DVD-levyjen laina-aika Turun kaupunginkirjastossa on 2 viikkoa.
Tieto löytyy kirjaston kotisivuilta "Asiakkaana kirjastossa"-linkin alla olevasta käyttöoppaasta kohdasta "Lainaus ja palautus".
Tässä vielä linkki: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=13086&culture=fi-FI&cont…
HelMet-asiantuntijamme sanoo, ettei rivinvaihto ikävä kyllä ole mahdollista. Kaikki HelMetin kirja-arvostelut tulevat yhtenä kappaleena.
Tässä vielä Helmetin ohje kirjojen arvioimiseen:
Aineiston arvioiminen
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Hae esille teos, jonka haluat arvioida. Kohdassa Asiakasarviot voit napsauttamalla antaa teokselle yhdestä viiteen tähteä.
Voit muuttaa omia arviointejasi napsauttamalla Omissa tiedoissasi painiketta Omat tähdet ja sen jälkeen aiemmin antamiasi tähtiä.
Omissa tiedoissasi näet omat arviointisi oransseina tähtinä. Omien tietojesi ulkopuolella näet ryhmäarvioinnit vihreinä tähtinä. Harmaat tähdet merkitsevät, että teosta ei ole arvioitu.
Jos tahdot antaa teoksesta sanallisen arvion, avaa teoksen täydet tiedot...
Hartolan kirjastossa on useitakin eri painoksia Juhani Ahon romaanista ”Rautatie”. Voit katsoa vaihtoehtoja osoitteesta http://hartola.kirjas.to etsimällä hakusanalla ”Rautatie”. Voit myös mennä suoraan Hartolan pääkirjastoon, sillä ainakin tällä vastaushetkellä oli hyllyssäkin useita teoksen painoksia.
Kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä selvittämään lakiasioiden kiemuroita. Finlex-säädöstietopankin kautta löytyy Perintökaari, josta tietoa aiheesta löytyy ainakin luvusta 3: Puolison perintöoikeudesta:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1965/19650040
Miehesi voi hakea varauksesi, ja lainata ne omalla kortillaan. Toinen mahdollisuus on, että kirjoitat hänelle valtakirjan, ja hän lainaa varaukset sinun kortillasi.
3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Lahden kaupunginkirjastosta löytyy Din Tur –niminen yläastetasoinen ruotsin kielen oppikirja. Englannin kielen oppikirjoista This Way Up on yläastetasoinen. Matematiikan luokasta löytyy Kolmio : matematiikan tietokirja, joka vastaa peruskoulun 7. 8. ja 9. luokan oppimäärää. Vaikka varsinaisia yläasteen oppikirjoja kokoelmassa on vähän, englannin ja ruotsin kielen oppimateriaaleista löytyy muita sopivia - esimerkiksi How's Your English : englannin kurssi peruskoulun oppimäärän kertaukseen (Karasjoki, Seija : 2003).
Kirjojen laina-aika on 28 vuorokautta. Lainoja voi uusia maksimissaan viisi kertaa, mikäli niihin ei ole varauksia.
Helsingin keskustassa sijaitsevan Kirjasto 10:n lisäksi Töölön kirjastossa on varattava soittohuone. Tässä tietoa tilasta ja sen varaamisesta:
"Musiikkiosastolla 4 krs. pieni soittohuone, jossa harjoituspiano - Yamaha Clavinova CLP-260. Soittohuone varattavissa "Varaa tietokone" -palvelussa Töölön kirjaston kohdalta - työtila 26. Huoneessa ei voi soittaa muita soittimia, koska huone on heikosti äänieristetty."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/palvel…
Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää.
Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin...
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan tuupata-verbi tarkoittaa sysäämistä ja tyrkkäämistä. Sanalla on vastineensa myös monissa suomen sukukielissä ja murteissa. Kirjakielessä sanaa on käytetty jo ainakin 1700-luvulta alkaen. Verbiä pidetään deskriptiivisenä, eli äänneasullaan kuvaavana sanana. Samanlaisia ovat myös esim. sanat kipittää ja vilahtaa. Tuuppariin siis kaiketi sysätään tai tyrkätään jotakin lehdenteossa.
