Helsingin kaupunginkirjastojen verkkopäätteiltä voit selata englanninkielistä EBSCO –artikkelitietokantaa. Hakusanoilla nursing, culture, united kingdom, united states, jne. löydät kokotekstiartikkeleita. Sinun kannattaa kuitenkin mennä Terveystieteiden keskuskirjastoon ja selata heidän tarjoamiaan tietokantaja. Yhteystiedot löydät osoitteesta:
http://www.terkko.helsinki.fi/
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Galingala voisi ehkä tarkoittaa samaa kuin galingale. Sanakirjan mukaan galingale tarkoittaa sädekaislaa, joka kuitenkin luetaan myrkyllisiin huonekasveihin, joten kyseessä ei ehkä sittenkään ole sama kasvi.
Internetin mukaan kyseessä olisi indonesialainen juurikasvi, samantapainen kuin inkivääri, mutta mausteisempi ja voimakkaampi. Lisätietoa seuraavalta sivulta http://www.gallowglass.org/jadwiga/herbs/Easternspice.html .
Kirjailija Jasmine Jonesista ei tunnu löytyvän henkilötietoja suomen kielellä eikä edes englannin kielellä.
Lahden kaupunginkirjaston kirjoista ei löytynyt tietoja hänestä, kuten ei löydy useimmista ulkomaisista nuortenkirjailijoista, joilta on suomennettu vasta muutama kirja. Myöskään englanninkielisistä kirjailijamatrikkeleista ei löytynyt hänestä tietoja.
Suomen kielisiä aikakauslehtiartikkeleitakaan ei löytynyt.
Internetissä Googlen haulla löytyi ainoastaan tietoja hänen kirjoittamistaan kirjoista, ei elämäkerrallisia tietoja kirjailijasta.
Englanninkielinen alkuteos Directions to servants on Jonathan Swiftin (1667-1745) vuonna 1731 kirjoittama. Se on julkaistu postuumisti. Keijo Rinteen suomennoksen on julkaissut kustannusyhtiö Loki-kirjat vuonna 1999.
http://www.lokikirjat.com/swifohje.html
http://www.kirjasto.sci.fi/jswift.htm
Kari Hotakaisesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 4. (WSOY, 2000)
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta. (WSOY, 1997)
Keskusteluja kirjallisuudesta. (Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitoksen julkaisuja 9) (Helsingin yliopisto, 2000)
Heikki Turusesta saa tietoja esimerkiksi teoksista
Miten kirjani ovat syntyneet 2. (WSOY, 1980)
Kirjailijakuvia 2. (Suomen maakuntakirjailijat, 1983)
Nikki, Kalevi: Pielisen profeetta vai Don Quijote?: Heikki Turusen elämän ja kirjailijan kaari. (Jyväskylän yliopisto, 1999)
Suomalaisia kirjailijakuvia. (Kirjayhtymä, 1987)
Kannattaa myös tarkistaa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx...
Kokoelma-äänitteellä "Niin paljon kuuluu rakkauteen" (VL-musiikki, 2003) Timo Tervon esittämä ”Tule lähemmäksi” kappaleen julkaisuvuosi on hyvin todennäköisesti 1985, koska se on esitetty ensimmäisen kerran MTV:n Kevään Sävel –kilpailussa 1985, jolloin se on sijoittunut 8. sijalle. Kappaleen tiedot löytyvät Äänitteeltä ”Tää päivä – Hääpäivä” http://www.fono.fi/
Äänitteeltä ”Lasi viiniä” löytyy Timo Tervon esittämä kappale ”Tule lähemmäksi”, jonka julkaisuvuodeksi on merkitty Violan Suomen kansallisdiskografian mukaan (1995?). http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Edwin Linkomiehen hautamuistomerkin Hietaniemen hautausmaalla on tehnyt kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997).
Lisätietoa Gunnar Uotilasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Uotila
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=1548
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
Viola-tietokannasta (https://finna.fi ei löydy tietoa siitä, että yhtyeeltä olisi julkaistu levyjä. Violaan on tallennettu tieto kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen.
Myöskään Yleisradion Fono-tietokanta (http://www.fono.fi/) ei löydä yhtyeelle levyjä. Fonossa on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä ja myös osa vanhempien levyjen tiedoista.
Olisiko oma kasettisi äänitetty vaikkapa radion live-esityksestä?
Valitettavasti tätä Yleisradion äänitystä ei ole julkaistu kaupallisella äänitteellä, joten se ei ole ostettavissa. Näillä ns. "kantanauhoilla" on paljon varsinkin kotimaista musiikkia, joka ei ole ainakaan toistaiseksi löytänyt tietään julkaisuihin. Toistaiseksi tätä Haverisen esitystä täytyy siis vain toivoa esitettäväksi radiossa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Hakusanoilla ahdistus ja filosofia tietokanta löytää mm. teokset de Botton, Alain: Filosofian lohdutukset (WSOY, 2003) ja Kierkegaard, Søren: Ahdistus (Gummerus, 1964). Runoteokseen Ei turhaa tummat päivät (toim. Aino Räty-Hämäläinen, WSOY 1996) on koottu ahdistuksesta ja surusta kertovia runoja lähinnä suomalaisilta runoilijoilta. Kirjastoluokasta 10.8 löytyvät aforismikokoelmat, ja esim. teoksessa Tässä ajassa – viisautta arkeen ja juhlaan (Valitut palat, 2005) löytyy luvusta Ahdistuksen aikoja (s. 206 – 212) aiheeseen liittyviä ajatelmia ja runoja. Lisää aiheeseen liittyviä runoteoksia voi etsiä Kirjasampo-verkkopalvelusta (www.kirjasampo.fi). Etusivulla on haku, joka löytää hakusanoilla runot ahdistus runsaasti eri teoksia, mm. Eeva-...
