Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Olisikohan etsitty barrikadinovelli kenties mainion puolalaisen satiirikon Slawomir Mrozekin Kuinka minä taistelin. Se sisältyy kokoelmaan Elefantti, joka ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1964. Kirjasta julkaistiin toinen painos vuonna 1980.
"Kun läksin aamulla maitoa hakemaan, näin kadulla taloni edessä barrikadin. Sen oli täytynyt ilmestyä siihen vasta hetki sitten, sillä kun neljän maissa olin noussut, ei siinä ollut vielä mitään."
Näin alkaa selonteko barrikadista ja sen rakentamisesta, joka jatkuu pimeäntuloon saakka. Tarinan kertoja värväytyy taistelijoiden joukkoon ja hänelle osoitetaan paikka barrikadilla. Odotettua vihollista ei kuitenkaan koskaan ilmaannu ja kertoja poistuu puolustuslinjasta etsittyään maitokannunsa,...
Valitettavasti tällä hetkellä Vantaan kaupungin kirjastoihin ei oteta oppisopimuskoulutettavia. Harjoittelupaikkoja tarjotaan mahdollisuuksien mukaan. Suosittelen, että otatte suoraan yhteyttä siihen kirjastoon, jossa toivoisitte voivanne suorittaa harjoittelun ja tiedustelette mahdollisuuksia.
Helmet-kirjastokortin saa ilman suomalaista henkilötunnusta. Silloin kortti on voimassa vuoden kerrallaan, ja vuoden kuluttua täytyy kortti päivittää, jolloin aikarajaa siirretään taas vuodella eteenpäin.
Kortin hankkimiseen tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton KELA-kortti. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistukseksi kelpaavat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti ja Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti.
Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Käyttösäännöt voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Voit tehdä haun pääkaupunkiseuden aineistotietokannasta osoitteessa
http://www.libplussa.fi/
Valitse tarkennettu haku, asiasanaksi hitit ja vaihtoehto näytä vain cd-levyjä. Helsingin kaupunginkirjastossa on esim. cd:t
80's dance hits sekä Hits of... -niminen sarja, jonka osat 9-13 sisältävät 80-luvun hittejä.
Video on "listoillamme" eli luetteloitu kirjaston aineistotietokantaan, koska se on hankittu kirjastoon. Kun lainattavan yksittäisen videon tms. kohdalla on eräpäivä, se tarkoittaa sitä, että video on yhä lainassa.
Miksi emme poista aineistoa joka on selvästi jäänyt palauttamatta? Siksi että lainaaja on vastuussa lainaamastaan aineistosta. Koska hän ei ole palauttanut lainojaan ajoissa, hän on menettänyt lainausoikeutensa, joka palautuu vasta sitten, kun aineisto palautetaan tai korvataan ja myöhästymismaksut maksetaan. Jos poistaisimme tällaisen "vanhan eräpäivän" -videon tietokannastamme, myös videon panttaaja vapautuisi vastuustaan. Ja sehän ei olisi oikeudenmukaista.
Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta
YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001:
https://yle.fi/uutiset/3-5106413
https://yle.fi/uutiset/3-5111201
Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi....
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Taiteilijan nimeä en valitettavasti löytänyt. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä voisi kyseistä signeerausta kysellä. Kuvataiteilijamatrikkelista ja Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi myös olla apua.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/fi
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkeli https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1103278
Hallin Jannen laulusta on kaksikin melko pitkää versiota. Tässä niistä pidempi Aulis Ojan artikkelista 1974. Pidempi versio eli tämä 1870 julkaistu uusi laitos lienee "PilliHermannin” käsialaa. Linkki artikkeliin."1. Woi kuin minä olen joutunut tänne ruunun linnaan maata, Sydäntäni surettaa etten ajatella 2. Tätä pitäs nuorten poikain kokonansa muistaa, Etteiwät he sillälailla ruunun linnaan luista. 3. Täss’ on laulu kirjotettu sanoi Hallin Janne, Kaulas on rauta, jalois on puntti, suolilla suuri wanne. 4. Woi jos Jannen waiwat pantais kaikki ruunun waakaan Ja ne raudat on niin raskahat kuin Jannen päällä makaa. 5. Posti se ajoi Hallin pihaan, kello on lyönyt kuusi, Silloinpa toi Janne poika Santeria huusi. 6...
Valitettavasti sanan tarkkaa alkuperää ei ole käsittääksemme tiedossa. Monesti puhekieleen ilmestyvien sanontojen ja "lempinimien" alkuperää on vaikeaa saada selville. Nimellähän viitataan siihen, että kyseinen ilmastointiteippi tekee ihmeitä ja sillä pystyy korjaamaan melkein mitä vaan. Hesarin Torstin (8.7.2007) mukaan jeesusteipin pehmeästä kumihartsiliimasta koostuva liimapinta tarttuu erilaisiin materiaaleihin, sitä saa helposti monista eri kaupoista ja sitä on helppo katkoa ilman saksia. Sitä kutsutaan myös roudarinteipiksi.
