Hei!
Kirjastoammattilaisten kelpoisuusvaatimukset löytyvät Kirjastoasetuksesta 1078/1998 4 §(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19981078). Tämän mukaan
kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
Ammattikorkeatutkintosi + informaatiotutkimuksen perusopinnot (25op) + aineopinnot( 35op) antavat sinulle pätevyyden...
Haluatko nimenomaan suomenkielisiä kirjoja, jotka sijoittuvat Maltalle? Tässä tulisivat HelMetistä ja Kirjasammosta löytyneet teokset:
Auer, Ursula Murhia Maltalla : salapoliisiromaani (WSOY, 2005; dekkari)
Bagley, Desmond: Loukku (WSOY, 1973; jännäri)
Callison, Brian: Maltan kaappari (Tammi, 1975)
Friggieri, Oliver: Viimeinen faldetta ja muita pieniä tarinoita Maltalta (Scripta Manent, 2012; novellikokoelma)
Fullerton, Alexander: Hyökkäys Maltalla (Tammi, 1986; sotakirja)
Rinaldi, Nicholas: Maltan jukeboksikuningatar (WSOY, 2000; romantiikkaa)
Wallace, Edgar: Tapahtui Maltalla : salapoliisiromaani (1944; dekkari)
Hei!
Tikkurilan kirjaston rakennustyöt aloitettiin vuonna 1982 ja talo valmistui vuonna 1984. Kirjastotalo on Vantaan ensimmäinen suuri kulttuurin monitoimitalo, jossa on kirjaston lisäksi mm. aikuisopiston ja musiikkiopiston tiloja.
Tikkurilan kirjaston käsikirjaston Vantaa-kokoelmasta löytyy julkaisu Vantaan kirjastotalo, josta löytyy perustiedot Tikkurilan kirjaston rakennuksesta.(http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1118698?lang=fin).
Kappale löytyy ainakin levyltä Vaaras-Perttunen, Liisa: Omalle äidilleni, julk. v. 2000.
Pikku Liisa niityllä kukkia taittaa.
Pikku Pekka aidalta hälle huudahtaa:
"Kuules tyttö tanssikaamme,
tanssikaamme, tanssikaamme,
yhdessä nyt tanssikaamme
kunnes ilta saa!"
"En mää taida tulla, ei aikaa oo mulla,
turha vaiva sulla on mua odottaa.
Poimin päivänkakkaroita, kaunokkeja, sauramoita.
Kukkakimpun sitten multa
äiti-kulta saa."
Kysymykseesi ei ole yhtä selkeää vastausta. Kuten toteat, jotkin jaottelut (ns. genret) ovat melko helppoja, mutta sitten on paljon rajatapauksia. Esim. Turun kaupunginkirjastossa otettiin käyttöön genre "spekulatiivinen fiktio" osin siksi, että fantasian, scifin ja kauhun rajat olivat todella vaikeita. Historia-genrestä luovuttiin, koska oli hankalaa päättää mikä on historiallinen romaani, missä aikarajat menevät. "Romantiikka" sisältää klassisia rakkausromaaneja, mutta myös ns. Chick lit (aikaisemmin puhuttiin sinkkukirjallisuudesta) -romaaneja. Kirjoittamistyyli vaikuttaa myös genrestä päättämiseen, keveys sekä sisällöllisesti että kirjoittamistavassa. Kukin nimeke mietitään erikseen kirjastossa, kustantajat eivät vaikuta.
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Toimialaluokitus on "tilastotoimen yleisimmin käytetty ja laajimmalle levinnyt luokitusstandardi" ja siksipä Tilastokeskuksen sivuilla osana yleisiä tilastoluokituksia esitellään myös toimialaluokitus
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/opas.html#k1 periaatteineen ja rakenteineen. Lisää tietoa saat Tilastokeskuskuksen julkaisemasta kirjasta Toimialaluokitus 1995.
Mitä mahdat "kaikella muulla tiedolla" tarkoittaa? Linnanmäestä on Eeva-Kaarina Holopainen kirjoittanut historiikin. Nimenä on Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990). Onkohan kyseisestä kirjasta lähdeluetteloineen apua?
Saija Tuupasen esittämän kappaleen "Kaksi kulkijaa" on säveltänyt ja sanoittanut Jukka Karppinen. Laulu alkaa: "On kuuman kesän tuulet jo viilenneet". Sitä ei ole julkaistu nuottina.
"Rakkauden satu" sisältyy esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osaan 10. Laulu alkaa: "Mun on tarinani satu rakkauden". Laulun alkuperäinen nimi on "Historia de un amor". Laulun on säveltänyt Carlos Eleta Almarán. Suomenkieliset sanat on tehnyt Merja eli Sauvo Puhtila.
Arja Korisevan esittämän kappaleen "Tää ystävyys" on säveltänyt Jori Sivonen ja sanoittanut Mirja Lähde eli Juha Vainio. Laulu alkaa: "Tää ystävyys on paljon enemmän kuin lämmin läheisyys". Se sisältyy nuottiin Koriseva, Arja: "Me kaksi vain" (Fazer Musiikki, 1991).
Kysymykseen on vastattu aiemmin: https://www.kirjastot.fi/kysy/miksi-the-bourne-identity-on?language_con…
Alkuperäiseen vastaukseen lisään, että ensimmäisessä romaanissa The Bourne Identity (Medusan verkko, 1980) mainitaan salainen operaatio nimeltä Medusa, joka liittyy päähenkilön taustaan. Päähenkilön todellisen henkilöllisyyden selvittäminen on tarinan keskeinen juonne, minkä alkuperäinen nimikin tekee selväksi. Ilmeisesti tässä on haettu ajatusta, että tuon vuosien takaisen operaation alkuun panemat tapahtumat ovat "verkko", johon päähenkilö on takertunut.
