Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
Suomen sukututkimusseuralla http://www.genealogia.fi/ on erilaisia palveluja, joiden avulla voi selvittää sukunsa alkuperää. Esimerkiksi SukuWikistä http://suku.genealogia.fi/sukuwiki/index.php/Etusivu hakemalla henkilöistä saa mm. ammatin, kotipaikan ja asuinpaikan. Suku Forumin keskustelualueella Suku http://suku.genealogia.fi/forumdisplay.php?f=28 voi esittää suvun taustoihin liittyviä kysymyksiä rekisteröidyttyään palveluun. Hiski-tietokannasta http://hiski.genealogia.fi/hiski?fi voi hakea kirkonkirjoissa olevia henkilöitä ennen 1900-lukua. 1900- ja 2000- luvulla syntyneisiin kohdistuvat sukututkimuskyselyt täytyy osoittaa kyseisen seurakunnan kirkkoherranvirastoon.
MyHeritage –palvelusta http://www.myheritage.com/research/...
Ilman tiheys vaihtelee paineen ja lämpötilan mukaan. Jos ollaan normaalipaineessa - eli merenpinnan tasolla - ja lämpötila on 0 °C, ilman tiheys on 1,293 kg/m³. Lämpötilan noustessa ilman tiheys laskee, esimerkiksi 20 asteen lämpötilassa tiheys on 1,205 kg/m³.
Yhteen kuutiokilometriin mahtuu miljardi kuutiometriä, joten normaaliolosuhteissa (normaalipaine, lämpötila 0 °C) ilmakuutiokilometrin massaksi saadaan 1 293 000 000 kg, eli vajaat 1,3 miljardia kilogrammaa.
Tähän ja muihin ilmakehän ilmiöitä käsitteleviin kysymyksiin löytyy lisää tietoa esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta: http://www.fmi.fi/kysymyksia/index.html
Käytetyt lähteet:
Karttunen et al.: Ilmakehä ja sää
Valtanen, Esko: Matematiikan ja fysiikan käsikirja
Seppänen et...
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen...
Moottorin ja vaihdelaatikon välissä on kytkin, jonka avulla voima siirtyy moottorista vaihdelaatikon välityksellä vetokoneistoon. Kytkimen luistattamisella tarkoitetaan sitä, kun kytkintä nostetaan hitaasti ylös samalla, kun lisätään kaasua. Näin tehdään esim. kun lähdetään liikkeelle.
Internetissä on tavattoman paljon erilaisia terveysaiheisia sivustoja, joista joillakin on ns. Kysy lääkäriltä -palvelu. Tässä esimerkiksi muutamia.
Verkkoklinikalla http://www.verkkoklinikka.fi/verkkolaakarit/ erikoislääkärit sekä muut terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat kävijöiden lähettämiin kysymyksiin. Vastausaika on yleensä yksi viikko. Vastauksen hinta vaihtelee asiantuntijakohtaisesti ja on ilmoitettu kunkin asiantuntijan omalla esittelysivulla. Osa vastauksista on myös maksuttomia.
Terveyskeskus.fi-portaaliin http://terveys.fi.msn.com/do.xsp?viewType=viewinfoview&directoryType=ky… kysymyksen lähettäminen on pääsääntöisesti maksullista. Mikäli lääkäri vastaa kysymyksiin ilmaiseksi, hän valitsee itselleen tulleista...
Kolmas valtakunta oli nimitys, jolla Natsi-Saksan propagandistit halusivat ilmaista Hitlerin johtaman Saksan viimeiseksi ja väistämättömäksi vaiheeksi siinä historiallisessa prosessissa, jonka edeltäviä vaiheita olivat Pyhä saksalais-roomalainen valtakunta (vuoteen 1806) ja Bismarckin luoma "toinen saksalainen valtakunta" (1871-1918).
Lähteet:
Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot [5]. Tammi, 2002
Jan Palmowski, A dictionary of contemporary world history : from 1900 to the present day. Oxford University Press, 2008
Katsastuksen jälkitarkastus voidaan tehdä eri paikassa kuin alkuperäinen katsastus, jos kyseessä on ollut tavanomainen määräaikaiskatsastus. Jos taas kyseessä on ollut esim. rekisteröintikatsastus, on jälkitarkastus tehtävä samassa paikassa.
Ajoneuvolaki (6 luku § 59) kertoo asian näin:
Määräaikais- ja valvontakatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus saadaan suorittaa missä tahansa ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa tarkoitetussa katsastustoimipaikassa, jolla on katsastusluvan mukaan oikeus katsastaa kyseinen ajoneuvo. Rekisteröinti-, muutos- ja kytkentäkatsastuksen jälkeen suoritettava jälkitarkastus suoritetaan samassa katsastustoimipaikassa, joka on hylännyt ajoneuvon katsastuksessa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/...
Valtamerien rannoilla havaittava nousu- ja laskuvesi johtuvat kuun ja auringon vetovoimasta. Lähempänä kuuta olevilla alueilla merenpinta nousee kuun vetovoiman vaikutuksesta. Vastakkaisella puolella vetovoima on heikoimmillaan ja merenpinta pyrkii loittonemaan kuusta, jolloin se myös kohoaa sielläkin. Auringon vetovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin kuun vetovoima. Auringon aiheuttama merenpinnan vaihtelu on vaikutukseltaan noin kolmasosa kuun aiheuttamasta. Veden virtaaminen salmissa, pitkissä lahdissa ja saaristossa voi myös vaikuttaa nousu- ja laskuvesiin huomattavasti. Tästä johtuen vuorovesi voi olla joissakin paikoissa hyvin voimakas tai melko vähäinen.
