Koska kumpaakaan kirjainta ei käytetä suomen kielen kotoperäisissä sanoissa, on olemassa lähinnä joitain harvoja vierasperäisiä sanoja, joissa kirjaimet x tai q ylipäätään esiintyvät. Nykysuomen sanakirja tunnistaa kuusi q-kirjaimella ja viisi x-kirjaimella alkavaa sanaa, eikä niistä yksikään ole adjektiivi.Äänteellisesti X vastaa yleensä ks-konsonanttiyhtymää, ja suomen kirjakielen luoja, Mikael Agricola, käytti x-kirjainta ks:n sijaan. Agricola käytti myös q-kirjainta ja vieläpä sanojen alussa - esim. Agricolan quiua on nykysuomen kuiva - mutta merkintätyyli on jäänyt kauas historiaan.Kysymys on hyvä, mutta nykyisessä suomen kielessä ei vain ole ko. kirjaimilla alkavia adjektiiveja. 500 vuotta sitten kysyttäessä olisi ollut. Ehkä lasten...
Miljöö on hyvin kansainvälinen sana, jota käytetään monissa eri kielissä.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että ”miljöö sanan lähtökohtana on lähinnä ranskan milieu ’miljöö’ < muinaisranskan miliu ’keskikohta’, jossa mi- ’keski-’ (< latinan medius ’keskimmäinen, keski-’) + lieu ’kohta, paikka’ (< latinan locus ’kohta, paikka’).”
Suomen kielen etymologinen sanakirja
Nytten-sana tuntuu esiintyvän hyvin monessa eri murteessa. Verkosta löytyi esimerkkejä niinkin erilaisilta murrealueilta kuin Tampere, Turku, Etelä-Pohjanmaa ja Kainuu.
Voipa sanoa, että nykyään tietotekniikasta on hyötyä lähes kaikessa. Aineiston hankinta ja valinta, luetteleointi ja etsiminen (tiedonhaku) tapahtuu tietokoneen ja erilaisten ohjelmien avulla. Myös kirjaston sisäinen tiedotus ja hallinnollisten asioiden hoito hoidetaan paljolti tietokoneiden avulla. Tämän lisäksi kirjastoissa on työasemia, joita asiakkaat voivat käyttää itsenäisesti (sähköposti, chat-kanavat jne.). Etätietopalvelu on esimerkki uudesta palvelumuodosta, jossa tietokone on myös asiakkaan väline hänen kääntyessään kirjaston neuvonnan puoleen.
Valitettavasti Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy englanninkielistä Lappia käsittelevää dvd:tä. Ainoa Suomen matkailuun liittyvä dvd-levy olisi Finlandia video souvenir, jossa taustamusiikkina soi suomalaista taidemusiikkia ja kuvituksena todennäköisesti on suomalaisia maisemia, ei siis välttämättä Lapista. Videokasettina meillä on kyllä Finnish Arctic-niminen kasetti, joka on kuvattu vaellusretkillä Lapin erämaissa.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen tietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/ voit tehdä aihehaun kirjoittamalla hakukenttään vaikkapa narratii (asiasanaa ei tarvitse kirjoittaa kokonaan). Asiasanalla narratiivisuus löytyy tietokannasta 37 viitettä, joilla varmastikin pääsette alkuun. Mukana on myös kirjoja narratiivisuudesta nimenomaan tutkimusmenetelmien kannalta käsiteltynä. Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta Helkasta ja Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta tehtynä hakutulos on jo niin laaja, että jos haluatte tutustua siihen, suosittelen käymistä jossakin kirjastossa, koska tässä on mahdotonta antaa satojen viitteiden pituista listaa. Helkaa pääsette kyllä käyttämään myös vapaasti...
Olisiko kuitenkin kyseessä varsin uusi kotimainen, eli Leverage-yhtyeen kappale "Superstition"? Radio Cityllä oli ainakin "Tides"-levyn mainoskampanja. Kyseinen kappale soi myös kevään jääkiekon MM-kisojen maalikoosteissa.