Biologien mukaan tosiaan tilhien maksa polttaa alkoholia hyvin tehokkaasti, eikä myöskään luonnonoloissa pihlajanmarjojen alkoholipitoisuus nouse kovin suureksi.
Ainakin tilhien ja muidenkin lintujen syksyinen ikkunoihin törmäily selittynee sillä, että niitä on runsaasti syksyllä pihapiirissä itseään talven varalle lihottamassa. Mahdollisesti heijastuva lasipinta saa ne luulemaan reittiä esteettömäksi. Ikkunaan törmännyt, pökkeröinen lintu saattaa käyttäytyä humaltuneen oloisesti. Keväällä ja kesällä linnut löytävät ruokaa muualtakin kuin läheltä ihmistä, eivätkä ole pihoilla törmäilemässä.
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman Suomen kirjallisuuden käännökset-tietokannan mukaan ei Hymyilevä Apollo-teosta ole käännetty eikä käännösoikeuksiakaan ole myyty. FILIn ylläpitämä käännöstietokanta ei kuitenkaan sisällä yksittäisten runojen käännöksiä.
Hymyilevästä Apollosta on ainakin yksi ruotsinnos antologiassa Skapa den som inte finns : hundra år av finsk lyrik i tolkningen av Torsten Pettersson (Schildts & Söderströms, 2012), s. 119 – 127.
Netistä löytyy myös lyhyt otos runoelmasta ruotsinnettuna Svenska Dagbladetin sivuilla https://www.svd.se/extas-och-svarmod
Helsingin Sanomien Aikakone-palvelun kautta tästä tapahtumasta löytyy vain lyhyt uutinen esiintymistä edeltävältä päivältä. Mikkelin seudun sanomalehdistä saattaisi löytyä enemmän tietoa. Kysy oman kirjastosi kaukopalvelusta tarkemmin.
Vaikuttaa siltä, että mitään julkisesti saatavilla olevia koottuja listoja arvonimen director musices saaneista ei ole tarjolla. Kuten Wikipedian artikkeli kertoo, luterilaisen kirkkomme tuomiokapitulien lisäksi arvonimeä on myöntänyt "ansioituneille muusikoille" myös tasavallan presidentti eli kyse ei ole pelkästään kirkollisesta tittelistä.
Lehdet julkaisevat uutisia sekä tasavallan presidentin että tuomiokapitulien myöntämistä arvonimistä, mutta ne ovat aina ajankohtaistapahtumia. Todennäköisesti täydellisen listan kokoaminen edellyttää yhteydenottoa sekä tasavallan presidentin kansliaan että kaikkiin Suomen tuomiokapituleihin. Wikipediasta löytyy tarkat lukumäärät maallisista nimityksistä, joita on tehty vuoden 1934 jälkeen vuoteen...
Vauva alkaa erottaa värejä kuuden viikon ikäisestä. Ensimmäiset värit ovat punainen ja vihreä. Neljän kuukauden ikäinen vauva erottaa myös sinisen ja keltaisen, ja puolivuotiaana värinäkö on jo täysin kehittynyt. Tiedot löytyvät Kaksplus-lehden artikkelista 21.10.2015, joka on luettavissa myös verkossa. Artikkelia varten on haastateltu silmätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Markku Leinosta silmätautien klinikalta:
https://www.kaksplus.fi/vauva/vauvan-kehitys/nain-vauvan-nako-kehittyy/
Lastenpuoti Onni-Ilonan sivuilla on myös koottu tietoa vauvoista katselijoina mm. otsikon Vauva ja värit alle Sen tiedot poikkeavat hiukan Kaksplus-lehden artikkelin tiedoista. Onni-Ilonan sivuston tiedot pohjaavat laajaan...