Medusan verkko on myös luultavasti vaikuttanut jännittävämmältä nimeltä agenttitrillerille kuin "Bournen henkilöllisyys", varsinkin kun nimen Bourne...
Kansallisgallerian Museokauppa ja verkkokauppa myyvät mm. taidejulisteita. Alla tällä hetkellä myynnissä olevat julisteet ja muut tuotteet liittyen Albert Edelfeltiin:
https://museoshop.fi/?s=edelfelt&post_type=product
Tarkoitatko maalauksella kuitenkin Eero Järnefeltin Lehmisavu-maalausta?:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Lehmisavu_(maalaus)
Museokaupasta voi ostaa joitakin Eero Järnefeltin maalauksista tehtyjä julisteita, ei kuitenkaan Lehmisavua:
https://museoshop.fi/?s=eero+j%C3%A4rnefelt&post_type=product
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:
Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuulla
Suomen murteiden sanakirja: kuulua
Kotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
Sarah J. Maasin kirjoja julkaisee suomeksi Gummerus. Gummeruksen kevään 2023 luettelon sivuilta 36-37 löytyy tieto Maasin Crescent city -sarjan ensimmäisen osan ilmestymisestä toukokuussa 2023.
Kannattaa antaa kustantajalle palautetta ja kysyä heiltä, onko Okaruusujen valtakunnan 4. osa ilmestymässä, esim. sähköpostilla info@gummerus.fi
(Linkit kustantajan sivuille ja sähköpostiosoite haettu 17.11.2022.)
Kuten monen muun tradition kohdalla, ei näytä löytyvän selkeää syytä siitä, miksi Wienin filharmonikot soittavat aina Radetzky-marssin uudenvuodenkonsertin loppunumerona. Näin on tehty vuodesta 1946 asti, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin se jätettiin soittamatta kunnioituksesta Intian valtameren tsunamin uhreja kohtaan. Sävellyksen sovitusta on muutettu hieman vuosien mittaan, mutta muuten sävellys on pitänyt paikkansa konsertissa.
Syitä sävellyksen toistuvaan soittamiseen voi arvailla. Ensinnäkin Radetzky-marssi on Johann Strauss vanhemman sävellys, ja uudenvuodenkonsertti on aina omistettu ennen kaikkea Straussin perheen musiikille. Toisekseen marssi on ollut yleisön suosikki ensiesityksestään. Se antaa yleisölle...
Nytten-sana tuntuu esiintyvän hyvin monessa eri murteessa. Verkosta löytyi esimerkkejä niinkin erilaisilta murrealueilta kuin Tampere, Turku, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu.
Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Antti Tuurista ei ole kirjoitettu elämäkertaa. Kirjailijaesitelmääsi varten voisi kuitenkin olla hyötyä kirjasta Miten kirjani ovat syntyneet: osa 3 (s. 286-312), jossa Antti Tuuri kertoo kirjailijantyönsä lisäksi myös elämänvaiheistaan. Myös Suomen kuvalehden artikkelista Lauseseppä lakeudelta (Suomen kuvalehti, 1997, 35, s.26-29) voi löytyä kiinnostavaa tietoa.
Jos tarvitset tietoa myös Tuurin kirjoittamista kirjoista ja niiden analyyseja, löytyy kirjastosta useampiakin kirjoja ja hakuteoksia. Videota Antti Tuurista ei löytynyt kirjastojen luetteloista. Hänen kirjojensa pohjalta tehtyjä elokuvia on kuitenkin saatavana videoina.
Osoitteeseen http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/navigate/h38/h33/h28/ on koottu Helsingin kaupunginkirjaston äänikirjaluetteloita. Äänikirjoja voi hakea myös pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ asiasanahaulla. Edellä mainitulta sivulta löytyy tarkempi hakuohje.
Näkövammaisten kirjaston kokoelmista saat tietoa ositteesta http://www.nvkirjasto.fi/index.html
Seuraavat romaanit käsittelevät Vietnamin sotaa:
Clancy, Tom: Armoa tuntematta; WSOY
Corder, E. M.:Kauriinmetsästäjä; Otava
Greene, Graham: Hiljainen amerikkalainen; Tammi
Groom, Winston: Forrest Gump, kunnian mies; WSOY
King, Stephen: Pedon Sydän; Tammi
Rintala, Paavo: Romeo ja Julia häränvuonna; Otava
Seuraavissa muistelmissa ja elämänkerroissa kerrotaan Vietnamin sodasta;
Kallonen, Kari: Purppurasydän; Revontuli
Kallonen, Kari: Ristiretki; Revontuli
Ray, Michele: Ranskatar Vietnamin helvetissä; WSOY
Tyrkkö, Jukka: Lauri Törnin tarina, vapaustaistelijan vaiheita Viipurista Vietnamiin; Alea-kirja
Osoitteesta http://www.libplussa.fi näkyy miten kyseisiä kirjoja on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastossa.
Charles Dickensin tuotanto on laaja ja hänestä on myös kirjoitettu monia teoksia. Kannattaa tutustua ainakin Vappu Roosin teokseen Dantesta Dickensiin: maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja (1962) ja Kansojen kirjallisuus, osa 8 (1976) -teokseen. Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy myös englanninkielinen video: Charles Dickens: a biographical introduction on video. Internetin osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ kohdasta Haku
voit itse tarkastella Dickensin tuotantoa (tekijä=Dickens, Charles, aineistolaji=kirja, kieli=suomi ja Kirjasto=Tampereen kaupunginkirjasto) ja saat tulokseksi 65 teosta. Asiasanalla Dickens, Charles ja rajaamalla vastaavasti kirjoihin, suomen kieleen ja Tampereen kaupunginkirjastoon tulee...
