Hei!
Tässä olisi muutamia kirjoja, joista voisit löytää tietoa tutkielmaasi varten:
Lappalainen, Elina: Syötäväksi kasvatetut
Kamara: mitä kaikkea syömmekään (toim. Moby & Miyun Park)
Muuntogeenisen ruoan etiikka (toim. Helena Siipi ja Marko Ahteensuo)
Näitä kirjoja on saatavana kaupunginkirjastoista.
Vaski-kirjastoissa on käytössä Jokereita kysytystä aineistosta. Niitä ei voi uusia tai varata. Jokeri-kokoelman tarkoitus on, että asiakkailla on mahdollisuus saada myös uutuuskirjoja
suoraan hyllystä. Kun Jokeri on palautunut palautushyllyyn tai Jokerikirjojen hyllyyn, on se taas kenen tahansa asiakkaan lainattavissa.
Sivustolta http://sakasti.evl.fi (joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille) löytyy pdf -tiedosto, joka sisältää viitetiedot sekä sisältökuvaukset Suomen Arkkipiispojen, Piispojen ja Tuomikapitulien arkistoista.
Tässä linkki kyseiseen tiedostoon: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/5554E5B1890D94C2C2257881002B4541/$F…
Tiedoston sisältämä asiakirja on vuodelta 2004.
Asiakirjan mukaan arkkipiispa Johanssonin jälkeensä jättämiä dokumentteja, kirjeitä ym. aineistoa löytyy kolmesta eri arkistosta.
Kattavin arkistokokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjaston arkistosta (s. 19).
Helsingin yliopiston keskusarkiston yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 33 (PL 3)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941...
Uralilaisten kielten puhumisalueista löytyy kartta osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Uralilaiset_kielet_muokattu.png. Wikipedian artikkelista osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralilaiset_kielet löytyy paljon karttaan liittyvää tietoa, ja sen sisarprojektista Wikimedia Commonsista osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Uralic_languages löytyy lukuisia sukukieliä tarkemmin kuvaavia karttoja.
Kirjoistakin löytyy toki vastaavia karttoja. Sellainen on esimerkiksi Angela Marcantonion teoksessa ”The Uralic language family : facts, myths and statistics” (Blackwell Publishing, 2002). Teoksessa Murros : suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit globalisaation paineissa (Helsingin yliopiston suomalais-...
Kysymyksen sitaatin sanatarkka "kiinalaislähde" ei ole Kungfutse, vaan Lien Chi, kertoja Oliver Goldsmithin kirjeromaanissa The citizen of the world. Goldsmithin romaanin seitsemännen kirjeen johdannossa Lien Chin kirjekokoelman "toimittaja" tosin huomauttaa, että sen teksti on suurelta osin Kungfutselta lainattua, joten sitaatin taustalla voi toki olla jokin kiinalaisfilosofin ajatelma. Tutkiskelin jonkin verran Kungfutsen Keskustelujen eri suomennoksia, mutta yhtään ilmeistä esikuvaa Goldsmithin lausahdukselle ei silmiini kuitenkaan osunut.
Goldsmithin kirjaa ei ole suomennettu, mutta siteerattu katkelma voi silti löytyä jostakin aforismi- ja sitaattikokoelmasta. Vähän tutkailin näitäkin, mutta ilman tulosta. Etsintää hankaloittaa se,...
Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä.
Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen.
Heikki Poroila
Kyseessä lienee Karin Boyen runo Morgon, joka alkukielellä löytyy mm. täältä: http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter/morgon.shtml.
Boyelta on suomennettu yksittäisiä runoja mm. teoksissa Viesti mereen : antologia Ruotsin uutta runoutta sekä Runon portilla : ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia runoja, mutta tätä runoa niistä ei löydy. Englanninkielinen versio (http://www.karinboye.se/verk/dikter/dikter-mcduff/morning.shtml) on ilmestynyt teoksessa Karin Boye : complete poems David McDuffin kääntämänä.
Västäräkin kerrotaan viihtyvän erityisen hyvin asumusten läheisyydessä.
Tätä melko pelotonta lintua kuvataan toimeliaaksi ja liikkuvaiseksi, oikeaksi pihapiirin elävöittäjäksi.
Lisäksi sen sanotaan olevan toisaalta hyvin sosiaalinen, toisaalta ’aggressiivisesti reviiriään puolustava’ (Uusi zoo. 6, s. 64).
Luonnontieteellisen keskusmuseon(Luomus)asiantuntijat osaavat varmasti vastata tarkemmin kysymykseenne.
Yleisökysymyksiä voi lähettää osoitteeseen luonnontieteellinenmuseo@helsinki.fi .