Meg Cabotista ei löytynyt suomenkielistä materiaalia, mutta elämäkertatiedot löytyvät hänen viralliselta kotisivultaan englanniksi http://www.megcabot.com/megsbio.php.
Barry Farberin kirjaa How to learn any laguage ei löydy HelMet-kirjastoista eikä Suomen yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta. Sitä on varmastikin mahdollista tilata kaukolainaksi ulkomaisista kirjastoista, mutta varsinkin, jos se joudutaan tilaamaan Pohjoismaiden ulkopuolelta, saattaa tulla jopa edullisemmaksi ostaa se. Kaukolainapyynnön voit halutessasi tehdä omassa kirjastossasi, tai jos olet Helsingin kaupunginkirjaston asiakas, lomakkeella: http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kielten oppimiseen liittyviä kirjoja löytyy HelMet-kirjastoista paljonkin. Kirjoita HelMet-verkkokirjaston ( http://www.helmet.fi/ ) etusivun hakukenttään sanat "kielet oppiminen" (ilman lainausmerkkejä!), niin pääset selaamaan...
Näyttäisi tosiaan siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole Suomen kirjastoissa. Englanninkielisiä kirjoja on maailmassa niin valtava määrä, että vain pieni osa niistä päätyy Suomen kirjastoihin. Kenties suomalaisen rakennusteollisuuden tarpeisiin ovat riittäneet hyvin suomenkieliset kirjat ja muut kansainväliset teokset, vaikka alaa ja kirjan sisältöä tarkemmin tuntematta on vaikea arvioida syitä siihen, miksi kirjaa ei ole hankittu Suomeen.
Vaikka kirjaa ei Suomesta löydy, sinun on mahdollista saada kirja ulkomailta kaukolainana. Vaikka se yleensä maksaa jonkin verran, saattaa kaukotilaus tulla halvemmaksi kuin kirjan ostaminen itselle. Kannattaa tiedustella tarkemmin kaukotilaamisen mahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Sen pohjalta voit...
Parhaiten tehtäväksiantoa vastaava kirja taitaa löytyä 70-luvulta:
Jaroslav Kochin kirja Onnellinen lapsi : vauvaikäisen kotikasvatus (Gummerus 1977)
Muita aihetta käsitteleviä ovat esimerkiksi
Rödstam, Monica: Lapsen kehitys 0-3 vuotta. Otava 1993
Sinkkonen, Jari: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun. WSOY 2008
Saatavuustiedot voi tarkistaa HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi
Ainakin Windows-ympäristöön sijoittuva Tietokone iloksi ja avuksi 2. löytyy verkosta:
http://www.selko-e.fi/oppaat/tietokone_iloksi_ja_avuksi2.pdf
Uudempaa versiota ei tällä hetkellä liene saatavilla..
Vuoden 1955 helmikuun lehdistä löytyy juttuja pelistä, esim. Kaleva 8.2.1955 s. 10 ja 1, Kaleva 15.2.1955 s. 11, Pohjolan työ 15.2.1955 s. 1 ja 5. Kalevasta ja Pohjolan työstä ei löytynyt kuvia.
Oulun Työväen Palloilijoiden sivulta http://www.otp.fi/seura.html#alku, löytyy kuva joukkueesta v. 1953. Sama kuva löytyy kirjasta Koponen, Erkki : Oulun Työväen Palloilijat ry vuosina 1946-1976, s. 43. Siinä mainitaan joukkueen jäsenten nimet. Samoja pelaajia on ollut v. 1955 joukkueessa.
Manga-sarjoja on Kouvolan pääkirjastossa sekä aikuisten että nuorten osastoilla. Cherry juice -sarja on aikuisten osastolla, joten siitä menee varausmaksu. Muissa kyyti-kirjastoissa tämä sarja on sijoitettu nuortenosastoille, joten varausmaksua ei peritä.
