Sanonnassa yhdistyvät sana laskea merkytyksessä puhua tms.: antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää. Laskea luikuria. Linkki Kotimaisten keskuksen sanakirjaan
sekä sana luikuri "ark. joutava, perätön puhe, palturi, lööperi. Laskea luikuria." Linkki kielitoimiston sanakirjaan.
Hei!
Virallista alkuperää kyseiselle sanonnalle ei löytynyt. Melko lailla poikkeuksetta sitä kuitenkin käytetään ilmaisemaan nopeaa liikkumista tai kiirettä, esimerkiksi Nyt mennään tuhatta ja sataa tai ambulanssi ajoi juuri ohi tuhatta ja sataa. Sanonnan voisi siis katsoa perustuvan kuulijan mielikuvalle siitä, että numerot sata ja tuhat tarkoittavat esimerkiksi autolla ajettaessa jo melko suuria (tai mahdottomia) nopeuksia.
Myös sanonnan ajallista syntyä on melko mahdotonta selvittää, mutta esimerkiksi jo 1970-luvulta löytyy Antti Toukkarin kirjoittama teos Tuhatta ja sataa : nuorten aikuisten romaani (Tammi, 1977), jonka juoneen kuuluu olennaisesti Skoda-merkkisellä autolla kaahailu.
Ainakin Puolan vuosinaan Mannerheim on tullut ikuistetuksi alasti ratsastavana. Tämä kuva löytyy teoksesta Mannerheim : tuttu ja tuntematon (Valitut Palat, 1997; s. 410).
Elämänkerran Tove Janssonista on kirjoittanut Tordis Örjasaeter. Kirjan nimi on: Tove Jansson-Muumilaakson luoja; 1987.
Myös mm. seuraavista teoksista löydät tietoa Tove Janssonin elämästä:
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät-Tove Jansson ja muumimaailma; 1994.
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson; 1992.
Kivi, Mirja: Muumilaakso-tarinoista museokokoelmaksi; 1998.
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset-Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina; 2000.
Osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ näet miten nämä kyseiset kirjat ovat Rovaniemen kirjastossa saatavissa.
Helsingin kaupunginkirjasto hankki vuonna 2000: 120 911 kirjaa, näistä eri nimekkeitä oli 19 715. Muuta aineistoa mm. levyjä ja videoita hankittiin
29 226, joista eri nimekkeitä oli 10 944.
Enemmän tietoa kirjaston aineiston hankinnasta löytyy teoksesta:
Helsingin kaupunki. Kaupunginkirjasto Tilastoja - Statistik 2000. Teosta on saatavissa Pääkirjastosta, jossa on sekä lainattava kappale, jonka saatavuutta voit tarkistaa osoitteesta http://www.libplussa.fi , ja käsikirjastokappale, joka on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan.
Tietosuojan vuoksi Helsingin kaupunginkirjaston tietokantaan ei tallennu asiakaiden edelliset, jo palautetut lainat. Pystymme seuraamaan vain asiakkaalla edelleen lainassa olevaa aineistoa tai myöhässä palautettua aineistoa, josta ei ole vielä maksettu eräpäivämaksuja. Kun maksut kuitataan maksetuiksi häviää samalla tieto lainatusta aineistosta.
Olisiko teillä vielä vanhoja eräpäiväkuitteja jäljellä, sillä niihinhän kirjautuu myöskin lainatun aineiston nimeke?
Tilastokeskuksen sivulla ( http://www.stat.fi/tk/yr/tietoyhteiskunta/julkinenkirjasto.html ) mainitaan, että 317:ssä yleisessä kirjastossa on Internet-palvelut, 73:ssa ei ole Internet-palveluja, ja 6 kirjastoon palvelut ovat tulossa (n=396). Kirjastojen toimipisteitä, joissa asiakkailla on mahdollisuus käyttää Internetiä, oli 785 (n=1147). Julkaisu, josta luvut ovat peräisin, on vuodelta 2000.
Suomen yleisten kirjastojen verkkopalvelusivuilla on mahdollisuus kartoittaa kirjastojen internet-päätteitä: http://www.kirjastot.fi/kirjastot/internetyhteys.asp
Juhani Siikalan kirjasta Kiinteistönpidosta kiinteistöliiketoimintaan (2000) löytyy luku 'Kiinteistötoiminnan tunnuslukuja', jossa käsitellään kiinteistön ylläpidon, kiinteistöyhtiön talouden sekä tilankäytön tunnuslukuja.
Kirja on mm. Helsingin pääkirjastossa.
Artikkelihaku tuotti pari Talouselämän artikkelia kiinteistösijoitusten tunnusluvuista sekä Kiinteistö ja isännöitsijä -lehdessä (3/2002) olleen Martti Huitulan artikkelin PAVElla tunnusluvut ojennukseen.
Viimemainittu ilmeisesti esittelee kiinteistöpalvelujen sopimushallintaan kehitettyä tietokoneohjelmaa.
Elina Karjalainen on kirjoittanut useita muistelmateoksia:
Karjalainen, Elina, Kaipauksen ja kiitoksen kirja. Porvoo : WSOY, 1998
Karjalainen, Elina, Isän tyttö. WSOY, 1999.
Karjalainen, Elina, Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta. Helsinki : WSOY, 2000
Karjalainen, Elina, Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta. Helsinki : WSOY, 2001
Karjalaisesta kerrotaan myös seuraavassa teoksessa:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim.
