Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistosta löytyy pari vastausta Jorma Nenosesta:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Tunnusluvun Hämeenlinnan kirjaston palveluihin saat asioimalla henkilökohtaisesti missä tahansa kirjastomme toimipisteessä. Muista ottaa mukaasi henkilöllisyystodistus. Tietoturvan takia emme voi antaa tunnuslukua sähköpostitse tai puhelimitse. Sama tunnusluku käy verkkokirjastossamme, lainausautomaateillamme ja nettikoneiden ajanvarauksessa.
Tietoa kirjaston palveluista löydät asiakkaan oppaasta:
http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/abc.htm
Ennen julkaistiin sukunimioppaita, joissa oli koottu käyttämättömiä sukunimiä. Uusin painos on vuodelta 1994 : Sukunimiopas ; Suojatut sukunimet. Sitä voinee käyttää apuna, mutta paras tarkistaa Nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 , ettei nimeä ole jo otettu käyttöön.
Tarina "Puoli arkkia paperia" löytyy August Strindberg teoksesta Satuja, jonka on suomentanut Larin Kyösti.
Saatavuus Helmet-kirjastossa http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1532388?lang=fin
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Ilmoitamme heti jos vain saamme sieltä vastauksen.
Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Makkara kuivuu kuumassa, jolloin neste tulee pintaan ja näyttää kuin makkara hikoilisi. Myös rasva lämpenee ja tirisee läpi kuoren.
http://www.ruokamenot.fi/reseptit/opiskelijankeittio/153-lenkkimakkaras…
Makkaran aineisosat ja ravintoarvot Fineli - elintarvikkeiden koostumustietopankki
http://www.fineli.fi/foodsearch.php?name=makkara&lang=fi
Kirjastotilastot viime vuodelta löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/
Perustilastoista voit hakea joko kunnan mukaan tai maakuntakirjastoalueen (Pohjois-Karjala) mukaan. Siellä on kaikki kirjastotilastot, myös kokonaislainaus / asukasluku. Sehän on Pohjois-Karjalassa 19,87, kun koko maan keskiarvo on 17,19.
Tilastohausta voit katsoa koko maan tilannetta ja eritellä tuloksia myös kunnittain. Pohjois-Karjalan kunnista Nurmeksessa oli 25,36 lainaa / asukas, joka on kolmanneksi parhaiten Suomen kirjastoista, Joensuun seutukirjastossakin oli 21,06 lainaa vuonna 2013.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Törönen” on karjalainen. Ilmeisesti tämä ja vastaavat itäiset sukunimet ovat peräisin karjalaisesta etunimistä ”Torho(i)” ja ”Toro(i)”, jotka palautuvat venäläiseen nimeen ”Dorofei”. Ensimmäiset merkinnät ovat 1600-luvulta, mutta muotoa ”Törö” on esiintynyt jo 1500-luvulla.
Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista tehdä sukuselvitystä. Aila Kivirannan teos ”Säkkijärveltä Kylmälään, Wäkewästä Törösiin” (A. Kiviranta, 2002) käsittelee Törösen sukua, joten siitä voisi olla apua suvun tutkimisessa.
Vuonna 1943 syntynyt Liisa Hännikäinen on kirjoittanut pääosin aikuisten kirjallisuutta, mutta hänen tuotantoonsa sisältyy myös muutama lasten- ja nuortenkirjakin. Vuonna 1997 ilmestynyt Onneksi on toistaiseksi viimeinen Liisa Hännikäiseltä julkaistu teos.
Hännikäisen 1990-luvulla ilmestyneet teokset ovat aikuisten kirjallisuutta, lukuun ottamatta nuortenkirjaa Terhin kreikkalainen kesä.
Tässä koko Liisa Hännikäisen tuotanto:
Polkkapari (Otava, 1971)
Sinä olet nuori (Otava, 1972)
Tulva peittää jäljet (Otava, 1973)
Kaikilla joku ihminen (Otava, 1974)
Pieni pala onnea (Otava, 1975)
Doina (Otava, 1976)- lastenkirja
Sikne (Otava, 1977)
Irma (Otava, 1979)
Oma elämä (Otava, 1980)
Maisa ja Maisan rakkaus (Otava, 1983)
Kompassipuu (Otava, 1984)...
