Fiona Kelly on keksitty kirjailijanimi, jonka takaa löytyy useita kirjoittajia. Näin kerrotaan Niklas Bengtssonin ja Tittamari Marttisen toimittamassa kirjassa Ulkomaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (1997). Kirjojen kirjoittajista ei siis löydy tietoa. Mutta tuosta edellä mainitusta kirjasta saat paljon tietoa Fiona Kellyn nimellä kirjoitetuista kirjoista. Luettelon Mystery clubin suomennuksista löydät vaikkapa täältä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Mystery_Club
Tarvitset siirtoon tietokoneen, vhs-laitteen, muutaman johdon ja muutaman tietokoneohjelman, jotka voi myös ladata maksutta internetistä. Tarkemmt ohjeet löytyvät vastauksessa mainituilta internetsivuilta.
Seuraavan sivun ohje soveltuu myös vhs-kaseteille:
http://jaaari.no-ip.com/foorumi/viewtopic71072.html
Muita ohjeita vanhojen tallenteiden siirtämisestä uudempaan muotoon löydät seuraavilta sivuilta:
http://www.google.com/search?hl=fi&rls=com.microsoft%3A*&q=siirto+vhs&l…
http://answers.google.com/answers/threadview?id=433137
http://forums.afterdawn.com/thread_view.cfm/7628
Helpointa on etsiä sopivilla asiasanoilla Vaski-tietokannasta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1258965686&ulang=…
Siis esim. asiasanakenttään sana viikingit. Kannattaa valita
aineistollajiksi dvd ja kirjallisuudenlajiksi tietokirjallisuus.
Hakutuloksena on yksi lastenosaston fiktiivinen video.
Viikingeistä siis ei löydy Turun kaupunginkirjastosta aikuisille tarkoitettuja dvd-levyjä.
Sensijaan kirjoja aiheesta kyllä löytyy, suurin osa Pohjoismaiden historian luokassa 93.
Asiasanalla mayat ja aineistolajilla dvd löytyy dvd-levy Maailmanvaltojen synty: 6 Mayat,joka on hyllyssäkin pääkirjastossa.
Mayoista löytyy runsaasti kirjallisuutta.
Pyramideista löytyy tällä hakumenetelmällä dvd-levy Pyramidien arvoitukset,...
Kysymäsi kirja löytyy Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta. Kirjaston Veera -tietokannan mukaan kirjan saa kotilainaan. Pyydä kotipaikkakuntasi kirjastoa tilaamaan kirja sieltä kaukolainaksi.
Venäjän ja Itä-euroopan instituutin kirjaston yhteystiedot:
http://www.rusin.fi/library1/
Kyseessä voisi olla Magnus Millsin romaani Ei mitään uutta idän pikajunasta (WSOY, 2000). Päähenkilö on matkassa moottoripyörällä ja pysähtyy hetkeksi pieneen englantilaiskaupunkiin lomailemaan, ennen kuin jatkaa matkaansa Intiaan. Leirintäalueen omistaja pyytää häntä maalaamaan porttinsa. Siitä alkaa kierre, joka johtaa hänet yhä uusiin pieniin töihin ja velvollisuuksiin. Moottoripyörän rikkoutuminen tapahtuu tosin vasta, kun hän tekee ainoaksi jäävän lähtöyrityksensä. Lopulta, kun kaupungin maitoautonkuljettaja kuolee tapaturmaisesti, hän päätyy ottamaan tämän yrityksen kontolleen.
Oma paljon lukeva tyttäreni on ahminut näitä noin 12-14 vuoden iässä ja muistelen hänen kyllä arvostaneen sarjaa sen monitasoisuuden ja -mutkaisuuden takia. Kirjoittajanimi "Erin Hunterin" taakse kätkeytyy neljä naiskirjailijaa, joten sarjan laajuus selittyy osin monella kirjoittajalla. Ihan pienille lukijoille sarjan kissaklaanien taistelu voi olla turhan rajua, mutta uskoisin, että 10-vuotias voi hyvin kokeilla, maistuisiko tällainen kissojen maailmaan rakennettu fantasiaympäristö.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Lukemasi kirja voisi olla Marja Luukkosen Tähtisumun vangit. Kirja on tosin ilmestynyt vasta vuonna 1990, mutta muuten se vastaa varsin hyvin kuvaustasi. Kirjan kuvailu löytyy alla olevasta linkistä:
http://www.risingshadow.fi/library/book/1664-tahtisumun-vangit
Näytelmän tekemistä ja harjoittelemista koulussa ei estä mikään, joskaan koulu ei saa ilman lupaa monistaa näytelmän tekstiä, ellei se ole tekijänoikeudellisesti jo vapaa.
Näytelmän esittäminen on kuitenkin luvanvaraista (paitsi jos näytelmä on tekijänoikeudellisesti vapaa). Lain 21§ antaa oikeuden esittää julkisesti asioita opetuksen yhteydessä, mutta tästä oikeudesta on samassa pykälässä rajattu pois elokuvat ja näytelmät.
Koulussa esitettävän näytelmän luvasta voi kysellä Suomen Näytelmäkirjailjaliitosta.
