Hei,
Singer 29 K-koneita on valmistettu eri vuosina 1900-luvun alkupuolella. Ompelukoneen valmistusnumero määrittelee valmistusvuoden. Voit tarkistaa valmistusvuoden esimerkiksi
ismacs.net-sivustolta valmistusnumeron mukaan. Alla on lisää käyttökelpoisia hakulinkkejä.
Malliin Singer 29K1 ei löydy suoraan käyttöohjetta. Ohje löytyy esimerkiksi Singer 29K-sarjaan ja Singer 29K71-sarjaan.
- Singer 29K-ohjekirja 'Käyttö-ohje Singer luokka 15 K 26, 16 K. 33, 29 K., 66 K. 2, 66 K. 4 ompelukoneelle' / SingerSewingMachine 1924-[1926],
on saatavana kaukolainaksi Jyväskylän yliopistosta. Kirjaa voi tilata kotikirjastosi kautta kaukolainaksi. Kaukolainaus on aina maksullista palvelua.
- Singer 29 K71 ohje löytyy...
Tesvision lopettamisen jälkeen 1965 oli Suomessa 70-luvun käänteessä kaksi antenniverkossa toimivaa kanavaa, Yle TV1 ja Yle TV2. Helsingin alueella kuitenkin aloitti toimintansa 70-luvun alkupuolella kaapeliverkossa Helsingin Kaapelitelevisio Oy (HKTV, myöhemmin HTV), 80-luvun alulla yhtiö muutti nimensä HTV:ksi
80-luvun puolivälissä toiminnan aloitti antenniverkossa Kolmoskanava, josta oli jaettu omistus Yle:n, MTV Oy:n ja Nokia Oy:n kesken. Tämä oli ensimmäinen kaupallinen kanava Tesvision lopetuksen jälkeen. 90-luvun alussa Paikallis-tv-kanavat Oy (PTV, nykyisen Nelosen edeltäjä) aloitti toimintansa kaapeliverkossa.
Satelliittitelevisio alkoi nähdä laajempaa käyttöä vasta 80-luvun vaihteessa, lähinnä kuitenkin Pohjois-...
Konkarin (alun perin gongari) taustalla on (vanhaan) hevoseen viitannut ruotsin sana gångare, 'kävelijä, astuja, ratsu, tasa-astuja', mistä ihmiseen sovellettuna on sitten tullut 'vanha tekijä'.
Lähde:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 1, A–K
On hieman vaikeaa löytää kirjallisuutta nuorten kulutustottumuksista erityisesti vaatteisiin liittyen, mutta jospa seuraavista olisi kuitenkin apua.
Oulun kaupunginkirjastosta löytyi esim.
- Helenius, Pia: Nuorten kulutus ja identiteetti 90-luvun Suomessa, Hki : Kuluttajatutkimuskeskus.
- Lampikoski, Kari: Kuluttajavisiot : näköalojan kuluttajakäyttäytymisen tulevaisuuteen. Porvoo : WSOY, 2000. Aineiston saatavuuden voit katsoa aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html .
Kotitalous- ja kuluttaja-asiain tutkimuskeskus on julkaissut sarjaa Nuoret kuluttajina, esim.
- Nuoret kuluttajina, osa 4 : nuorten kulutusmenojen kehitys kotitalouksissa vuosina 1981 ja 1985. 1992
- Nuoret kuluttajina, osa 5 : kulutus nuorten...
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Tilastokeskuksen sivuilla on linkkejä (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html) ja kirjallisuusviitteitä (http://www.stat.fi/tk/el/kva_artikkelit.html) suomalaisten ajankäytöstä. Viitteissä mainittu, kattava Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen Suomalainen arki - ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa (2002) löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Suomen tilastollisessa vuosikirjassakin kulttuuri- ja vapaa-ajan taulussa on usean vuoden tilastoja seurustelusta perheen kanssa ja muusta ajankäytöstä.
