Kyllä muistatte elokuvan nimen ihan oikein, mutta kyseistä elokuvaa ei ole ilmeisesti Suomessa dvd:nä julkaistu. Internet Movie Databasesta tiedot tästä vuonna 1964 julkaistusta elokuvasta, jonka on ohjannut Jules Dassin ja pääosassa on Peter Ustinov, kyllä löytyivät.
Informaatikko Sirkka-Liisa Korkeila on tehnyt kesällä 2007 tutkimuksen e-kirjoista kirjastoissa. Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista on julkaistu lehdessä Signum 2/2008. Tiivistelmä ja itse tutkimus ovat verkossa näissä osoitteissa:
http://pro.tsv.fi/stks/signum/200802/2.pdf
http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu02080.pdf
Kuten tutkimuksesta ilmenee, e-kirjoja käytetään paljon enemmän tieteellisissä kirjastoissa kuin meillä yleisissä kirjastoissa. Tämä johtuu epäilemättä tarjonnasta. Ainoa yritys, joka välittää kirjastoille e-kirjoja, on Ellibs Oy. Yrityksen verkkokirjakauppa on osoitteessa
http://www.ellibs.com/
Sivustosta löytyy lomake, jonka avulla voit halutessasi katsoa, mitä erilaiset suomalaiset kustantajat ovat julkaisseet e-kirjoina...
DVD-aineiston laina-ajaksi on yhteisesti sovittu 1 viikko. Laajan aineiston ollessa kyseessä on harmillista kun joutuu niin usein käyttämään sitä jotta siihen ehtisi kunnolla tutustua ennen laina-ajan umpeutumista. Tämä on todella harmillista. Toivon että ehditte tutustua aineistoon laina-ajan puitteissa riittävästi. Tällä hetkellä Kausi 2 ja 3 ovat varattuja mutta sitten kun aineistoon ei enää kohdistu varausta voitte tietysti uusia lainanne myös netissä tai kirjastokäynnin yhteydessä.
Kun moni haluaa tutustua samaan aineistoon on hankala määrittää sellaisia laina-aikoja joihin kaikki olisivat yhtä tyytyväisiä. Voitte tietysti varata uudelleen saman aineiston palautettuanne sen mikäli ette ehtinyt tutustua materiaaliin riittävässä määrin...
Suomen rahat arviohintoineen 2008 -kirjan mukaan vuoden vuoden 1943 50 pennin kolikon arvo on 20€-0,50€ kolikon arvosta riippuen.
Rahan arvosta voi lukea lisää esimerkiksi Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilta.
http://www.snynumis.fi/
Jos kysytte rahan arvoa nykyrahassa, Suomen Pankin Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan 50 penniä vuodelta 1943 on nykyrahassa (2015) 0,09 euroa.
http://www.rahamuseo.fi/fi/pelit-ja-multimediat/rahanarvolaskuri/
SKS:n ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologinen sanakirja Suomen sanojen alkuperä on sitä mieltä, että 'alakuloisen' jälkiosan alkuperä on epäselvä. Kirjassaan Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä kirjailija Jukka Parkkinen puolestaan yhdistää sen 'kulo'-sanaan: "Kulo on menneen vuoden kuiva heinä. Se riiputtaa yleensä jo valmiiksi päätään, mutta alamaissa oleva kulo on entistä surullisempi."
'Alakuloinen' saattaa siis hyvinkin liittyä sanaan 'kulo', mutta ehdottoman varmaa se ei ole.
Muistan itsekin joskus törmänneeni tällaisen väitteeseen, mutta en tässä ajassa löytänyt täysin luotettavaa lähdettä ja vahvistusta käsitykselle; paljon keskustelua, huhuja, toisen käden tietoja ja tulkintoja puoleen sun toiseen kylläkin.
Esimerkiksi netistä löytyvässä Telegraph lehden jutussa (26.5.2007) mainitaan Garry Willsin teos John Wayne's America: The Politics of Celebrity, jonka mukaan John Wayne ei pitänyt hevosista ja ratsasti vain filmatessaan. (Kyseistä teosta ei ole saatavilla Suomen kirjastoista.) Toisaalta Dukefanclub-blogin jäsen väittää teoksen olevan puolueellinen.
Monissa kirjoituksissa viitataan haastatteluun, jossa John Wayne itse myöntää, ettei ole koskaan oikeastaan...