Heikki Poroila 21.1.2012
Monikielisestä Infopankki.fi -sivustosta kannattaa kertoa kaikille maahanmuuttajille, jotka eivät osaa suomea. Verkkosivustolle on koottu runsaasti tietoa Suomesta, esimerkiksi seuraavista aiheista:
·työnteko Suomessa
·suomen kielen opiskelu
·asuminen
·opiskelu ja koulutus
Infopankin sivut löytyvät osoitteesta www.infopankki.fi 12 kielellä*: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somali, espanja, turkki, kiina, persia ja arabia. Sivuston avulla käyttäjä voi itsenäisesti tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan omalla kiellellään. Kieliversiot ovat identtisiä.
Tässä vielä muutama relevantti osoite, josta saa tietoa maahanmuuttajista/ulkomaalaisista/turvapaikkapäätöksistä/oleskeluluvista:
http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
http://www....
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Philip Kerriltä on toistaiseksi suomennettu vain mainitsemasi Berlin Noir -trilogia sekä jo vuonna 1999 suomeksi julkaistu Sarjamurhan filosofia, joka ei sijoitu tapahtumiltaan Berliiniin, vaan 2000-luvun Lontooseen.
Berlin Noir -trilogian Bernie Gunther esiintyy tosiaan myös yhdeksässä muussa Kerrin teoksessa, mutta ainakaan toistaiseksi niitä ei valitettavasti ole suomennettu.
http://www.philipkerr.org/
http://www.atenakustannus.fi/component/ateena/kirjailija/390
https://finna.fi
Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginkirjastojen yhteisestä Plussa-aineistohausta löytyy mm. seuraavia teoksia konsultoinnista:
Elämä--on ihmisen parasta aikaa / Tero J. Kauppinen
[Yritysvalmennus Group], [Helsinki], 1999
Järvinen, Keijo: Tekninen konsultointi
KTM, Työvoima- ja elinkeinokeskus], [Helsinki], 1999,
Lääperi, Raija: Pk-yritysten Kunto-ohjelman arviointi
Kauppa- ja teollisuusministeriö, yrityskehitysosasto, Helsinki, 1997, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja. 1997, 29
Yksilö ja työyhteisö muutoksessa /Soili Keskinen (toim.)
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, [Turku], 1996, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja. A. 53
Vapaavuori, Jukka: Työyhteisön jumi...
Eräs mahdollinen valmis lista löytyy sivulta http://www.satakirjaa.fi - Ylen, Suomen kirjasäätiön ja Kirjakauppaliiton toteuttama kampanja v.lta 1999, 100 valittua kirjaa 1000 vuodelta. Mielenkiintoinen on myös kyseisen sivun linkki, varjolista, jossa lukijat ovat täydentäneet listaa.
Kun puhutaan muusta musiikista kuin länsimaisesta taidemusiikista käytetään useimmiten yläkäsitettä populaarimusiikki. Haettaessa asiasanoilla populaarimusiikki, historia, löytyy runsaasti
kirjallisuutta aiheesta. Populaarimusiikki sisältää mm. seuraavat musiikinlajit: country, gospelmusiikki, latinalaisamerikkalainen populaarimusiikki, popmusiikki, viihdemusiikki, joilla kaikilla edellä mainituilla on edelleen alalajeja, joilla voi etsiä tarkemmin teoksia tietystä musiikin lajista. Näin ollen kysymyksesi on sen verran laaja, että annan muutaman viitteen, jotka auttavat eteenpäin: The Virgin encyclopedia of nineties music/ edited and compiled by Colin Larkin, London, 2000; Morris, Tudor: Essential guide to music, London,1998; Charlton,...
Kappalehaku Yleisradion Fono.fi -äänitetietokannasta antaa 55 hakutulosta, näistä Maaritin esittämä kappale Kello käy voisi olla lähimpänä, sen kertosäkeessä lauletaan "kello käy, kello käy, ja se mittaa meille aikaa, viipaloi elämää, tätä karua ja kylmää. Kello käy, kello käy, enkä tiedä mitä teen, itse nään ettei tää, tää ei voi jatkua". Kyseinen kappale on julkaistu vuonna 2005 albumilla Nälkää ja rakkautta.
https://www.youtube.com/watch?v=sXhKW5KjqxU
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=kello+k%c3%a4y&Page=1
Ei siin oo mitään taikaa -riimiä tms. Maaritin kappaleessa ei kuitenkaan ole.
Esimerkiksi Kirsi Pehkonen (Sydämenasioita Jylhäsalmella -sarja), Anneli Kivelä (Katajamäki-sarja), Raija Oranen, Enni Mustonen, Pirjo Tuominen ja Tuija Lehtinen kirjoittavat samantyyppisiä kirjoja kuin Pirjo Rissanen.
Ihmissuhteita ja romantiikkaa löytyy myös näiden kirjailijoiden teoksista: Cecelia Ahern, Lucy Dillon, Jane Green, Kate Jacobs, Marian Keyes, Jojo Moyes ja Jennifer Weiner.