Itämeri on niin pieni, että siinä ei vuoroveden vaihtelua näy juuri lainkaan....
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Muistorunoja löytyy moniltakin nettisivuilta, mutta useimmissa runoissa ei mainita tekijää. Tekijänoikeussyistä kokonaisten runojen julkaiseminen ilman tekijän lupaa ei myöskään ole sallittua ennen kuin tekijän kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta:
http://www.kirjailijaliitto.fi/kirjailijan-tyo/tekijanoikeus/
Runosto.net-sivustolta löytyy vanhoja suomalaisia runoja. Sivustolta löytyy tällä hetkellä Aleksis Kiven, Eino Leinon, Saima Harmajan ja Uuno Kailaan runoja, sekä runoja Kantelettaresta:
http://runosto.net/
Moniin kirjoihin on koottu muistorunoiksi sopivia runoja, joissa on myös suomalaisten kirjailijoiden runoja. Alla muutamia:
- Sanoja surun hetkiin
- Haikea on aika jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
- Nuku, nurmilintu :...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maa-sanalla on useita merkityksiä, mm. maapallon tai valtion merkitys. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sellaista merkitystä, jolla maapallo voitaisiin jakaa laskettaviin maaalueisiin, jotka eivät kuitenkaan ole valtioita, siitä ei löytynyt. Näin ollen maiden lukumäärääkään ei ymmärtääkseni ole mahdollista laskea.
Lateraalinen ajattelu on englantilaisen tutkijan Edward de Bonon kehittämä "sivuttainen" ajattelutapa vastakohtana suoraviivaiselle vertikaaliselle ajattelulle. de Bonon mukaan tavanmukainen vertikaalinen ajattelu ei useinkaan kykene löytämään ratkaisua johonkin pulmaan. Tällöin olisi hyödyllistä käyttää hyväkseen lateraalista ajattelutapaa asettumalla uuteen ja sattumanvaraisen asemaan. De Bonon mukaan vertikaalinen ajattelu on todennäköisyysajattelua ja lateraalinen ajattelu on epätodennäköisyysajattelua. Lateraalinen ajattelun avulla voidaan synnyttää uusia tehokkaita ideoita. Luovaa ajattelua voidaan de Bonon mukaan pitää osana laajempaa lateraalista ajattelua.
Lateraalisesta ajattelusta voi lukea lisää de Bonon teoksista esim. Uusi...
Kirjoja kysymistäsi nimistä ei kovin paljon löydy. Tässä kuitenkin kirja norjalaisista nimistä:
Fornavn: norsk navneleksikon / Birger Sivertsen (2003)
Hyviä nettisivuja kuitenkin löytyy. Alla on linkkejä pohjoismaisiin ja mytologianimiin, muinaissuomalaisiin nimiin, viikinkinimiin ja viikinkijumalien nimiin:
http://www.nordicnames.de/wiki/Main_Page
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Muinaissuomalaisista_ni…
http://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/nimet.html
http://www.rosala-viking-centre.com/jumalat.htm
Yhteishyvän uutisen (2022) mukaan Suomen suurin Prisma on Kaaren Prisma Kannelmäessä Helsingissä. Lempäälän-Vesilahden Sanomien uutisen (2014) mukaan pienin Prisma puolestaan on Lempäälän Ideaparkin Prisma ja toiseksi pienin Nummelan Prisma.
https://yhteishyva.fi/elama/vau-miten-upea-muutos-suomen-suurin-prisma-…
https://lvs.fi/2014/01/22/suomen-pienin-prisma-uudistuu/
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä...
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun...
Boomer-sana on peräisin englannin kielestä, ja sillä viitataan Yhdysvalloissa baby boomer -sukupolveen eli 1946–1964-syntyneisiin. Suomessa baby boomereiden vastine on suuret ikäluokat eli noin vuosina 1945–1950-syntyneet.
Boomer-termi on levinnyt Suomessakin yleiseen käyttöön. Nykyään termiä käytetään ikäluokkaan kuulumisen sijaan aiempaa laveammin kuvaamaan ihmisiä, joita termin käyttäjä pitää esimerkiksi aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jääneinä.
Kuukauden sana lokakuussa 2021 on boomer - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Avoin asianajovaltakirja esim. perunkirjoitustilaisuuteen on yksinkertainen asiakirja jonka voi laatia itse, jopa käsin kirjoittamalla.
"Avoin asianajovaltakirja" -otsikoinnin lisäksi siinä on valtuutuksen antajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä valtuutuksen antamispaikka ja -aika.
(Kodin lakitieto I, s. 148, WSOY, 1999). Todistajia ei välttämättä tarvita.
Tilanteen mukaan voidaan laatia myös yksilöity valtakirja.
Lisätietoja löytyy helposti. Esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (2.krs.) on luokassa 33.03 erilaisia asiakirjakaavoja sisältäviä teoksia.
Väestörekisterin mukaan Elea nimisiä tyttöjä on Suomessa ollut yhteensä 40. Ensimmäisiä kertoja nimi on rekisterin mukaan tullut käyttöön 1900-19, jolloin Elea nimisiä oli kolme. Vuonna 2006 Elea nimen sai 24 tyttöä.
Elea-nimen on päätelty olevan lyhenne Eleanor-nimestä, joka merkitsee arabian kielellä "Jumala on valoni". Elea on myös muinainen kreikkalaisten perustama kaupunki Etelä-Italiassa (nyk. Velia). Kaupugin nimen etymologiasta ei löytynyt tietoa käytettävissä olevista lähteistä.
Nimistä voi etsiä tietoa seuraavista teoksista
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Saarikalle-Suomalainen:...