Tästä oikeudenkäynnistä ja rikoksesta ei ole tallennettu tietoja tietokantoihin. Oulun kaupunginkirjastossa pidetään yllä aluetietokanta Ostrobotniaa (http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html ), josta löytyy laajasti Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaahan liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, mutta vuosien 93-96 aikana päiväkohtaisia uutisia on tallennettu hyvin vähän.
Tuon ajan paikallislehdistä aihettasi koskevia uutisia kuitenkin varmasti löytyy. Näitä lehtiä (Kaleva, Oulu-lehti, Oulun Sanomat) voi tutkia Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa sekä paperi- että mikrofilmimuodossa (Oulun Sanomat mikrofilminä vain vuoden -93 loppuun). Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa, tai niitä voi saada kaukolainaksi oman paikkakunnan...
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008, on heidän oma numerointinsa kolikoille ja seteleille, esimerkiksi vuoden 1963 viiden markan setelin kohdalla on numerointi 135.1 - 135.8 erilaisille rahan painatuksille. Setelistä ei tätä numerosarjaa löydy. Mainitsemasi numero 135.7 on viiden markan seteli vuodelta 1963, jossa rahassa on painettuna Litt.B * ja tämän setelin arvo on 2-15 € kunnosta riippuen.Täältä näet vuoden 1963 setelien eri painokset: https://www.setelit.com/markat/5mk
Kirjassa on kerrottu rahojen arviohinnat, jotka riippuvat siis rahan harvinaisuudesta ja kunnosta. Voit kysyä neuvoa rahojen arvioinnissa myös Pohjois-Karjalan numismaatikoilta. Heillä on kotisivut, josta löytyvät yhteystiedot sekä tietoja rahojen...
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja)
Sanan pillittää voi merkitä myös ’puhaltaa pilliä, soida’. Pillittää on ilmeisesti takaperoisjohdos sanasta itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku). itkupilli (vrt. viron nutupill, nutt, gen. nutu - itku).
Pillittää-sanaa vastaavat muodot tunnetaan myös lähisukukielissämme (viron pillitada, pill ’itku’).
Takaperoisjohdos on sananmuodostus, jossa johdokseksi hahmotetusta sanasta poistetaan pääteaines ja käyttöön otetaan lyhyempi ja yksinkertaisempi sana.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sankirja. (SKS, 1995)
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:takaperoisjohto
Hei,
Vhs-kasetin digitoiminen dvd-levylle kestää niin kauan kuin vhs-kasetissa on digitoitavaa sisältöä. Kasetti siis pyörii digitoidessa tavallisella katselunopeudella ja tallentaminen tapahtuu siinä samalla. Lisäksi alussa ja lopussa menee muutamia minuutteja dvd-levyn alustamiseen ja viimeistelyyn.
Yhdelle dvd-levylle mahtuu kaksi tuntia videota. Jos dvd-levy täyttyy, laite pysäyttää automaattisesti vhs-kasetin siihen kohtaan ja lopun digitointia voi jatkaa sitten toiselle levylle. Jyväskylän kaupunginkirjaston digitointitilassa on kaksi laitetta vhs-kasettien digitoimiseen, joten neljän tunnin aikana ehtii digitoida lähes kahdeksan tuntia vhs-videota.
Vanha Unski-kissa kertoo maailmanmatkoistaan Markus Majaluoman kuusiosaisessa animaatiosarjassa Kissan elämää, joka esitettiin ensimmäisen kerran Pikku kakkosessa helmi–maaliskuussa 2001. Unski seikkaili mm. kissanhiekkamaassa, pohjoisnavalla, Siperiassa ja Lombardiassa. Sarjan uusintakerroista lähimmäs vuotta 2005 osuu huhti–toukokuu 2006.
Helsingin Sanomilla on arkistohaku https://www.hs.fi/arkisto/, jolla voi koettaa etsiä myös huutokauppailmoituksia. Ne eivät kuitenkaan välttämättä näy haussa.
Maksullisella Aikakoneella, pääsee selailemaan näköislehtiä. Ilmoitussivustot näkyvät niissä myös. https://www.hs.fi/aikakone/
Helsingin Sanomien lehtiä voi selata Kansalliskirjaston lukusaliin tilattuina. Linkki Kansalliskirjaston hakuun.
Helsingin kaupunginkirjastolla ei ole Cineast-palvelua. EI myöskäään muilla Helmet-kirjastoilla. Helmet-kirjastojen ainoa videopalvelu on musiikkipalvelu Medici.tv.Lähteet:https://helmet.finna.fi/Content/ekirjasto#kirjat
