Hei,
Franz Schubertin Ave Maria-nuotinnos sovitettuna uruille löytyy Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta Schubertin kohdalta luokasta 78.62. Se on ainakin tällä hetkellä hyllyssä. Tervetuloa lainaamaan.
Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilta ei tällä hetkellä pääse kirjautumaan omiin tietoihin yhteysvian vuoksi. Asiasta on ilmoitettu eteenpäin. Toivottavasti se saadaan korjattua pian.
Ruotsalaisen valkoisen hiihtoasun taustalla on tarina. Ensimmäinen valkoisessa puvussa kilpaillut oli Per Erik Hedlund, joka saapui starttiin olympialaisissa St. Moritzissa vuonna 1928 valkoisessa kevyessä hiihtoasussa, jonka hänen kotipaikkakuntansa naiset olivat hänelle ommelleet. Hiihtomaajoukkueen johtajat yrittivät kieltää häntä hiihtämässä valkeassa asussa, muut kilpailijat kun hiihtivät paksuissa harmaissa vaatteissa. Lopulta kunnon riitelyn jälkeen Per Erik sai kuitenkin startata valkoisissaan ja kevätauringon lämmössä hän pärjäsi kevyemmässä hiihtoasussaan niin hyvin, että voitti kilvan ylivoimaisesti ja saavutti Ruotsin ensimmäisen hiihtomitalin olympialaisissa talvikisoissa. Tarinan mukaan hän maaliin saavuttuaan sanoi yhdelle...
Hei, tiedustelin asiaa hiontalaitteita toimittavalta P.V.Supalta (http://pv-supa.com/yritys) ja heidän mukaansa hiontaneste sisältää mm. alumiininitraattia, eikä sitä saa laittaa viemäriin vaan se pitää hävittää ongelmajätteenä. Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan ainetta ei saa laittaa viemäriin, mutta sen voi hävittää pakattuna tankissaan sekajätteissä tai jos nestettä on paljon, sen voi ensin imeyttää johonkin.
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Mustat lesket -sarjalla on monta käsikirjoittajaa (Laura Suhonen, Paula Mononen, Johanna Hartikainen) joista Laura Suhonen toimii sarjan pääkäsikirjoittajana ja sai Venla-palkinnon vuoden parhaana käsikirjoittajana.
Sarjan luojat eli ihmiset sarjan alkuperäisidean takana ovat Roope Lehtinen ja Mikko Pöllä. Esimerkiksi Wikipedian ja IMDB:n mukaan myös sarjan tekijät ovat osallistuneet myös joidenkin jaksojen käsikirjoittamiseen.
On yleistä, että TV-sarjan tai elokuvan idean takana oleva henkilö ei välttämättä itse toimi sarjan pääkäsikirjoittajana, syitä eri käsikirjoittajien valitsemiseen ja käyttämiseen voi olla monia.
Mikko Pöllän ja Roope Lehtisen uratietoa löytyy esimerkiksi IMDB:stä:
http://finnish.imdb.com/name/nm2039903/?ref_=...
Elokuvat ilmestyvät videoversiona n. vuoden kuluttua julkaisusta. Kirjastoihin hankittaviin elokuviin tarvitaan erikseen kirjasto-oikeudet. Kaikkia elokuvia ei ole mahdollista saada kirjastoihin tekijänoikeusmaksujen vuoksi, eikä kaikille ole edes mahdollista saada kirjasto-oikeuksia. Kirjastoissa on kyllä muita James Bond-elokuvia,joten luulen, että mahdollisesti myös uusinta elokuvaa tarjotaan pian kirjastoille.
Lyhenne spk/spkarlen on sanasta spannmålskarl mikä tarkoittaa muonamiestä.
Lisää kirkonkirjoissa käytettyjä lyhenteitä löytyy esimerkiksi Juuret-sukututkimussivuilta juuret.org
http://www.juuret.org/sanasto/lyhenteet
ystävällisin terveisin
Sota-aiheisia nuortenkirjoja löytyy runsaasti, etenkin maailmansotien ajalta. Kannattaa tutustua Lastenkirjainstituutin Haluan kasvaa aikuiseksi -verkkonäyttelyyn
osoitteessa: https://lkinstituutti.wixsite.com/haluankasvaa
Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Internetistä löytyy joitakin kalentereita, suomalaisista Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteri osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Muita kalentereita löydät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkiluettelosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/ref.htm#aika
Lainoja ei vielä voi valitettavasti uusia netin kautta. Uuden järjestelmän myötä ensi vuonna tämä onnistuu.
Tällä hetkellä voi uusia lainojaan kahdella tapaa: joko käymällä lähimmässä kirjastossa tai puhelin-
uusinnan kautta: ma-pe klo 12-18 p.0600-060504.Tämä on maksullinen palvelu, 0, 98 e /min + pvm.
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Kirjaston kokoelmista voi hakea kirjaston historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat kirjastot ja historia. Yleisten kirjastojen historiaa koskevia teoksia ovat esim.:
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, 1999
Vatanen, Pirjo : Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle, 2002
Karjalainen, Marjaana : Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906, 1977
Pynnisen perintö : kirjastoliikkeemme varhaishistoriaa, 1946
Teoksessa Joukkoviestintä Suomessa (1994) on lyhyt esitys kirjastolaitoksesta ja siinä Pertti Vakkari tarkoittaa kirjastolaitoksella yleisiä kirjastoja. Tilastotiedot ovat vuodelta 1991. Uusinta tietoa, mm....
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Suomenkielistä tietoa kyseisestä kirjailijasta ei juuri tunnu löytyvän. Geoffrey Huntington on kuitenkin salanimi, jolla kirjailija on julkaissut kaksi nuorten kauhufantasiaromaania. Ne aloittavat fantasiasarjan The Ravenscliff Series, jonka ensimmäinen osa on nimeltään Sorcerers of the Nightwing (2002)ja toinen osa Demon Witch (2003). Suomeksi sarjan nimi on Korppikartanon salat ja ensimmäinen osa Yönsiiven velhot. Toinenkin osa on suomennettu nimellä Demoninoita ja sen pitäisi ilmestyä syksyllä.
Geoffrey Huntingtonin oikea nimi on William J. Mann, ja hän on sangen arvostettu yhdysvaltalainen kirjailija, toimittaja ja elokuvahistorijoitsija joka on julkaissut sekä romaaneja että tietokirjoja mm. Hollywoodista ja jonka novelleja on...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmissa ei ole Jussi Kylätaskun Haapoja -näytelmää. Helsingistä se löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta, mutta tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Tästä linkistä näet tilanteen:
http://finna.fi Maakuntakirjastoista muualla Suomessa se on vain Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainoa kappale on lainassa ja varauksiakin on.
Yksittäisiä, omakustanteisia näytelmiä, jollainen tämäkin on, on usein vaikea saada lainaksi. Hyvä paikka näytelmien löytämiseen on Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto. Sinne pääsee tästä osoitteesta:
http://www.sunklo.fi/
Liiton näytelmäluettelon mukaan Kylätaskun Haapoja -näytelmäkin on kirjaston kokoelmissa.
Valitettavasti emme mekään löytäneet tarkkaa käännöstä ruoka-aineelle cidrão cristalizado. Sen verran saimme selville, että cristalizado tarkoittaa sokeroitu. Sitrushedelmä on portugaliksi citrino tai fruta cítrica ja sitruunamelissa erva-cidreira. Tästä voisi ehkä päätellä, että cidrão cristalizado olisivat sokeroituja sitrusheemänpalasia. Oliko leivonnaisissa tällaisia tai jotain sen tapasta?
