Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Härnäävällä Viitasella oli kuin olikin oikea muistikuva "Laakasaloon Lopelle" -kappaleen esittäjästä. Fredin levyllä "Maan valitus" pitäisi tuo kappale olla. Kyseessä on vinyylilevy ja se kuuluu Tikkurilan kirjaston kokoelmiin. Pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi/) voit tarkistaa, onko levy paikalla - vastaushetkellä se näytti olevan. Voit puhelimitse pyytää sen johonkin Helsinginkin kirjastoon.
Ritva Korhonen on kirjoittanut teoksen Alastarolla Ylistarossa: Suomen asutusnimet ja niiden taivutus.
Valtion painatuskeskus 1990. Siinä käsitellään juuri paikannimien taivustusta.
Eräs tapa kartoittaa YK: eri alajärjestöjen säännöllisiä julkaisuja on mennä nettisivulle osoitteeseen http://www.unsystem.org/index7.html (Official WEB Site Locator for the UNITED NATIONS System of Organizations, Catalogue of UN System WEB Sites). Sivuilla järjestöt on ryhmitelty niiden toiminnan alan mukaan. Jokaisen järjestön nimestä on linkki ko. järjestön etusivulle. Niiltä on syytä sitten katsella kohtaa, joka viittaa julkaisuihin, esim. Health -> World Health Organization (WHO) -> Reports.
Pienen selailun jälkeen järjestöjen sivut näyttävät yksilöllisiltä, mutta ovat siinä mielessä samansuuntaisia, että niiltä on löydettävissä säännöllisesti ilmestyviä julkaisuja.
Suomessa YK:n tallekirjastoja ovat Eduskunnan kirjasto ja...
Huttunen on yleinen sukunimi: Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 16 148 Huttusta:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_sukunimihaku.asp?L…
Huttusta on pidetty lisänimenä, joka johtuu itämurteiden sanasta huttu, joka tarkoittaa jauhopuuroa tai -velliä. Se voi myös liittyä muinaiseen skandinaaviseen henkilönnimeen Hudd tai Hudde, saksalaisilla Hudo. (lähde: Sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, 2000)
Ruotsalaista kielihistoriaa käsitteleviltä sivuilta löytyy tieto siitä, että useampien sijamuotojen käyttö on muuttunut keskiajan loppuun mennessä, jolloin kahden sijamuodon käyttö vakiintui, Istitutet för språk och folkminnen, https://www.isof.se/lar-dig-mer/kunskapsbanker/lar-dig-mer-om-svenska-s…
ja Svenska institutet, https://si.se/sa-arbetar-vi/svenskan-i-varlden/artiklar-om-sprak/kort-s….
Niiden mukaan varhemmin käytössä oli neljä sijamuotoa: nominatiivi, akkusatiivi, genetiivi ja datiivi.
Esimerkkisanana artikkeleissa on sana fisker (nom.), fisk (akk.), fisks (gen.) ja fiski (dat.), joka on nykymuodossaan siis fisk (nom.), fisks (gen.)= kala.
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
Kielitoimiston sanakirjan mukaan viimesijainen tarkoittaa viimeisenä (vaihtoehtona) olevaa, viimeistä; lopullista, perimmäistä. Toisin sanoen se tarkoittaa viimeisellä sijalla olevaa.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/viimesijainen?searchMode=all
Vertaa sanaa esimerkiksi sanaan ensisijainen, joka tarkoittaa ensi sijalla olevaa, tärkeintä, huomattavinta tai merkittävintä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ensisijainen?searchMode=all
Taloustieteelliseen tietoon keskittynyt Helsingin Kauppakorkeakoulun Helecon Mix –tietokanta ei anna sanalla kilpailijayhteistyö yhtään viitettä, mutta hakua laajentaen esimerkiksi seuraavaksi: kilpail* & yhteistyö* (katkaisu ja hakusanojen yhdistäminen) saadaan viitteitä jo paljon. Joukosta saattaa löytyä relevantteja. Oheen on poimittu muutamia ehkä soveliaita artikkeliviitteitä ja yksi kirja.