Laila Hietamiehen lapsuudesta ja nuoruudesta kerrotaan kirjassa:
Saure, Salme: Laila Hietamies läheltä.
Tietosi Laila Hietamiehen tuotannosta voit tarkistaa vielä osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=852&lang=FI jossa on tietokanta suomalaisista nykykirjailijoista. Tietokantaan on koottu kirjailijoiden henkilötietoja, kirjailijaesittelyjä, tuotanto sekä lähteitä, joiden pääpaino on verkkotiedossa.
Koska kohdistit kysymyksesi Oulunsalon kunnankirjastolle, oletettavasti etsit langaton viestintä yrityskäytössä -koulutuksen harjoittelupaikkaa Oulun seudulta.
Lähiseudun kirjastoista Oulun kaupunginkirjastolla on käytössään langatonta viestintäteknologiaa. Lisätietoja aiheesta voi kysyä kirjastotoimen apulaisjohtaja Maija Sarasteelta, maija.saraste@ouka.fi tai 040-7037316.
Oulussa on myös useita yrityksiä, esimerkiksi Nokia jossa tehdään langattomaan viestintään liittyvää tuotekehittelyä. Yrityshakemistosta http://www.yritystele.fi/ voit hakea yrityksiä toimialoittain. Hakusanalla tietoliikenne ja rajaamalla kunnan nimellä rajaamalla, vaikkapa Oululla saat yhteystietoja alan yrityksiin.
Helsingin yliopiston ja Teknillisen korkeakoulun...
Kirjan nimi on Iltapihti pirtin päälle: kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Sen on kustantanut Kalle Päätalo -seura 1989. Voit kysyä kirjaa oman paikkakuntasi kirjastosta. Ellei kirjaa ole siellä, voit pyytää kaukolainaamaan. Kaukolainat maksavat yleensä jonkin verran. - Lapin maakuntakirjastossa kirja on.
Hellevi Salmisen Viidestoista yö kuvaa 16-vuotiaan Jukan elämää aikana, jolloin hänen vanhempansa eroavat. Parhaiten saat juonen selville lukemalla kirjan, itse en ole sitä lukenut. Kirjassa Suomalaisia kirjailijakuvia (Kirjayhtymä, 1987) kerrotaan Hellevi Salmisesta ja hänen teoksistaan. Siinä on myös lyhyt kuvaus Viidestoista yö -kirjasta. Voit kysyä kirjaa lähikirjastostasi. Lisäksi Salmisen kirjaa on käsitelty Virke-lehden numerossa 5 vuodelta 1982.
Suomen kielellä ei Eduskunnan kirjaston kokoelmista löydy valitettavasti kovin ajantasaista aineistoa, mutta ohessa muutama yleisteos:
Yhdysvallat : kansa ja hallitusmuoto. Yhdysvaltain tiedotustoimisto, [1963?].
Helander, Voitto: Läntisten suurvaltain poliittiset järjestelmät. Finnpublishers, 1984 (USA:sta s. 219-284).
Lisäksi voisi tarkistaa vielä, mitä tietosanakirjoista löytyy aiheesta.
Asiaa kannattaisi kysyä lisäksi vielä American Resource Centeristä, Helsingin yliopiston kirjastossa toimivasta Amerikka-tietouteen keskittyneestä kirjastosta. Kotisivu:
http://www.usembassy.fi/servlet/PageServer?FrameSet=arc.html
Yhdysvaltain oikeusjärjestelmästä löytyy lyhyt esittely linkkeineen jatkotietoon Eduskunnan kirjaston sivuilta, kts. http...
Tekstisi on suora lainaus kirjakaupan mainoksesta. Jos käytät sitä esim. esitelmässä, sinun on kerrottava, mistä olet sen ottanut.
