Ruokaviraston sivuilta löytyy tietoa hygieniapassista ja myös mallitesti sekä PDF-muodossa että sähköisenä - Sähköinen mallitesti - Ruokavirasto.
Hygieniapassi.fi-sivustolla on suuri materiaalipankki eri sivustoille, joissa on tietoa ja harjoituksia hygieniapassiin liittyen - Materiaali hygieniapassitestiin valmistautumista varten. Jotkut näistä ovat maksullisia mutta ainakin kotisuomessa.fi näyttää olevan sivusto josta löytyy eri hygieniapassin osa-alueihin liittyvää tietoa sekä tehtäviä - Työelämä (kotisuomessa.fi). Tässä on esimerkki kysymyksistä jota löytyy joka eri osasta - Työelämä (kotisuomessa.fi) - tämä esimerkki löytyy "Mikrobiologian perusteet"-osan lopusta.
Sanonnassa yhdistyvät sana laskea merkytyksessä puhua tms.: antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää. Laskea luikuria. Linkki Kotimaisten keskuksen sanakirjaan
sekä sana luikuri "ark. joutava, perätön puhe, palturi, lööperi. Laskea luikuria." Linkki kielitoimiston sanakirjaan.
Aineistohaku Plussasta löytyi mainitsemiesi teosten lisäksi asiasanalla migreeni mm.:
Rapoport, Alan: Conquering headache (1995)
Dyson, Sue: The migraine diet book (1995)
Inlander, Charles B.: Headaches--47 ways to stop the pain (1995)
Päänsärky ja sen hoito (1992)
Kokeile Internetin kautta käytettävää aineistohaku Plussaa http://www.libplussa.fi/ . Laita asiasanakenttään asiasanaksi migreeni, niin saat esiin tätä käsittelevät teokset. Kokeile erikseen myös hakusanaa päänsärky. Jos haet erityisesti ruotsinkielistä tietoa, voit kokeilla ruotsinkielisiä asiasanoja migrän ja huvudvärk. Englanninkielisten teosten sen sijaan pitäisi tulla esiin suomenkielisillä hakusanoilla. Voit rajata kielen ja haluamasi aineistomuodon esim. pelkkiin...
Orvokki Autiosta on tietoa internetissä ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.internetix.fi/taiteilijatverkossa/perola/kirjaili.htm
http://www.wsoy.fi/www/main.nsf/(kirjailijat)/E36B19318E72508FC2256AB80…
(WSOY:n sivut)
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI
(Sanojen aika -kirjailijatietokanta)
Osoitteessa http://www.kirjastot.fi/FI/asklibrarian/archive.asp
voit tehdä hakuja Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoon (valitse kirjain A, ja sitten valikosta Autio, Orvokki), josta löytyy kaksi Orvokki Autiota käsittelevää kysymystä. Näistä saat lisätietoa kirjallisista lähteistä, joita voit kysyä lähimmästä kirjastostasi.
Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion...
Moi!
www.ii2.org-sivustolle ei enää pääse Lumon kirjaston asiakaskoneilta koska Vantaan oppilaitosten koneilla (Lumon kirjasto on samassa tietoverkossa kuin Lumon lukio) on alettu tehdä tietoliikennesuodatusta eli osalle sivustoista ei enää pääse koulujen ja meidän tapauksessa myöskään kirjaston asiakaskoneilta.
Yleensä nämä poissuodatetut sivustot ovat sivuja, jotka sisältävät esim. aseita, väkivaltaa, pelaamista tai pornoa koskevia aiheita. Samalla suodatuksessa valitettavasti suljetaan pääsy myös joillekin sellaisille sivustoille, jotka eivät sisällä em. aineistoja. ii2.orgin kohdalla on käynyt juuri näin.
Olemme jo kysyneet voisiko ii2.orgin kohdalla suodatuksen poistaa, mutta toistaiseksi vastaus on ollut kielteinen eli...
C.J.Gardbergin ja P.O.Welinin kirjassa Suomen keskiaikaiset linnat (1993) on kerrottu Raaseporin käskynhaltijoiden elämänkohtaloista eri vuosisatoina. Siellä kerrotaan mm.haaksirikoista ja rakkaustarinoista.
Ehkäpä saisit niistä muokattua tarvitsemasi tarinan.
Mös Martti Santavuoren kirjassa Kastelholma, Kuusisto, Raasepori (vuodelta 1972) on lyhyehkö selostus asukkaiden vaiheista.
Seuraavissa romaaneissa tapahtumapaikkana on Raasepori:
Ilona Meretoja, Rakkauden viimeinen sinetti (1969),
Eka Lainio, Lumottu sormus (1987 , lasten kirja),
Ursula Pohjolan-Pirjonen, Kolmasti kuningas (1984) ja
Kaari Utrio, Haukka, minun rakkaani (1990)
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Liedon aineistotietokannasta
http://pallaskirja.lieto.fi:8000/Intro?...
Terveystieteiden keskuskirjasto Terkko on Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kirjasto, ja se toimii myös valtakunnallisena lääketieteen ja terveystieteiden keskuskirjastona. Terkon www-sivut löytyvät osoitteesta http://www.terkko.helsinki.fi/
Myös yleisissä kirjastoissa on kirjallisuutta, joissa käsitellään aihetta. Pääkaupunkiseudun kirjastojen kirjoja voit hakea HelMet-aineistohaulla osoitteessa www.helmet.fi esim. asiasanoilla virtsateiden taudit, geriatria ja vanhustentaudit.