Strateginen kumppanuus tuo kilpailukykyä / Johtoporras 2002 : 3-4, s. 13-14
Yhteistyöllä kilpailukykyä / Logistiikka 2002 : 7, s. 14
Verkostoitumisesta kilpailukykyä yritystoimintaan / Economic trends 2002 : 5, s. 36-40
Voitto kahden perheyrityksen yhteistyöprosessille: Meconet Oy! Vuoden konsultointityö 2001 -kilpailu / Pkt.fi 2002 : 4, s. 6-9...
NAMSA, The Nato Maintenance and Supply Agency, on perustettu vuonna 1958 hoitamaan puolustusliiton yhteisiä huoltosopimuksia ja hankintoja. Se järjestää myös varaosahuoltoa, antaa teknistä tukea ja solmii sopimuksia eri asejärjestelmien ylläpidosta. Sen päätehtävänä on auttaa NATOn jäsenmaita organisoimaan toiminnalliset valmiudet erilaisille ase- ja varustelujärjestelmille. NAMSAa tarvitaan, kun kaksi tai useampia jäsenmaita käyttää samaa palvelua, operoi samaa asejärjestelmää tai päättää hankkia sellaisen. Yhteen liittyvät maat saavat järjestää hankinnan ja huoltosopimukset itsenäisesti, mutta usein on edullisinta pyytää NAMSAn apua. Suuri osa tarvittavista huoltopalveluista on ulkoistettu. NAMSA sovittaa jäsenmaiden tarpeet yhteen ja...
Kirjastossamme on useita kirjoja, joiden avulla voit perehtyä kiinan kielen kirjoitusmerkkeihin,
mm. nämä
Qu, Lei Lei
The simple art of chinese calligraphy : create your own chinese characters and symbols for good fortune and prosperity
Huang, Paulos
Katsaus kiinan kirjoitusmerkkeihin = Hanzi Gailun
Lindqvist, Cecilia
Merkkien valtakunta : kertomus kiinalaisista ja heidän kirjamerkeistään
Vaasan kaupunginkirjaston pääkirjastosta kiinan kieli löytyy luokasta 89.943 Kirjallisuus ja kielitiede -osastolta toisesta kerroksesta. Merkkien valtakunta -niminen teos löytyy luokasta 00.1 Yhteiskunta ja talousosastolta ensimmäisestä kerroksesta.
Uudenkaarlepyyn kirjastossa kysymiäsi äänikirjoja ei ole. Komisario Palmun erehdys löytyy kasettikirjana Pietarsaaren kirjastosta ja Tähdet kertovat komisario Palmu samoin kasettikirjana Mustasaaren kirjastosta. Näiden kirjastojen kokoelmatiedot löytyvät Fredrika-tietokannasta:
http://abilita.fi/fredrika/WebForm1.aspx?lang=sv
Lain mukaan televisiolähetysten vastaanottaminen Suomessa edellyttää televisiomaksun maksamista Suomen valtion televisio- ja radiorahastoon. Tämä koskee myös tilanteita, joissa katsotaan muita kuin Yleisradion ohjelmia esimerkiksi sateliittikanavia.
Suomen laissa asiasta kerrotaan seuraavasti:
Laki valtion televisio- ja radiorahastosta
3 luku
Televisiomaksun määrääminen ja maksuvelvollisuus
6 §
Televisiomaksun suuruuden määrääminen
Television käyttämisestä on maksettava televisiomaksu, jonka suuruuden määrää valtioneuvosto. Maksua määrättäessä on muun ohessa otettava huomioon Yleisradio Oy:n mahdollisuus täyttää sille asetetut julkista palvelua koskevat lakisääteiset tehtävät, alan kilpailutilanne sekä yleinen taloudellinen kehitys.
7 §...
Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/ selviää, että Anseliina nimi on annettu Suomessa 8 kahdeksalle tytölle, vuonna 2007 vasta kerran.
Tästä palvelusta ei ikävä kyllä saa nimen alkuperää selville eikä nimeä löydy kirjastomme lukuisista nimikirjoistakaan.
Itse tulkitsisin nimen muunnokseksi nimestä Angelina. En kuitenkaan löytänyt hyllyissä olleista nimikirjoista todistetta päättelylleni. Angelina/Angeliina nimien alkuperä tulee kreikan sanasta angelos, joka tarkoittaa sanansaattajaa, viestintuojaa, enkeliä. Nimestä on lukuisia muunnoksia eri kielialueilla ja maissa; Angelinan venäjänkielinen muunnos on esimerkiksi Anzhelina.