Parhaiten saat omannäköistä tekstiä lukemalla kirjan ja miettimällä tapahtumat sitä kautta. Lue vaikka luku kerrallaan ja kerro lyhyesti, mitä kussakin luvussa tapahtuu.
Nobelin kirjallisuuspalkinnon saajien nimet löytyvät osoitteesta http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/.
Palkinto myönnetään koko kirjailijan tuotannosta, ei yhdestä teoksesta. Kaikilta palkinnon saaneilta on suomennettu teoksia. Suomennetuista teoksista löytyvät tiedot Kansallisbibliografiasta http://finna.fi.
Vuodesta 1994 palkinnon ovat saaneet:
2006 - Orhan Pamuk
2005 - Harold Pinter
2004 - Elfriede Jelinek
2003 - J.M. Coetzee
2002 - Imre Kertész
2001 - V.S. Naipaul
2000 - Gao Xingjian
1999 - Günter Grass
1998 - José Saramago
1997 - Dario Fo
1996 - Wislawa Szymborska
1995 - Seamus Heaney
1994 - Kenzaburo Oe
Runo on Kuolemajärveläinen lehdessä 1/2000, s.39. Lehti kuuluu Lappeenrannan maakuntakirjaston kotiseutukokoelmaan, joten sitä ei saa lainaksi. Voit käydä kopioimassa runon kirjastossamme tai jos asut muualla Suomessa voit pyytää oman kirjastosi kaukolainauksen kautta kopion meiltä lähimpään kirjastoosi.
Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Teosta ei löytynyt suomalaisten kirjastojen luetteloista. Teosta voi koittaa saada kaukolainatuksi oman lähikirjaston kautta. Kaukolainaus on maksullinen palvelu, maksun suuruus vaihtelee 4 euron (Pohjoismaista) ja 15 euron (muualta Euroopasta) välillä.
Kyseistä luutnantin nimeä en valitettavasti löytänyt käsillä olevista Tikkasen sotakirjoista. Pentti H. Tikkanen on kirjoittanut seuraavat kaukopartiokirjat: Valiosissit kaukopartiossa, Kaukopartiosissit rautateillä, Marskin kaukopartioritarit, Viimeiset kaukopartiot, Lapin kaukopartiot, Idässä palaa, Sissejä ja partisaaneja, Sissit erikoistehtävissä ja Päämajan sissit. Kirjojen saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X.
Nimen löytymisessä voisi Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/aukiolo/ auttaa.
Esititpä kinkkisen kysymyksen! Käytettävissämme olevista lähteistä emme onnistuneet löytämään tietoa. Novellioppaassa (jossa on listattu kotimaisten kirjailijoiden novellit) ei Veikko Huovisen kohdalla ollut mainintaa "Konditionaalikonferenssi" -nimisestä novellista. Voisiko novelli kulkea jollakin toisella nimellä? Vai voisiko novelli olla jonkun toisen kirjailijan kirjoittama? Vai olisiko kyseessä novelli, joka on julkaistu pelkästään jossakin lehdessä?
Tietäisikö kukaan lukijoistamme?
Paras lähde on CIMO (kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio), joka on Youth in Action -ohjelman kansallinen toimisto Suomessa. Heidän sivuiltaan löytyy runsaasti tietoa ja lähteitä:
http://www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action
Yksi opinnäytetyö löytyi:
Hauskuutta ja haasteita : tutkimus ryhmänvetäjyydestä Youth in action -ryhmätapaamisissa / Ossi-Pekka Ollikainen ja Jenni Peräaho. (AMK-opinnäytetyö : Humanistinen ammattikorkeakoulu, Tornion koulutusyksikkö, kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma, 2008)
Nuorisotyö-lehdestä löytyy myös artikkeleita aiheesta
- Miksi kansainvälistä yhteistyötä tehdään? (2010, nro 3, s. 14-15)
- Haussa yhteiseurooppalainen nuorisotyön käsite / Eeva Sinisalo-Juha...