt hänestä muuta kuin syntymäajan ja teokset mitkä hän on kirjoittanut? 1143 Hyvin lyhyet perustiedot Eve Hietamiehestä löytyvät Otavan sivulta, osoitteesta http://www.otava.fi/kirjailijat/. Vähän enemmän tietoa kirjailijasta on teoksessa Kotimaisia nykykertojia. BTJ 1997.
Kuka kustantaja/Ylikangas H ja Andersson C ? 1143 Claes Anderssonin kustantaja on WSOY. http://www.wsoy.fi/ Heikki Ylikankaan kustantajia ovat WSOY ja Otava. http://www.otava.fi/
Oletko tietoinen löytyykö kirjaa jossa käsitellään lasten- ja nuorten kirjaston käyttöä, kirjallisuutta ja kaikkea yleistä kirjastoista 1980-luvulla (sekä 90… 1143 Suomen kirjastoseura on julkaissut teoksen "Nuoret kirjastossa" (1986), joka käsittelee mainittua ajanjaksoa. Ruotsin Bibliotekstjänst on niinikään julkaissut kirjan "Barnspåret" (1994), joka sisältää artikkeleita lastenkirjastojen tehtävistä ja lastenkirjastotyöstä yleensä. Uudempaa tietoa aiheesta on Liisa Niinikankaan toimittamassa kirjassa "Koulu kirjastossa" (2000).
Mistä saisin luettelon kunnan- ja kaupunginkirjastoista yhteystietoineen suuruusjärjestyksessä kunnan asukasluvun mukaan? (Tai vaihtoehtoisesti kaikkien… 1143 Yhteystiedot kunnankirjastoihin saat sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä vasemmalta ylhääntä linkki Kunnan/kaupunginkirjastojen yhteystiedot. Täältä voit myös listata kirjastokimpat ja näet mitä kirjastoja kuhunin kimppaan kuuluu. Yhteystiedot löytyvät tätäkin kautta. Myös "vanha kunnon kirjastokalenteri" on oiva apuväline, mikäli tuntuu helpommalta lukea "painettua tietoa". Kirjastokalenteri 2002 löytyy miltei jokaisesta Helsingin kirjastosta käsikirjastosta - ks. http://www.libplussa.fi ja nimeke Kirjastokalenteri.
Mitä teoksia avomaankurkun viljelystä on kirjoitettu ? 1143 Pääkaupunkiseudun kirjastojen HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi löytyivät ainakin seuraavat aihettasi sivuavat teokset : BALVOLL, Gudmund: Vihannesten avomaaviljely. 1998. VOIPIO, Irma : Vihannekset : lajit, viljely ja sato. 2001. JUUTI, Marjatta : Avomaan kasvituotannon perusteet. 1994. LAATUVIHANNESTEN hyvät viljelymenetelmät : tutkimusohjelman loppuraportti. 1998. Avomaankurkun viljelystä on vaihtelevassa määrin tietoa myös erilaisissa keittiöpuutarha- ja vihannesviljelyoppaissa, joihin lienee paras tutustua paikan päällä kirjastossa (Helsingin kirjastoluokat 653.2 ja 653.22). Viikin tiedekirjaston eViikki -tietokannasta http://www-db.helsinki.fi/eviikki/eVIIKKIfreimi.html voit hakea kirjallisuus- ja artikkeliviitteitä...
Mistä saa tietoa Hannu Raittilasta (elämäkerta ym....)? 1143 Hannu Raittila on syntynyt Helsingissä 1956. Hän on opiskellut historiaa ja filosofiaa Helsingin yliopistossa. Raittila on ammattikirjailija, joka kirjojen lisäksi tekee tekstiä radiolle televisiolle ja lehtiin. Raittila on työskennellyt aikoinaan " mm. rakennuksilla, satamassa ja kirjapainossa vuosina 80-85, Aamulehden radio- ja tv-kriitikko sekä kolumnisti 85-90, vapaa kirjailija 90-." (Kuka kukin on 2003, Otava 2002) Hannu Raittilan kirjallisesta tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksesta: Kotimaisia nykykertojia 1-2/ BTJ kirjastopalvelu 2003. Internetistä tietoa löytyy mm. WSOY:n sivuilta osoitteesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=1&id=157&lastname=Raitt… ja Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta http://...
Piilonormit 1143 Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle. Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa: - Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti - Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.] - Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen - Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Romaaneja joissa eletään normandiassa tai bretagnessa, ei sotakirjoja. 1143 Ehdotan seuraavia: nimi paikka aika kieli tyyppi Colette; Vilja oraalla; 1973.Tapahtuu1920-lukulla Bretagnesssa. Salminen, Sally; Kalastajakylän prinssi; 1953. Bretagne 1900-lukulla. Rouaud, Jean; Kuuluisia miehiä; 1995 .Tapahtuu 1930-luvulla ja 1940-luvulla Mäkelä, Hannu; Pieni paikka Kerbihan; 1991 Tulevaisuusromaani, lähinna 1990-luvulla tapahtuva.
Voiko kirjastokortin katoamisesta ilmoittaa sähköisesti, ja jos, niin mihin osoitteeseen? Kortti "katosi" varastetun lompakon mukana. 1143 Kortin katoamisesta on syytä ilmoittaa mahdollisimman pian, valitettavasti se ei onnistu sähköisesti. Kirjaston palautelomakkeella tiedon voi kyllä lähettää http://www.lib.hel.fi/fi-FI/feedback/ mutta sitä ei välttämättä lueta välittömästi. Viisainta on soittaa kirjastoon, mihin tahansa kirjastoon voi ilmoituksen tehdä. Kirjaston ollessa suljettuna katoamisilmoituksen voi tehdä numeroon (09)310 85309. Puhelimeen soitettaessa on kerrottava soiton syy ja ilmoitettava nimi ja henkilötunnus.
Löytyykö sukunimellä Jussilainen minkäänlaista historiaa, mistä lähtenyt, milloin ja tunnettuja henkilöitä? 1143 Mikkosen kirjasta Sukunimet (2000) löytyy tietoa Jussila-nimestä, johon viitataan Jussilainen-nimestä. Kirjassa viitataan nimeen Johannes, jonka muunnos on Jussi. Koska muoto Jussi on pysynyt suosiossa kauan, ovat Jussila-niemt hyvin eri-ikäisiä. Asukkaannimityksestä kehittynyttä sukunimeä Jussilainen tavataan eri puolilla Suomea. - Pöyhösen kirja Suomalainen sukunimikartasto osa 2: karjalaiset sukunimet on nyt lainassa, joten en voi tarkistaa siitä nimeä. - Kuuluisia henkilöitä etsin Kansallisbiografiasta, ei löytynyt.