Hain vastausta englannin-, ruotsi-, saksan- ja suomenkielisin termein. Tietoa ei löytynyt. Varteenotettavin sivu oli Glass Bottle Marks - collecting history of the glass manufacturing industry http://www.glassbottlemarks.com/
Kannattaa jättää kysymys, sivun lopussa tähän on mahdollisuus.
Pelkästään tositapahtumiin perustuville kaunokirjoille ei ole olemassa omaa sivustoa. Niitä voi kuitenkin löytää Kirjasammon sivuilta osoitteesta:
http://www.kirjasampo.fi/fi
Sivustolla voi hakukenttään kirjoittaa termit ”tositapahtumaan” tai ”tositapahtumiin”, jolloin hakutuloksista saa kyseisillä termeillä romaaneja, elämänkertoja, runo-ja novellikokoelmia sekä sarjakuvia. Hakupalkki löytyy sivun yläosasta ja sen vieressä on myös linkki hakuohjeisiin.
Tässä muutama poiminta hakutermillä ”tositapahtumiin” löytyneistä kotimaisista romaaneista:
Leivo, Arto. Murha Elämänmäellä. Mediapinta, 2013
Jaakonaho, Asko. Onnemme tiellä. Otava, 2012
Perä, Meeri. Kirkonpolttajat. Mediapinta, 2011
Stoor, Jarmo. Sielunhäkki. Into, 2013
Tabermann, Tommy....
Suomeksi tietoa venäläisistä kansansaduista ei juurikaan löytynyt. Onnimanni-lehdessä (nro 1/1997) on artikkeli nimeltään Aleksandr Afanasjef: Venäläisen satukirjallisuuden klassikko. Tämä Onnimannin numero pitäisi löytyä sekä Tikkurilan että Myyrmäen lastenosastoilta. Afanasjef on koonnut venäläisiä kansansatuja.
Englanniksi olisi olemassa esim. The complete Russian folktale: vol 1. an introduction to Russian folktale, joka löytyy Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta. Yleistä tulkintaa sadusta esim. Moilanen, Olavi: Totuus on unissa, saduissa ja tarinoissa:unien, satujen ja tarinoiden tulkinnan opas. Sijaintitiedot pääkaupunkiseudulla voit tarkastaa http://www.libplussa.fi.
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Vaasan kaupunginkirjaston kotisivulta löytyy kohdasta Opaste seuraava ohje:
LAINOJEN UUSIMINEN Näpäytä painiketta Lainat.
Nyt Web-kirjasto kysyy tietosi. Kirjoita ensimmäiselle riville kirjastokorttisi numero ja toiselle riville salasanasi. Näpäytä lopuksi OK -painiketta.
Näet ruudulla teokset, jotka ovat sinulla lainassa. Voit uusia yhden tai useamman teoksen.
Valitse uusittavat lainat rastimalla lainan vieressä olevia ruutuja. Näpäytä sitten painiketta Uusi lainat. Lainoille tulee uudet eräpäivät. Merkitse eräpäivät itsellesi muistiin.
Muistan itsekin joskus törmänneeni tällaisen väitteeseen, mutta en tässä ajassa löytänyt täysin luotettavaa lähdettä ja vahvistusta käsitykselle; paljon keskustelua, huhuja, toisen käden tietoja ja tulkintoja puoleen sun toiseen kylläkin.
Esimerkiksi netistä löytyvässä Telegraph lehden jutussa (26.5.2007) mainitaan Garry Willsin teos John Wayne's America: The Politics of Celebrity, jonka mukaan John Wayne ei pitänyt hevosista ja ratsasti vain filmatessaan. (Kyseistä teosta ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.) Toisaalta Dukefanclub-blogin jäsen väittää teoksen olevan puolueellinen.
Monissa kirjoituksissa viitataan haastatteluun, jossa John Wayne itse myöntää, ettei ole koskaan oikeastaan...
Ilmausta “äää” käytetään luultavasti jonkinlaisena äännähdyksenä, joka voi merkitä asiayhteydestä riippuen vaikkapa yllättyneisyyttä tai harmistuneisuutta. Jossakin yhteydessä sillä saatettaisiin kuvata vaikkapa vauvan itkua. Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2005) kertoo, että ilmauksen lyhyempi muoto ”ää” on huudahdus, jonka merkitykseksi sanotaan ’(voi) ei!’. Kenties pidempi muoto voi antaa ilmaukselle enemmän painokkuutta.
