Sauva- ja rukoilijasirkoista löytyy tietoa monista hyönteisiä
käsittelevistä kirjoista, esim. Sandhallin ja Anderin teoksesta
Heinäsirkat ja hepokatit tai Michael Chineryn kirjasta Pohjois-
Euroopan hyönteiset. Artikkelitietokanta Aleksista löytyi kaksi
viitettä: Suomen luonto -lehden artikkeli vuodelta 1996 n:o 12 ja
Eläinmaailma-lehden artikkeli vuodelta 1995 n:o 1. Eläinmaailma-
lehden artikkeli käsittelee sirkkoja lemmikkeinä.
Suomenkielistä tietoa Belgian ruokakulttuurista löytyy seuraavista teoksista:
Suomalainen ruokapöytä, osa 7 : ... ja muiden maiden keittiöt (1982)
Autti, Marja: Makuja maailmalta (1996)
Eurooppalaisessa keittiössä, toim. Vuohelainen (1994)
Lahden pääkirjaston kokoelmissa on myös muutama englanninkielinen belgialainen keittokirja:
Blais, Denis: Belgi cookbook (1997)
Elkon, Juliette: A Belgian cookbook ((1996)
Internetistä löytyi ainakin yksi suomenkielinen sivu: http://www.mtv3.fi/varikasarki/makuja/reseptit/etninen/belgia.html
Kirjastoautot ovat todella osa kirjastojen tarjoamaa palvelua ja hyvä esimerkki julkisista liikkuvista palveluista, joita Suomessa tarjotaan ja käytetään sekä maaseudulla että osana kaupunkien kirjastopalveluja.
Kirjastoautoja on tällä hetkellä 202, luku saattaa vaihdella vuosittainkin. Tilastotietoja voi tarkentaa Opetusministeriön viestintäkulttuuriyksiköstä (yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta www.minedu.fi/opm/kulttuuri/yleiset_kirjastot.html) tai kotipaikkakunnallasi lääninhallituksen kirjastotarkastajalta.
Liikkuvaa kirjastopalvelua on muuten myös kirjastovene, Paraisten kaupunginkirjaston kesäpalvelu saaristolaisille.
Lisäksi liikkuvana julkisena palveluna voidaan pitää myös laitoskirjastojen palveluja sekä kirjastojen...
Ainakin kasvatustieteen tutkimusmenetelmistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Heikkilä, Tarja: Tilastollinen tutkimus (2001), Lehtovaara, Maija. "...ihan hyvä juttu": pedagoginen löytöretki kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskeluun ja opettamiseen (1997), Burns, Robert B.: Introduction to research methods (2000) ja Aaltola, Juhani & Valli, Raine: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1-2 (2001).
Osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017071592
voit selata Turun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa. Voit käyttää hakusanoja kyselytutkimus, tutkimusmenetelmät, metodologia, kasvatustiede ja psykologia. Voit myös käyttää hakusanaa mittarit ja katsoa löytyykö sieltä sopivaa...
Penny Parker-kirjoja ei ilmeisesti ole suomennettu. Löysimme netistä Penny Parker-kirjoista maininnan.
Katso alla olevasta osoitteesta
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/index1.html
Katsele puhelinluettelon Keltaisilta sivuilta (tai yrityshakemistoista http://www.jyvaskyla.fi/palvelut/ )urheilutarvikeliikkeitä, joista voit kysellä darts-taulujen saatavuutta. Mikäli et taulua tällä konstilla löydä, voinet kääntyä Suomen Dartsliiton puoleen
http://www.darts.fi/
Galingala voisi ehkä tarkoittaa samaa kuin galingale. Sanakirjan mukaan galingale tarkoittaa sädekaislaa, joka kuitenkin luetaan myrkyllisiin huonekasveihin, joten kyseessä ei ehkä sittenkään ole sama kasvi.
Internetin mukaan kyseessä olisi indonesialainen juurikasvi, samantapainen kuin inkivääri, mutta mausteisempi ja voimakkaampi. Lisätietoa seuraavalta sivulta http://www.gallowglass.org/jadwiga/herbs/Easternspice.html .
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa on mikrifilmeinä luettavana Helsingin Sanomat sen ilmestymisestä asti. Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa aukioloaikoina, kesällä maanantaista torstaihin 10 - 20, perjantaisin 10 - 18 ja syksyllä myös lauantaisin 10 - 16.
R.L. Stine on syntynyt vuonna 1943. Vuonna 1986 hän kirjoitti ensimmäisen kauhukirjansa.
Lisää tietoa mm. kirjassa KOSKI, Mervi: Ulkomaisia kertojia 1. 2001. Myös WSOY:n sivuilta saa perustietoa kirjailijasta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=2&id=333&lastname=Stine….
Eve-nimi on Evan ja Eveliinan lyhentymä. Eva eli Eeva on lähtöisin Vanhasta testamentista, ja se tulee heprean kielen sanasta 'hawwah', 'elävä, kaikkien elävien äiti'. Eveliina-nimi on katsottu Eevan johdannaiseksi, mutta sitä voidaan pitää myös latinalaisena muotona muinaisgermaanisen Avi-nimen hellittelymuodosta Aveline. (Lähteet: Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna, Etunimet)
Ks. esim. seuraavia teoksia:
- Block, Bruce
The visual story : seeing the structure of film, TV, and new media
Boston : Focal, 2001. - 262 s. : kuv.
