Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on pari aiempaa vastausta hiukan samankaltaisesta aiheesta. Tee haku asiasanoilla kainuu AND historia alla olevalla nettisivulla
http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta löytyy aiheesta esim.
Virtaranta, Pertti: Polku sammui : vienalaiskylien vaiheita rajan molemmin puolin (Helsinki : Kirjayhtymä, 1972)
Kajander, Kalle: Nälkämailta : kuvia ja havaintoja Koillis-Suomesta nälkävuodelta 1902 (Eero Erkko, 1903)
Korhonen, Keijo: Poika : kertomus kylästä, joka kerran oli (WSOY, 2001)
Tikkanen, Ville: Partisaanien uhrit ([V. Tikkanen], 1996)
Tuomikoski, Erkki: Taas koulun sauna paloi : nuoren opettajan kokemuksia ensimmäisen maailmansodan aikana Kainuun...
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Kyseessä voisi olla Maailman suuret rakennelmat -niminen teos, tekijänä Nigel Hawkes. Siinä käsitellään mm. Eiffel-tornia ja muita korkeita rakennuksia.
Teos näyttää olevan saatavilla myös Ruoveden kirjastossa. https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_l…
Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980.
"Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään."
Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,...
Ei se taida pelastaa tilannetta. Säilykepurkeissa nesteet toimivat säilöntäaineina. Kuten jutussa mainitaan, niin säilykepurkeistahan on ilman poistettu, ja kun tuote pääsee ilman kanssa kosketuksiin, niin mikrobit yms. alkavat kasvaa. Tarpeeksi tiivistä muovikantta voi olla hankala löytää, ja toisaalta purkista pitäisi saada myös ilma pois. Purkeista löytyvää säilytysaikaa kannattaa noudattaa.
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa+elintarvikkeista/ka…
Tästä linkistä voi myös kysyä asiasta:
http://www.evira.fi/portal/13490
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
Netissä aiheesta on tietoa ainakin seuraavilla sivuilla: http://www.eastway.fi/sponsor.html sekä http://www.mainostajat.fi/newml/sivut/sponsbaro.html
Kirjoja antamastasi aiheesta: Lipponen, Kimmo: Sponsoroinnin kontrapunkti, Mainostajien liitto, 1999; Oesh, Pekka: Yritysten tuki taiteille 1996, Taiteen keskustoimikunta, 1998; Vuokko, Pirjo: Markkinointiviestintä, WSOY, 1996. Kirjat ovat Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa (http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form.html). Asiasanoilla kulttuuri, markkinointi, rahoitus ja sponsorointi löydät lisää tietoa artikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa.
Opetushallitus luopui oppikirjojen tarkastamisesta vuonna 1992.
”Peruskoulussa, lukiossa tai muissa koulumuodoissa ei ole nykyisin oppimateriaalin ennakkotarkastusta, sillä opetushallituksen suorittama oppikirjojen tarkastus poistui vuonna 1992. Opetuksen järjestäjät päättävät, mitä materiaalia ne käyttävät. Materiaalien tuottajat voivat näin ollen markkinoida tuotteitaan suoraan opetuksen järjestäjille.”
Jean-Michel Kalmbach
Kielten laitos, Jyväskylän yliopisto, Kieliskooppi verkkolehti, Lokakuu 2012
Mitä tulee toiseen osioon kysymyksiä, vuoteen 1919, niin Titta Hujakan tekemässä pro gradussa Historianopetus politiikan ristiaallokossa lainataan Pirkko Rouhiaisen lisensiaattityötä: Taistelu historian kouluopetuksen sisällöstä...
Asevelvollisuuslain (10§) mukaan "asevelvollinen vapautetaan palveluksesta rauhan aikana, jos hänellä on vaikea vamma tai sairaus, joka estää palveluksen asevelvollisena, tai jos hänen todetaan terveydentilansa vuoksi olevan kykenemätön palvelukseen niin pitkän ajan, ettei hänen kouluttamisensa myöhemminkään olisi tarkoituksenmukaista, taikka jos hän on vaaraksi palvelusturvallisuudelle."
Vapautus voidaan myöntää kutsunnoissa tai koska vain kutsuntojen jälkeen. Käytännössä vapautuksen hakemiseen tarvitaan vapautusta puoltava lääkärinlausunto, joka toimitetaan kutsuntalautakunnalle.
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
SKS:n Suomen kirjallisuuden käännökset -sivustosta haulla 2018-2022 saksaksi käännetty kaunokirjallisuus tuloksesta löytyy vinkkejä.
Suomen Saksan-instituutin sivuilla on koottu pdf:n
Saksanettu suomalainen kirjallisuus 2020-2022
Alla muutamia poimintoja:
Itkonen, Juha: Mehr als wir uns erträumten [Ihmettä kaikki] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Jalonen, Olli: Die Himmelskugel [Taivaanpallo] käänt. Moster, Stefan
Kettu, Katja: Die Unbezwingbare [Rose on poissa] käänt. Plöger, Angela
Lehtolainen, Leena: Im Nachhall des Todes [Jälkikaiku] käänt. Schrey-Vasara, Gabriele
Liksom, Rosa: Die Frau des Obersts [Everstinna] käänt. Moster, Stefan
Mentula, Mooses: Der Schildkrötenpanzer [Toiset meistä] käänt....
