Kielitoimiston sanakirjan mukaan heinänteko on heinän korjaamista rehuksi, heinänkorjuuta:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Korjaaminen on siis, niin kuin kirjoitit, paitsi kunnostamista ja parantamista, myös keräämistä, kokoamista, talteen ottoa ja suojaan korjaamista:
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Suomen murteiden sanakirjan (kolmas osa, 1992) mukaan heinänteko on "heinätöiden tekemistä, heinän korjaamista rehuksi", ja kun ollaan heinänteossa ollaan heinää korjaamassa (s. 64). Ehkäpä heinätöiden tekeminen on vain lyhentynyt muotoon heinänteko. Varsinaista selvitystä sanalle ei löytynyt.
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
Kysymyksen Haavikko-sitaatti ei ole peräisin runosta, vaan proosateoksesta Rauta-aika, sen viimeisestä luvusta. Näillä sanoilla alkaa Ilmarin viimeinen repliikki:
- Kuolema. Että pelkäänkö minä sitä. Mitä minä sitä pelkäisin. Eikö se työnsä osanne. Ei kai se tätä asiaansa matkalla unohda. Ei unohda! Ei tämä huono elämä ollut. On nähty huonompiakin. Ei tämä huono ollut. On se kaiken ottanut minkä se on antanutkin. Tasan se meni. Ei se huono ollut. Tuli vain kaikki tehdyksi. Tehköön se työnsä nyt, kuolema. Minä tahdon nukkua, hyvin, pitkään. Hyvin pitkään. Väsyttää.
Hanke-/projektisuunnittelusta löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ mm. seuraavanlaista aineistoa :
SALONEN, Lauri : Teemme projektin. 1996.
SILFVERBERG, Paul : Ideasta projektiksi : projektisuunnittelun käsikirja. 1999.
PELIN, Risto : Projektinhallinnan käsikirja. 1999.
Kun hankkeen aiheena on oman työn kehittäminen, tietoa voisi saada esim. seuraavista kirjoista:
SCHREY, Kari : Työpaikan kehittämisopas. 1999.
MATIKAINEN, Janne : Oppiva työyhteisö parantaa toimintaa, tulosta ja ihmisten viihtymistä. 1999.
PEKKOLA, Petri : Tunne toimintasi, ota askel jatkuvaan kehittämiseen. 1998.
TYÖN muutos ja oppiminen. 1997.
Kannattaa myös selata Plussasta läpi (Helsingin kaupunginkirjaston) luokkia 674.1, 674.3 (...
Tarja Halonen jätti presidenttikausillaan kahdesti vahvistamatta eduskunnan hyväksymän lakiesityksen. Tietoa vuoden 2000 perustuslain mukaisesta menettelystä löytyy vanhasta Kysy kirjastonhoitajalta -vastauksesta:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-presidentti-koskaan-kieltaytynyt-allekirjoittamasta
YLEn uutisointia arpajaislain etenemisestä vuonna 2001:
https://yle.fi/uutiset/3-5106413
https://yle.fi/uutiset/3-5111201
Kun presidentti oli jättänyt arpajaislain vahvistamatta, se palautui perustuslain mukaisesti eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta hyväksyi lopulta lain presidentin kannan vastaisesti. Ratkaisevassa äänestyksessä annettiin 174 jaa- ja 2 ei-ääntä; poissa 23. Vastaan äänestivät Raimo Vistbacka ja Sulo Aittoniemi....
E-kirjojen lukemiseen tarvitaan kirjastokortti, ja sen voi saada vain, jos on osoite Suomessa. Joten valitettavasti ulkomailla asuvan ei ole mahdollista käyttää kirjastojen e-kirjapalveluja.
Kirjastojen e-aineisto on myös kirjasto- tai kirjastokimppakohtaista, joten tietyn kirjaston e-kirjoja pääsee lukemaan vain sen alueen kirjastokortilla.
Jonkin verran on olemassa myös rajoituksetta luettavia e-kirjaklassikoita verkossa. Alla linkki kirjastot.fi-sivulle:
https://www.kirjastot.fi/uutiset/uutiset/rajoituksetta-luettavia-e-kirj…
Videokuvauksesta kertovat esimerkiksi seuraavat suomenkieliset kirjat:
* VIRIKKEITÄ videon tekoon
* OIKARINEN: Videokuvaajan opas
* HEDGECOE: Videokuvauksen taito
* ANTTILA: Elokuvakerronnan alkeet
* AALTONEN: Käsikirjoittajan työkalupakki
Apua voisi olla myös näistä yritysviestintään liittyvistä teoksista:
* KORTETJÄRVI-NURMI: Yritysviestinnän ABC
* SIUKOSAARI: Yritysviestinnän opas
* ÅBERG: Viestintä - tuloksen tekijä
Lisää aineistoa voit hakea itse vaikkapa Oulun kaupunginkirjaston INTRO- aineistotietokannasta ( osoite : http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html ).
Kannattaa kokeilla asiasanoilla VIDEOKUVAUS tai yhdistämällä asiasanat YRITYKSET ja VIESTINTÄ.
Netin kautta voisit kokeilla linkkejä Makupala-linkkikirjaston kautta ,...
Jari Tervosta löytyy tietoa mm. yleisten kirjastojen tuottamasta Sanojen aika tietokannasta (kirjailijat.kirjastot.fi) ja WSOY:n kirjailijagalleriasta, osoitteesta http://www.wsoy.fi/www/galleria.nsf/ed0973a57093db86c22565e10029dece/c6…
. Tommy Tabermannista löytyy tietoa mm. Gummeruksen sivuilta osoitteesta http://www.gummerus.fi/kustannus/haku/kirjailijahaku/kirjailija.asp?id=… .