Anselina löytyy mm. katolilaisesta nimiluettelosta (http://www.catholicity.com/names/...
Haku Helmet-tietokannasta (http//www.helmet.fi ), joka on pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen aineistohaku, antoi tulokseksi hakusanoilla ”muisti kehittäminen” joukon suomenkielisiä kirjoja. Hakutuloksena saatu kirjaluettelo on ohessa liitteenä.
Haun voi tehdä myös itse Helmet-tietokannasta, jolloin saa näkyviin myös kirjojen saatavuustiedot ja voi tehdä varauksia. Hakuohje: klikkaa linkkiä ”tarkenna hakua” ja kirjoita avautuvaan hakuruutuun hakusanoiksi ”muisti kehittäminen”. Pudotusvalikoista voit tehdä haluamasi aineisto- ja kielirajaukset. Lopuksi paina hae-painiketta.
Kirjojen tarkasta sisällöstä esim. siitä, sisältävätkö ne päässälaskuharjoituksia, saa selvyyden vasta kirjoja selaillessa. Päässälaskemisesta sinällään...
Helmet-kirjastojen aineistoa voi tilata kirjastosta toiseen 50:n sentin varausmaksulla. Varauksen voi tehdä myös puhelimitse tai netin kautta osoitteessa www.helmet.fi Varauksen tekemiseen netissä tarvitaan kirjastokorttiin yhdistetty pin-koodi, jonka saa kirjastosta. Maksuttoman varauksen voi tehdä puhelimitse niin, että soittaa sellaiseen kirjastoon, jossa etsitty teos sijaistsee, tekee suullisen varauksen ja noutaa sen kyseisestä kirjastosta.
Vastauksen lähettäminen on viipynyt, kun emme ole onnistuneet saamaan yksiselitteistä vastausta. - Sellainen käsitys meillä on, että mitään teosta ei voi julkaista uudelleen kysymättä tekijän lupaa, vaikka merkitsisikin lähteen kuvan alle. Mutta jos kerran lähde löytyy, samalla vaivallahan voi kysyä lupaakin.
Tekijänoikeuslaki löytyy FinLexistä
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404
ja Jukka Kemppisen pohdintaa ja lukijoiden kommentteja blogissaan vuonna 2006
http://kemppinen.blogspot.com/2006/01/oikeudet-upoksissa.html
The Internet Movie Database listaa koko joukon Ritari Ässä -sarjassa käytettyjä stunt-esiintyjiä (http://www.imdb.com/title/tt0083437/fullcredits#cast). Yksi nimekkäimmistä stunt-ajajista listalla on Andy Gill, jonka omalla verkkosivulla http://andygill.com hänet esitellään yhtenä Kittin näkymättömistä ohjaajista videoleikkeiden kera.
Käännyimme kysymyksesi kanssa Suomen Urheiluliitto ry:n puoleen ja sieltä vastattiin, että ikäsarjan määräytyminen riippuu siitä kilpaillaanko Pohjoismaissa vai EM- ja MM-kilpailuissa. Suomessa ja Pohjoismaissa kilpaillaan niin sanotun kalenteri-ikäsäännön mukaan, eli uuteen sarjaan saa osallistua jo vuoden alusta, vaikka täyttäisi kyseisen ikävuoden vasta vuoden lopussa. EM- ja MM-kilpailuissa taas noudatetaan tarkkaa syntymäpäivää kilpailusarjojen määrittelyssä. Näin ollen voit siis kilpailla Suomessa M50-sarjassa jo vuoden 2011 alusta alkaen.
Lisätietoa veteraaniurheilusta löydät Suomen Veteraaniurheiluliiton sivuilta osoitteesta http://www.svu.fi/
Turun kaupunginkirjastosta löytyy Turun oikeustieteellisen pääsykoekirjat, nimeltään Pääsykoekirja (osat 1-4 v. 2006 ja 1-3 v. 2007-2010). Saatavuuden löydät Vaskista http://www.turku.fi/vaski
Muiden yliopistojen pääsykoekirjat voit myös etsiä Vaskista.
Turun yliopiston kirjaston saatavuuden löydät Volterista
https://finna.fi ja Åbo Akademin kirjaston saatavuuden Almasta https://finna.fi