ISBN 0-240-80467-8
-
Ferrera, Serena
Steadicam : techniques and aesthetics
Oxford : Focal, 2001. - 182 s. : kuv.
ISBN 0-240-51807-9
- Film style and technology : history and analysis / Salt, Barry. - 2. ed., 1992 : Starword, 1992. - 351 s. : kuv.
ISBN 0-9509066-2-X
Biblio, index.
- Vineyard, Jeremy
Setting up your shots : great camera moves every filmmaker should know
Studio City, CA : Michael Wiese, 2000. - 132 s. : kuv.
ISBN 0-941188-73-6
- Elokuvantaju http://elokuvantaju.uiah.fi/
Eläinkirjoista (esim. Uusi Zoo)löytyy tietoa viskatsasta eli pampakaniinista. Tämä sinsillalaji elää Etelä-Amerikassa, jossa se on tunnetuimpia jyrsijöitä. Viskatsa elää kuivilla aroilla, jonne se kaivaa laajoja käytävä- ja pesäjärjestelmiä. Niissä asuu useita perhekuntia.
Päivisin viskatsat oleilevat näissä koloissaaan, mutta lähtevät illan tullen syömään ruohoa, juuria ja kuorta. Ne löytävät helposti tiensä myös lähiseudun viljelyksille, joissa ne aiheuttavat suurta vahinkoa. Tämän vuoksi niitä on ryhdytty aktiivisesti hävittämään.
Viskatsaa metsästetään niiden lihan ja nahan takia. Lihaa paikalliset ihmiset pitävät maukkaana, nahasta he tekevät vaatteita ja kehräävät karvoista lankaa. Myös kondorit, ketut ja villikoirat ovat...
Ensimmäinen kirja voisi olla Tuulen laulu, kirjoittaja Unity Hall. Toinen kirja saattaisi olla Johanna Al-Sainin kirjoittama Taistelin Allahin puolesta. Tämä kirja ei ole romaani, vaan todellisuuspohjainen dokumentti.
Nykyisin voi Helmet-järjestelmään omiin tietoihinsa lisätä oman lainaushistoriansa. http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#lainaushistoria
Kirjasto 10:stä saa lainaksi Welho-laajakaistan tai -digisovittimen. Laajakaista ja digisovitin lainataan kahdeksi viikoksi maksutta. Lainaajalta edellytetään 18 vuoden ikää ja kirjastokorttia. Laajakaistat ja digisovittimet palautetaan Kirjasto 10:iin.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainataan myös Kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelupisteestä.
Kirjasto 10: n osoite on Elielinaukio 2 G eli Postitalo (Rautatieaseman vieressä).
Kirjastojen elokuvilla on oltava lainasuoikeudet, ennen kuin niitä voi kokoelmiin hankkia. Ne on hankittava jokaiselle elokuvalle erikseen, eikä niitä automaattisesti saa. Se on ehkä tavallisin syy siihen, että kirjastojen kokoelmista puuttuu monia merkittäviäkin elokuvia.
Lähetän viestisi eteenpäin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolle, toivottavasti Luis Bunuelin elokuvia saadaan kirjastoihin myös DVD-muodossa. Helsingin kaupunginkirjastolle voi tehdä hankintaehdotuksia myös lomakkeella, joka löytyy täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Tervetuloa lainaamaan! Ota kirjastoikorttisi mukaan ja kuvallinen henkilötodistus niin saat korttisi uudestaan käytöön.
Tervetuloa käyttämään kirjastoa!
Aki Arponen kirjoittaa Raito 1, 1993 lehdessä tällä otsikolla Ivalon seudun pronssisolkilöydön alkuperästä. Hän toteaa lyhyesti että:
Vaga-joen aluetta ympäristöineen kutsutaan vanhoissa venäläisissä kronikoissa "taipaleentakaiseksi" ja sen asukkaita "taipaleentakaisiksi tsuudeiksi".
Ivalosta Rahajärveltä löydetty solki sijoittuu valutekniikaltaan tuolle alueelle, Pohjois-Venäjälle, Vienanjoen sivujoen Vagan alueelle.
Näillä tsuudeilla oli vilkkaat kauppayhteydet Pohjoiskalotille 1000-1200-luvuilla mutta nimikin on jo hävinnyt. Pieni suomalais-ugrilainen kansa siis.
Saamelaisessa tarinaperinteessä tsuudit ovat viholaisia joita vastaan saamelaiset sankarit käyvät ovelin vastatoimin. Kts. esim. TIENNÄYTTÄJÄ [Videotallenne] = Pathfinder /...
Kanta-aliupseerit koulutettiin talvisotaan asti Taistelukoulussa Viipurissa. Välirauhan tultua Jalkaväen Aliupseerikoulu aloitti toimintansa Kuopiossa, josas ehdittiin pitää muutama kurssi. Tilat osoittautuivat opetustyölle sopimattomiksi, ja huhtikuussa 1941 koulu siirrettiin Hämeenlinnan Linnankasarmille. Jatkosodan liikekannallepano keskeytti koulun toiminnan. Asemasotavaiheen aikana pystyttiin jälleen irrottamaan miehiä rintamalta, ja kanta-aliupseerikoulutus aloitettiin elokuussa 1942 uudelleen mm. hyökkäysvaiheen aikaisten tappioiden korvaamiseksi.
Koulun vaiheista sota-aikana kerrotaan teoksessa Erkki Korkaman ja Stig Roudasmaan teoksessa Tapparasta tankkeihin : Hämeenlinnan varuskunnan historia (Joensuu 1988).