Kappale näyttää löytyvän useastakin nuottikokoelmasta. Jotta löytäisit mieleisesi nuotinnoksen, toimi näin: kirjoita Plussa-aineistohakuun ( http://www.libplussa.fi/ ) nimekkeeksi laulun nimi kokonaisuudessaan ja valitse pudotusvalikosta aineistoksi nuottijulkaisu. Ennen kuin rupeat tilaamaan aineistoa jostakin kirjastosta, kannattaa varmuuden vuoksi tarkastaa kohdasta "Täydet tiedot", että kyseinen kokoelma todella sisältää etsimäsi kappaleen. Samalla näet täysistä tiedoista myös sen, millainen nuotinnos on kyseessä. Esim. seuraavista kokoelmista laulu löytyy: Standards 100 all-time favorites, Disney favorites 34 classic songs, Disney classics 56 favorite songs, The Thirties Part Four: Some day my prince will come, 50 years of cartoon...
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy suomeksi Folke Westin Matkalla maailmalla -sarjan videokasetti (La Palma, 1996). Laajemmin Kanarian saaria käsitteleviä suomenkielisiä matkaoppaita löytyy useita. Internetistä löytyy suomeksi La Palmaa ja yleisemmin Kanarian saaria/Espanjaa koskevaa tietoa esim. seuraavilta sivuilta http://www.enetti.com/
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Suomessa luetaan paljon sanomalehtiä, vaikkei niitä ei tilata kotiin. Sanomalehtien liiton mukaan yhdeksän kymmenestä lukee päivittäin sanomalehteä (Intermediatutkimus 2002).
Tilastokeskuksen tilastojulkaisussa "Joukkoviestimet 2002" on Erkki Hujasen artikkeli "Sanomalehtien tilaamattomuus". Artikkelissa pohditaan sanomalehtien levikkien kiistämätöntä vähenemistä, mutta lukuja kotitalouksista, joihin sanomalehtiä ei tilata, ei siinä ole. Hujanen on tehnyt journalistiikan lisensiaatintyön Jyväskylän yliopiston Viestintätieteiden laitoksella v. 2000.
Tilastokeskuksen Kuluttajabarometri- tutkimuksen mukaan vuonna 2001 (marraskuu) internet-yhteys oli 37,1 % (toukokuu) kotitalouksista ja vuonna 2004 vastaava luku oli 50,7 % (toukokuu).
Tämä teos kuuluu WSOY:llä niihin käännösteoksiin, joita on markkinoitu ensin kirjakerhon kautta. Teos tulee kuitenkin lähiaikoina kauppoihin ja kirjastojen tilausten toimitus alkaa pikaisesti. Tarkkaa päivää kirjan ilmestymiselle kirjastoon ei ole tiedossa, mutta varmaankin se ehtii ennen kesää.
Kannattaa valita "Just standards real book : C edition fakebook", joka on tarkoitettu pianolla soitettavaksi. (Bb-edition on puhaltimille.) Nuotissa on myös laulumelodia ja sanat ja sointumerkit.
Yleensä yksinlaulunuoteissa (lied-laulu) on erikseen kokoelmat korkeille, keski- ja matalille äänille.
Nyt on kuitenkin tullut nuotteja, joissa on esim. jazz standardeja juuri naisäänille. Niissä on mukana myös CD-taustalevy, jonka "päälle" voi laulaa:
Esim.
Ballads & torch songs for female singers : Ten classic standards in new arrangements / Music arrangerd by Rick Walters
Jazz ballads for singers : women's edition / arranged by Steve Rawlings
Hyviä sivustoja mainitsemiesi Unicefin ja Pelastakaa Lapset RY:n lisäksi ovat mm.:
- Maailma.net, http://fi.oneworld.net. Sivuilta pääsee eri maiden vastaaviin yhteistyöportaaleihin.
- Suomen ulkoasianministeriön kehitysyhteistyösivusto, http://global.finland.fi/index.php?kieli=1, jossa kielivalintana mm. ruotsi.
- Child rights information network CRIN, http://www.crin.org/ . Sivuilta on linkit paikallisiin sivustoihin.
- Etelä-Amerikan YK-liittojen sivusto, http://fmanu.americas.tripod.com/americalatina/.
- Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ry, http://www.kepa.fi, sivustot ovat myös sekä ruotsiksi että espanjaksi.
- Kansainvälinen Plan-järjestö, jolla on vastaavat sivut usealla kielellä.
http://www.plan-international.org/.
Monille...
Aiheeseesi liittyvää aineistoa voit katsoa kirjastojen tietokannoista asiasanoilla kulttuurierot tai tapakulttuuri. Muutamia esimerkkejä Oulun kaupunginkirjaston Intro-tietokannasta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 löytyneistä:
Frisk, Outi: Kulttuuriavain, 2005
Mole, John: Maassa maan tavalla, 2004
Luoto, Reima: Tapakulttuurin perusteet, 2000
Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti, 1999
Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa, 1998.
Fintran kustantamassa sarjassa Kulttuureja ja käyttäytymistä on ilmestynyt esim. Aasia, Amerikka ja Australia, Eurooppa, Lähi-Itä ja Afrikka.
Kannattaa myös katsoa Kysy kirjastonhoitajalta arkistosta asiasanalla tapakulttuuri tai kulttuurierot http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx ....
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