Ismo Loivamaa, Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
Hannu Tainasta kerrotaan kirjassa:
Mielikuvia : suomalaisia lastenkirjankuvittajia, Hki : Lasten keskus, 1989
Internetissä Elina Karjalaisesta:
WSOY:n Kirjailijat-sivulla
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=56
Aapeli...
Euroopan unionin portaali löytyy osoitteesta http://europa.eu . Sieltä löytyy suomenkielisiltä sivuilta Euroopalle perustuslaki -kokonaisuus, jossa voi tutustua lain valmisteluun ja kehittymiseen sekä sen tekstiin,
http://europa.eu/roadtoconstitution/chronology/index_fi.htm
. (Päiv.12.11.2007).
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Kim Ostrow -kirjailijasta ei löydy nettiharavoinnissa henkilötietoja. Liekö sitten salanimi.
Osoitteessa http://www.simonsays.com/ on listaus Ostrowin nimellä julkaistuista kirjoista, mutta saman sivuston henkilötieto-osissa ei ole mitään tietoja kirjailijasta.
Samoin http://www.biblio.com osoitteessa.
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta on vastaus Lizzie McGuire -kirjoihin tulleeseen kysymykseen 11.12.2003
"Lizzie McGuire on Terri Minskyn keksimän ja kehittämän televisosarjan
sepitetty keskushenkilö. Sarjaa on esitetty joitakin aikoja sitten myös
Suomessa tv-kakkosessa. Tänä vuonna Sanoma Magazines Finlandin kustantamana on suomennettu kaksi nuortenromaania. Kummallakin kirjalla on eri kirjoittajat ja romaanit perustuvat Terri...
Asta Ikosen kustantaja on Karisto ja sen nettiosoitteesta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?aid=9&ac… löydät artikkelin ja jopa sähköpostisoitteen, johon voit lähettää lisäkysymyksiä.
Teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Btj Kirjastopalvelu 2001, on ss. 69-71 artikkeli Asta Ikosesta. Tämä teos löytyy varmasti kotikaupunkisi kirjastosta.
Vastausta kysymykseesi ei löydy yhdellä klikkauksella. Kirjastoilla on omat kirjastojärjestelmänsä ja näitä Sinun pitäisi käydä erikseen katsomassa saadaksesi vstauksen. Joillakin kirjastoilla tosin on yhteinen kirjastojärjestelmä, kuten pääkaupunkiseudulla, Helmet-järjestelmä. Lähde alkuun sivulta www.kirjastot.fi ja sieltä Frank-monihaku.
Valitettavasti kirjastojärjestelmämme toimii niin, että varaus kohdistuu vain yhteen ainoaan nimekkeeseen. Tämä tarkoittaa sitä että jos teoksesta on eri versioita (kirja, äänikirja, elokuva, tai vaikkapa vain toinen painos kirjasta), varausta ei voi yhdistää kattamaan niitä kaikkia. Tappava säde on olemassa kirjana, äänikirjana ja videokasettina, mutta DVD-levynä sitä ei ole kirjastossamme. Jos haluat sen videokasettina, siitä sinun on tehtävä erillinen varaus. Varauksia voit itse tehdä Helmet-palvelussamme: http://www.helmet.fi/
Hevoset ja ratsastus -lehden numerossa 4/08 sivuilla 24-25 on artikkeli Marianne Korhosen teuraskuljetuksista tekemästä TV-dokumentista. Lehti on lainattavissa Hämeenlinnan pääkirjaston
nuortenosastolla ja se on tällä hetkellä hyllyssä.
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista kyseistä kielikurssia ei valitettavasti löydy, mutta se on tilattavissa muualta Suomesta kaukolainana. Kielikurssin tiedot :
AINEISTOLAJI Moniviestin ID 864570
PÄÄTEKIJÄ QUIST, Gerdi
NIMEKE Dutch [Moniviestin] / Gerdi Quist and Dennis Strik
MUUT TEKIJÄT Strik, Dennis
JULKAISUKIELI englanti, hollanti
JULKAISUTIEDOT London : Hodder Education, 2008
ULKOASU 1 kirja (xiv, 289 s.), 2 CD-äänilevyä : kuv.
SARJA/ISSN Teach yourself
ISBN 0-340-85829-X (koko teos)
0-340-85828-1 (kirja)
0-340-85831-1 (2 CD-äänilevyä)
Kaukolainapyynnön voi tehdä lähimmässä kirjastossa tai verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu
Olisiko kyseessä lastenkirja nimeltä ”Muistojen Sarah Kay” (Kirjalito, 2005)? Sen ranskankielinen alkuteos on ”Le grand livre de Sarah Kay”. Osoitteesta http://kirjavainen.jns.fi/cgi-bin/select3.cgi?id=4209 löytyy lyhyt selostus kirjasta, ja osoitteesta http://www.info.fi/tiedot.aspx?Tieto=1524953 voit vilkaista, muistuttaako se kansikuvaltaan yhtään ennen omistamaasi kirjaa.
Valitettavasti kirjan saatavuus näyttää olevan hyvin heikko, eikä verkkokaupoista näyttänyt sitä löytyvän lainkaan. Jos haluat kirjan omaksesi, antikvariaateista sitä voisi yrittää metsästää, sillä läheskään kaikki antikvariaattien valikoimat eivät ole Internetissä näkyvillä. Antikvariaatteja löytyy esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/antikvariaatit/, http://www...