Kirjastoissa on useidenkin eri kustantajien julkaisemia "easy readereina" tunnettuja teossarjoja, joissa on ilmestynyt monenlaista kaunokirjallisuutta helpotetussa muodossa. Kirjoissa mainitaan, mitä tasoa kukin teos edustaa. Esimerkiksi perinteinen sarja, jonka nimi on yksinkertaisesti Easy Readers, on jaoteltu neljään tasoon:
A-taso perustuu 650 sanan sanavarastoon
B-taso: 1200 sanaa
C-taso: 1800 sanaa
D-taso: 2400 sanaa
Vastaavasti Penguin Readers -sarjassa on kuuden tasoisia teoksia:
1 Beginner: 300 sanaa
2 Elementary: 500 sanaa
3 Pre-Intermediate: 1050 sanaa
4 Intermediate: 1650 sanaa
5 Upper Intermediate: 2300 sanaa
6 Advanced: 3000 sanaa
Muita vastaavia sarjoja ovat esimerkiksi Collins English Readers,...
Kyseessä lienee elokuva Vaarallisen kiven metsästys. Tätä on kysytty aikaisemminkin kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
https://www.kirjastot.fi/kysy/joskus-pienena-tyttosena-katsottiin-kaverin
Kyseessä voisi myös olla Albert Barillen animaatiosarja ihmiskehosta Olipa kerran elämä. Sarjan osa 4 käsittelee roansulatusta ja aineenvaihduntaa. Sarja on ilmestynyt vuonna 1984 ja siitä on julkaistu sekä kirjoja että DVD-levyjä.
Wikipedia-artikkelissa on sarjasta hiukan lisätietoja (https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Etusivu)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Olipa_kerran_el%C3%A4m%C3%A4
Sarjaa näyttää olevan jonkin verran katsottavissa YouTube:ssa (https://www.youtube.com/)
https://www.youtube.com/results?sp=mAEB&search_query=olipa+...
Verbi kuulla kuuluu suomen kielen sanojen vanhimpaan perusaineistoon, suomalais-ugrilaisiin tai uralilaisiin sanoihin. Ne kuvaavat usein jokapäiväiseen elämään ja ihmisen lähipiiriin kuuluvia asioita. Juuri sanojen jatkuva käyttö on auttanut niitä säilymään kielessä läpi vuosituhansien.
"Mitä kuuluu?" on idiomi eli ilmaus, jonka alkuperäismerkitys on vertauskuvallisen käytön kautta sumentunut ja jolle on muotoutunut uusi itsenäinen merkitys. Ruotsin kielessä sanonta on muodossa "Vi hörs", kuulemisiin.
Lisätietoa:
Vanhan kirjasuomen sanakirja: kuulla
Suomen murteiden sanakirja: kuulua
Kotus: Mikä on verbin kuunnella alkuperä?
Voipa sanoa, että nykyään tietotekniikasta on hyötyä lähes kaikessa. Aineiston hankinta ja valinta, luetteleointi ja etsiminen (tiedonhaku) tapahtuu tietokoneen ja erilaisten ohjelmien avulla. Myös kirjaston sisäinen tiedotus ja hallinnollisten asioiden hoito hoidetaan paljolti tietokoneiden avulla. Tämän lisäksi kirjastoissa on työasemia, joita asiakkaat voivat käyttää itsenäisesti (sähköposti, chat-kanavat jne.). Etätietopalvelu on esimerkki uudesta palvelumuodosta, jossa tietokone on myös asiakkaan väline hänen kääntyessään kirjaston neuvonnan puoleen.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy englanninkielistä Lappia käsittelevää dvd:tä. Ainoa Suomen matkailuun liittyvä dvd-levy olisi Finlandia video souvenir, jossa taustamusiikkina soi suomalaista taidemusiikkia ja kuvituksena todennäköisesti on suomalaisia maisemia, ei siis välttämättä Lapista. Videokasettina meillä on kyllä Finnish Arctic-niminen kasetti, joka on kuvattu vaellusretkillä Lapin erämaissa.