Kustantajan antamat tiedot sarjojen ikäsuosituksista ovat olleet ohjeena mille osastolle ne sijoitetaan. Myös se että mahdollisimman monet lukijat löytäisivät nämä sarjakuvat vaikuttaa sarjan hyllypaikkaan.
Sarjan sijoittelu jommalle kummalle osastolle ei Kouvolan pääkirjastossa ole ollut aivan johdonmukaista. Jonkun pitkän sarjan kirjoja voi olla kummallakin osastolla. Luultavasti tätä manga-sarjojen sijoittelua mietitään vastaisuudessa uudestaan myös tuon varausmaksun näkökulmasta.
Uutisia ja lapsia on pohdiskeltu mm. alla olevilla sivuilla. Ylen Mediakompassin sivuilta löytyy myös aiheeseen liittyviä videoita:
http://mediakompassi.yle.fi/vanhemmat/aihesisallot/uutiset/lapsi-ja-uut…
http://mediakasvatuspohdiskelija.wordpress.com/2010/11/07/lapsille-omat…
Lapsille suunnattuja uutisia ei valitettavasti löytynyt.
Jo ennen tietotekniikan aikakautta Helsingin kaupunginkirjaston luettelokortteihin kirjattiin myös kääntäjät, joten tällöin kirjaston kortistoa selattaessa kääntäjätiedot näkyivät hyvin.
Ajanjaksolla 1980-1992 luetteloiduissa kirjatietueissa tietoa oli niukalti (minimissään vain kirjan kirjoittaja, nimeke, kirjastoluokka, painovuosi ja ISBN-numero). Syynä tähän oli käytössä olleen rekisterin tekniset vajavuudet. Vaikka useita tietueita onkin jälkikäteen täydennetty, niin vieläkin osasta puuttuu esim. juuri nuo kääntäjätiedot.
Vuodesta 1993 lähtien luetteloiduissa kirjoissa kääntäjätiedot ovat aina näkyvillä ”teoksen nimi” –kentässä – varmaankin tähän viittaat, kun toteat kääntäjän nimen näkyvän jo ensimmäistä hakua tehtäessä....
Sinivalkolipullinen Rooman sopimus-kolikko ei ole virhelyönti, vaan se näyttäisi olevan saksalainen ”tekele”. Saksan eBaysssa on tällä hetkellä myynnissä pari kyseisenlaista kolikkoa. Väritetty kolikko on julkaistu saksankielisen aitoustodistuksen kanssa ja sen lyöntimääräksi on ilmoitettu 50.000 kpl. Hintapyynnöt ovat näissä hivenen alkuperäisiä suuremmat. Samassa haussa tuli esille myös vastaavaan tapaan muokkailtuja Suomen itsenäisyys 90 v. 2 euron erikoiseuroja (2007), joissa sama painosmäärä.Haku:
http://www.ebay.de/sch/i.html?_nkw=finnland+2007+coloriert&_sacat=0&_od…
Alkuperäisiin Rooman sopimus/Suomen itsenäisyys-kolikoihin/juhlarahoihin värillinen lippu ei kuulu. Rahapajan painamana väritetty Suomen lippu löytyy...
Noin pitkälle varausten noutopäiviä ei valitettavasti voi siirtää. Lisäksi yhdessä varauksistasi on muiden varauksia, joten kirjaa ei voi pitää viimeistä noutopäivää pidemmälle.
Ehdottaisin, että voisit perua varaukset ja tehdä ne uudelleen vaikka noin viikkoa ennen sitä päivää, jolloin pääsisit varaukset hakemaan. Silloin ne ehtivät varmasti perille, ellei kukaan ole lainannut tai varannut niitä. Kirjan, jossa on varauksia, voisit varata saman tien uudelleen, jotta se ehtisi sinulle ajoissa. Toinen mahdollisuus on pyytää jotakuta tuttuasi hakemaan kirjat puolestasi ennen viimeistä noutopäivää. Hänen täytyisi silloin lainata kirjat omalle kortilleen, koska toisen kortilla ei saa lainata. Laina-aika on tosin silloin vain neljä viikkoa...