Kirjastojen yleisöpäätteiltä pääset myös maksullisiin tietokantoihin, joiden käytössä henkilökunta opastaa mielellään.
Varastokirjaston lehtiartikkeleihin pääsee käsiksi oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Kaukopalvelu voi selvittää, missä muodossa artikkeli tulee, esim. kopiona tai pdf-tiedostona.Myös maksut selviävät oman kirjaston kautta, puh. (017)401 382.
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,...
Laura - omat juttuni on täytettävä ystäväkirja eikä kuulu romaanisarjaan. Kirjastoon teosta ei ilmeisesti ole otettu siksi, etteivät täytettävät kirjat oikein sovi lainattaviksi. Ensimmäinen lainaajahan voisi kirjoittaa kirjan täyteen omia asioitaan... Kirjaa kannattaa etsiä kirjakaupasta. Lisätietoa Laura-sarjasta ja Laura - omat juttuni-kirjasta löytyy Otavan sivuilta. www.otava.fi
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Kysymystä on tällä palstalla kysytty aikaisemminkin. Arkistostamme löytyy vastaus:
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Teos löytyy myös Oulun yliopiston ja Åbo akademin kirjastoista.
Tuon ajan kuvia löytyisi esim. seuraavista kirjoista: Eilispäivän Suomi: jälleenrakennuksesta yltäkylläisyyteen (Valitut Palat 2003) ja Helsingin vanhoja kortteleita sarja (Helsingin Sanomat 1997) . Maalaismiljöötä mm. Sirkka-Liisa Rannan kirjoissa: Tupa (Rakennusalan kustantajat 2000) ja Maatilan pihapiiri ( Suomalaisen kirjallisuuden seura 2003) sekä Anna Kirveennummi: Suomalainen kylä( SKS 2000) Huonekaluista löytyy mm. kirjoista Tunnista designklassikot , toimittanut Kaarina Peltonen (WSOY 2009) ja Näin kunnostat mummolan mööpelit, toimittanut Sari-Sirkkiä-Jarva (Karisto 2007). Minna Sarantola-Weiss on tehnyt kirjoja tuon ajan arjesta ja teollisuudesta esim: Kalusteita kaikille: suomalaisen puuteollisuuden historia (...
Tarvitsetko vuosikerran nimenomaan lainaksi vai haluatko vain selailla sitä? Pasilan kirjastossa säilytetään pysyvästi kaipaamaasi vuosikertaa, mutta sitä voi lukea vain Pasilan kirjastossa eikä sitä saa kotilainaan. Lehdistä voi kuitenkin ottaa maksullisia valokopioita tai skannata tekstejä muistitikulle.
”Tekniikan maailman” vuosikertaa 1993 löytyy myös lainattavina niteinä. Niitä on mahdollista varata seuraavien linkkien takaa:
http://www.helmet.fi/record=b1109722~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1109721~S9*fin
http://www.helmet.fi/record=b1109720~S9*fin
Tikkurilan kirjastosta löytyy lisäksi tuon vuosikerran irtonumeroita lainattavina kappaleina. Niitä ei näytä olevan aivan täydellistä valikoimaa, mutta lehtiä voi varata osoitteesta...
Helsingin kaupunginkirjastoon voi palauttaa kirjoja myös postitse. Vastuu postilähetyksen saapumisesta perille on silloin asiakkaalla. Aineisto kirjataan palautetuksi vasta, kun kirje tai paketti on avattu kirjastossa ja lainat ehditty palauttaa. Kirjastojen osoitteet löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut.
Välitin kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, josta ehdotettiin Tsingiz Aitmatovin teosta Eikä päivä pääty. Kollegan mukaan teoksesta löytyy myös hautausmaan paikalle rakennettu kosmodromi.
Kyseistä teosta näyttäisi olevan myös Kokemäen kaupunginkirjastossa, saatavuustiedot voit tarkistaa Satakirjastojen yhteistä aineistotietokannasta: http://www.satakirjastot.fi/
Pitkän sulun syynä ovat laajat, montaa eri tahoa koskevat muutokset. Muutoksia ei tehdä vain Aaltokirjastojen järjestelmään, vaan syntyy uusi Keski-kirjastoverkko, johon tulevat mukaan Laukaa, Hankasalmi, Kepri- ja Aalto-kirjastot, eli 21 kunnan aineistot ja asiakastiedot.
Jotta tuleva tietokanta on ajan tasalla, on vanhat järjestelmät suljettava ja poimittava niiden tiedot, yhdistettävä ne, ajettava konversion läpi ja siirrettävä kokonaan uuteen kirjastojärjestelmään. Aikaa vievintä on todennäköisesti juuri neljän erillisen kokoelmatietokannan ja neljä erillisen asiakasrekisterin yhdistäminen.
Mukaan tulevat kirjastot käyttivät kahta erilaista ohjelmaa, mikä hidastaa yhdistämistyötä. Yhdistämisen yhteydessä myös tietokantaformaatti...
Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