Tutustu esimerkiksi näihin kirjailijoihin:
Ann-Luise Bertell
Karin Erlandsson
Johanna Holmström
Malin Kivelä
Kaj Korkea-aho
Ellen Strömberg
Sanna Tahvanainen
Philip Teir
Quynh Tran
Eva Frantz (dekkarit)
Nilla Kjellsdotter (dekkarit)
Linda Bondestam (lastenkirjallisuus)
Annika Sandelin (lastenkirjallisuus)
Maria Turtschaninoff (nuortenkirjallisuus)
Klassikoista suosittelemme muun muassa Bo Carpelania, Ulla-Lena Lundbergia sekä Märta ja Henrik Tikkasta. Lisää luettavaa voi etsiä verkkokirjastosta hakusanalla suomenruotsalainen kirjallisuus.
Jokisen teoksesta on kirjoitettu artikkeleita tai arvosteluja ainakin seuraavissa aikakausjulkaisuissa:
Sosiologia 1999, Kirja-arv., nro 2, sivu 149-151; Kotiliesi 1997, nro 9, sivu 26;
Tiedepolitiikka 1997,Kirja-arv., nro 1, sivu 61; Synteesi 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 108-110;
Dialogi 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 45; Naistutkimus 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 56-58;
Socius 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 31; Kauneus ja terveys 1996, nro 10, sivu 76-78;
Hyvä terveys 1996, Kirja-arv., nro 6, sivu 63; Anna 1996, nro 16, sivu 11-12;
Kaks' plus 1996, nro 5, sivu 12
Ikävä kyllä käsillä olevista kirjoista ei ole löytynyt suoranaista määritelmää vuotovirralle. Joitakin mainintoja vuotovirrasta kuitenkin löytyy, toivottavasti näistä on apua. Kirjassa Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkökoneiden perusteet, 1995 sanotaan näin: "Mikään eriste ei ole täysin absoluuttinen, vaan jokainen päästää lävitseen pienen vuotovirran, josta vuotohäviöt aiheutuvat." Kirjassa Kvantti Fysiikan laaja oppimäärä 3a, 1990 sanotaan: "Vuotovirta aiheutuu puolijohteen itseisvirrankuljetajista. Se on suurempi germaniumissa kuin piissä, koska germaniumissa elektronin virittäminen virrankuljettajaksi vaatii vähemmän energiaa. Se myös kasvaa lämpötilan noustessa. Germaniumkomponentit ovat sen johdosta paljon herkempiä lämpötilan...
Hieman huonosti standardiluokitukset sopivat kysymääsi tapaukseen. Lähinnä voisi suositella toimialaluokitusta tai sektoriluokitusta (kumpaakin päätasolla). Nämä luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen verkkosivulta http://tilastokeskus.fi/tup/ammattiekspertti/index.html . Tosin tieteet, taiteet ja viestintä eivät silloin näy. Jos kuitenkin halutaan käyttää ei-standardin mukaista luokittelua, niin silloin se on rakennettava itse ja määriteltävä ns. rajatapaukset. Esimerkiksi minne laitetaan taiteen keskustoimikunta tai tiedeakatemia, jotka ovat periaatteessa valtion organisaatioita.
Kirjaston kokoelmista voi hakea kirjaston historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat kirjastot ja historia. Yleisten kirjastojen historiaa koskevia teoksia ovat esim.:
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, 1999
Vatanen, Pirjo : Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle, 2002
Karjalainen, Marjaana : Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906, 1977
Pynnisen perintö : kirjastoliikkeemme varhaishistoriaa, 1946
Teoksessa Joukkoviestintä Suomessa (1994) on lyhyt esitys kirjastolaitoksesta ja siinä Pertti Vakkari tarkoittaa kirjastolaitoksella yleisiä kirjastoja. Tilastotiedot ovat vuodelta 1991. Uusinta tietoa, mm....
Flavia Bujorin "Ennuskivien mahti" on Suomessa Gummeruksen kustantama, joten voit kysyä sieltä hänen yhteystietojaan esim. seuraavanlaisella lomakkeella:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106 .
Tässä myös tietoja hänestä kustantamon sivuilta:
http://www.gummerus.fi/default.asp?init=true&InitID=36;106 .
'Wikipediassa' kerrotaan, että Laila Hirvisaari (ent. Hietamies) on saanut lukuisia arvostettuja kirjallisuuspalkintoja; P. E. Svinhufvudin muistosäätiön taidepalkinnon 1973, Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon 1979 ja 1983, Kirjapöllö-palkinnon 1987, Kirjallisuuden valtionpalkinnon 1988 kirjasta Maan kämmenellä, Kirjallisuuden Karjala-palkinnon 1988 kirjasta Valamon yksinäinen, Lukijan Finlandia -palkinnon 1993 kirjasta Sonja, Pro Finlandia -mitalin 1993, Infon kirjailijastipendin 1997 ja Pro Carelia -ansiomerkin vuonna 2000. Hirvisaari sai professorin arvonimen 2002
En kuitenkaan uskalla mennä laittamaan palkintoja mihinkään järjestykseen.
Lisää tietoa Laila Hirvisaaresta löytyy kirjasta 'Kotimaisia nykykertojia', joka...