Hei,
Kuopion alueen kirjastoissa ei valitettavasti ole enää digitointilaitetta, jolla asia hoituisi.
Maksullisia digitointipalveluiden tarjoajia löytyy Kuopion seudulta useampia, esimerkiksi valokuvausliikkeet kuten Tunn1n kuva ja Kuva Maija tarjoavat usein digitointia.
Jokisen teoksesta on kirjoitettu artikkeleita tai arvosteluja ainakin seuraavissa aikakausjulkaisuissa:
Sosiologia 1999, Kirja-arv., nro 2, sivu 149-151; Kotiliesi 1997, nro 9, sivu 26;
Tiedepolitiikka 1997,Kirja-arv., nro 1, sivu 61; Synteesi 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 108-110;
Dialogi 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 45; Naistutkimus 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 56-58;
Socius 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 31; Kauneus ja terveys 1996, nro 10, sivu 76-78;
Hyvä terveys 1996, Kirja-arv., nro 6, sivu 63; Anna 1996, nro 16, sivu 11-12;
Kaks' plus 1996, nro 5, sivu 12
Vanhoja Suomen Kuvalehtiä säilytetään Helsingin pääkirjaston varastossa Pasilassa. Siellä on luettavissa lehden numerot vuosilta 1873-80, 1894, 1912 ja 1917-79, eli mainitsemiesi vuosien 1956-58 numerot ovat kyllä tallessa.
Varastossa on avoimet ovet yleisölle keskiviikkoisin kirjaston aukiolopäivinä klo 14.00 -19.00. Muina aikoina asiakkaat voivat päästä itse tutustumaan varastokokoelmaan sopimalla asiasta pääkirjaston henkilökunnan kanssa. Lisätietoja saa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/pasila/ .
(Aukioloajat päivitetty 4.3.08)
Hieman huonosti standardiluokitukset sopivat kysymääsi tapaukseen. Lähinnä voisi suositella toimialaluokitusta tai sektoriluokitusta (kumpaakin päätasolla). Nämä luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivulta http://tilastokeskus.fi/tup/ammattiekspertti/index.html . Tosin tieteet, taiteet ja viestintä eivät silloin näy. Jos kuitenkin halutaan käyttää ei-standardin mukaista luokittelua, niin silloin se on rakennettava itse ja määriteltävä ns. rajatapaukset. Esimerkiksi minne laitetaan taiteen keskustoimikunta tai tiedeakatemia, jotka ovat periaatteessa valtion organisaatioita.
Jos tarkoitat äänitettä, niin Etelä-Korean kansallislaulu löytyy kahdeltakin cd-levyltä : MILLAR BRASS ENSEMBLE : World Anthems: Vol.1. ja COLLECTIONS of national anthems. Vol.1.: Europe/U.S.S.R./Asia. Molemmilta levyltä löytyvät yli 40 valtion kansallislaulut puhallinorkesterilla esitettynä.
Tavallisena nuottisovituksena (melodia, kosketinsoitin, kitaran sointumerkit) kyseinen kansallislaulu löytyy kokoelmasta NATIONAL anthems from around the world. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla löytyvät HelMet-tietokannasta http://www.helmet.fi
Kirjaston kokoelmista voi hakea kirjaston historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat kirjastot ja historia. Yleisten kirjastojen historiaa koskevia teoksia ovat esim.:
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, 1999
Vatanen, Pirjo : Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle, 2002
Karjalainen, Marjaana : Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906, 1977
Pynnisen perintö : kirjastoliikkeemme varhaishistoriaa, 1946
Teoksessa Joukkoviestintä Suomessa (1994) on lyhyt esitys kirjastolaitoksesta ja siinä Pertti Vakkari tarkoittaa kirjastolaitoksella yleisiä kirjastoja. Tilastotiedot ovat vuodelta 1991. Uusinta tietoa, mm....
Yleensä kirjastoilla ei tällaista palvelua ole. Asia kannattaa kuitenkin tarkistaa kyseisestä kirjastosta.
Toisaalta vaikka tällainen palvelu jollakin kirjastolla olisi on todennäköisesti halvempaa palauttaa aineisto suoraan postin kautta kuin kirjaston välityksellä.
Jämsänkosken kaupunginkirjaston osoite on Koivutie 4, 42300 Jämsänkoski.
Flavia Bujorin "Ennuskivien mahti" on Suomessa Gummeruksen kustantama, joten voit kysyä sieltä hänen yhteystietojaan esim. seuraavanlaisella lomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106 .
Tässä myös tietoja hänestä kustantamon sivuilta:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106 .
'Wikipediassa' kerrotaan, että Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on saanut lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja; P. E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinnon 1973, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon 1979 ja 1983, Kirjapöllö-palkinnon 1987, Kirjallisuuden valtionpalkinnon 1988 kirjasta Maan kämmenellä, Kirjallisuuden Karjala-palkinnon 1988 kirjasta Valamon yksinäinen, Lukijan Finlandia -palkinnon 1993 kirjasta Sonja, Pro Finlandia -mitalin 1993, Infon kirjailijastipendin 1997 ja Pro Carelia -ansiomerkin vuonna 2000. Hirvisaari sai professorin arvonimen 2002
En kuitenkaan uskalla mennä laittamaan palkintoja mihinkään järjestykseen.
Lisää tietoa Laila Hirvisaaresta löytyy kirjasta 'Kotimaisia nykykertojia', joka...