Linnuilla on erittäin hyvä näkö, Esim. maakotka voi nähdä puolentoista kilometrin korkeudesta maassa olevan jäniksen. Myös lintujen kyky nähdä ultraviolettia auttaa saalistuksessa ja muussa ruuanhankinnassa.
Lisää tietoa lintujen näkökyvystä esim. Ylen artikkelista (23.10.2017) tai Kouvolan Sanomista (28.5.2017) :
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/23/kokemus-ja-uv-nako-auttavat-lintua-tunnistamaan-nousevat-ilmavirtaukset
https://kouvolansanomat.fi/uutiset/lahella/3084a7ec-58b0-46ae-87f9-d7679df2bc93
Varmaa vastausta ei löytynyt, mutta kyseessä mahdollisesti on ryijyn tai vastaavan ompeluun tarkoitettu apuväline. Lanka, josta ryijyn nukka syntyisi, kieputettaisiin levyn ympärille ja ommeltaisiin koneella levyn raosta. Epäselvää kuitenkin on, miksi levyssä näyttäisi olevan kaksi erikokoista puolta.
Vertaa "Apupatentin" käyttöohjeeseen https://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/343204?term=Kelim… tai nykyaikaiseen ryijyn ompeluohjeeseen https://www.meillakotona.fi/artikkelit/tee-itse-ryijymatto
Kielitoimiston ohjepankin verkkosivuilla kerrotaan, että prosenttimerkin ja numeron väliin tulee suomenkielisissä teksteissä välilyönti. Prosenttimerkkiin liittyviä oikeinkirjoitusohjeita löytyy sivulta Prosenttimerkki (%) - Kielitoimiston ohjepankki.
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Mukavaa, että olet löytänyt kirjastomme opiskelutilat. Voit toki juoda kahvia opiskelujesi ohessa. Meillä ei ole kahvilaa eikä kahviautomaattia, joten sinun on tuotava kahvi tullessasi. Jos käytät pahvimukeja, muista laittaa tyhjät mukit ja mahdolliset servetit roskiin. Ole varovainen sarjakuvahuoneessa, jossa on kokolattiamatto. Toivon, että et syö ainakaan mitään tahrivaa. Mietimme lähiaikoina eväspaikat, joissa asiakkaamme voivat vapaasti ja muita asiakkaita häiritsemättä syödä eväät.
Sanonnassa yhdistyvät sana laskea merkytyksessä puhua tms.: antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää. Laskea luikuria. Linkki Kotimaisten keskuksen sanakirjaan
sekä sana luikuri "ark. joutava, perätön puhe, palturi, lööperi. Laskea luikuria." Linkki kielitoimiston sanakirjaan.
Aineistohaku Plussasta löytyi mainitsemiesi teosten lisäksi asiasanalla migreeni mm.:
Rapoport, Alan: Conquering headache (1995)
Dyson, Sue: The migraine diet book (1995)
Inlander, Charles B.: Headaches--47 ways to stop the pain (1995)
Päänsärky ja sen hoito (1992)
Kokeile Internetin kautta käytettävää aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään asiasanaksi migreeni, niin saat esiin tätä käsittelevät teokset. Kokeile erikseen myös hakusanaa päänsärky. Jos haet erityisesti ruotsinkielistä tietoa, voit kokeilla ruotsinkielisiä asiasanoja migrän ja huvudvärk. Englanninkielisten teosten sen sijaan pitäisi tulla esiin suomenkielisillä hakusanoilla. Voit rajata kielen ja haluamasi aineistomuodon esim. pelkkiin...
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion...
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
C.J.Gardbergin ja P.O.Welinin kirjassa Suomen keskiaikaiset linnat (1993) on kerrottu Raaseporin käskynhaltijoiden elämänkohtaloista eri vuosisatoina. Siellä kerrotaan mm.haaksirikoista ja rakkaustarinoista.
Ehkäpä saisit niistä muokattua tarvitsemasi tarinan.
Mös Martti Santavuoren kirjassa Kastelholma, Kuusisto, Raasepori (vuodelta 1972) on lyhyehkö selostus asukkaiden vaiheista.
Seuraavissa romaaneissa tapahtumapaikkana on Raasepori:
Ilona Meretoja, Rakkauden viimeinen sinetti (1969),
Eka Lainio, Lumottu sormus (1987 , lasten kirja),
Ursula Pohjolan-Pirjonen, Kolmasti kuningas (1984) ja
Kaari Utrio, Haukka, minun rakkaani (1990)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Liedon aineistotietokannasta
http://pallaskirja.lieto.fi:8000/Intro?...