Lähteet
Uusi zoo. 6: Linnut, WSOY, 1990
Muut lähteet
https://www.luomus.fi/fi
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/vastarakki
Kaikkia jääkiekko- ja jalkapallotuloksia ei ole arkistoitu tai niistä uutisoitu, joten vastaus on hieman epävarma. Kuitenkin vaikuttaisi siltä, että maaleja tehdään eniten peleissä, joissa joukkueiden väliset erot ovat suuria. Esimerkiksi Pakistanin naisten sarjassa eräs peli päättyi 25-0, ja Madagaskarilla yksi ottelu 149-0. Joitakin 5-5-tasapelejä on pelattu ainakin Yhdysvaltojen koulufutiksessa, ks. esim.: https://utepminers.com/news/2005/8/20/Soccer_Intra_squad_Game_Ends_In_5_5_Tie.aspx
Jääkiekossa tasapelit ovat vielä harvinaisempia, koska niissä pelataan usein jatkoaika ja mahdollisesti myös rangaistuslaukaukset, jos peli näyttää jäävän tasan. Tiettävästi ainakin yksi 9-9-tasapeli on pelattu.
Jalkapallon...
En löytänyt kyseistä aforismia Helena Anhavan runojen kokoelmateoksista. Selailin läpi teokset Ei kenenkään maa : mietteitä, havaittua 1971-1999, Runot 1971-1991 ja Käyn siellä vain unessa : runot 1991-2010. Internetissä se näyttäisi esiintyvän useimmin muodossa "Rakkaat lähtevät, jää tyhjä tila muistojen asua".
Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammossa on kirjahyllyjä, joissa suositellaan kirjallisuutta eri ikäisille ja eri aiheista. Sivupiiri on Kirjasammon osio, joka esittelee lasten- ja nuortenkirjallisuutta.
Alla on linkkejä kirjahyllyihin, joissa esitellään kauhu- ja jännityskirjoja. Löytyisköhän näistä kirjahyllyistä jotain uutta kiinnostavaa luettavaa.
Kauhua
Jännitystä
Jännitystä ja kauhua yli 12-vuotiaille
Jännitystä ja kauhua
Kauhua yläkoululaisille
Lomalukemista: jännitys
Lomalukemista: kauhu
Nuortenkirjallisuuden kirjahyllyt Kirjasammossa
Kysyin asiaa Porin jäteneuvonnasta, josta sain seuraavan vastauksen:
Maatuminen on maan eloperäisessä kerrostumassa kasvimassaa muuttavia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia tekijöitä. Hajoamisen aiheuttavat mikrobit, homeet ja sienet, jotka hajottavat aineen rakenteen ja synnyttävät siitä humusta. Maatumista käytetään hyväksi esimerkiksi kompostoreissa, johon luodaan maatumista edistävät olosuhteet, eli tarjotaan tarpeeksi lämpöä, happea ja kosteutta.
Kirjan maatumiseen liittyy tietysti muitakin erilaisia muuttuvia tekijöitä, kuin maatumiseen liittyvät olosuhteet. Näitä ovat esimerkiksi: Onko kirja kovakantinen ja muovitettu? Tällöin tietysti maatuminen kestää kauemmin. Paperi kyllä hajoaa, mutta kannet voivat jäädä...
Kirvoilla ei ole hampaita, joten ne eivät tarkkaan ottaen pysty edes teoriassa puremaan ihmisiä. Sen sijaan kirvoilla on imukärsät, joilla ne imevät kasveista nestettä ravinnokseen (L. Luoto & H. Luoto: Ötökät lähiluonnossa, 2021, s. 115). En löytänyt kovin yksityiskohtaisia ja auktoritatiivisia lähteitä siitä, voivatko kirvat vahingoittaa ihmisen ihoa imukärsillään, mutta yleinen konsensus vaikuttaa olevan, että tällainen on harvinaista, sillä kärsät eivät sovellu kovin hyvin tähän tarkoitukseen, eikä ihmisen ihon vahingoittaminen muutenkaan ole kirvoille lajityypillistä käytöstä (ks. esim. https://bugbrief.com/aphid/do-they-bite ; https://medium.com/@ms.heather.whitney/are-aphids-poisonous-to-humans-3…). Mikäli kirvaa ei siis saa...
Suomeksi tästä suhteellisen tuoreesta ja salaperäisestä kirjailijattaresta on
artikkelitietokanta ALEKSIn mukaan kolme juttua, joista tämä on ehkä
sinulle hyödyllinen:
Tekijä Numminen, Sirpa
Otsikko Sinkkuelämän ihanuus ja kurjuus
Huomautus
Lehti Anna
Julkaisuvuosi 1998 : 43
Lisäksi tutkin EBSCO-artikkelitietokantaamme ja löysin sinulle sopivia ja
kirjailijan omaa yksityiselämää valottavia (valitettavasti englanninkielisiä)
artikkeleita, jotka saat sähköpostitse.
Lisäksi tutkin laajan Amazon -nettikirjakaupan (www.amazon.com) valikoimia,
josta paljastui, että Fieldingiltä on
tullut jo aiemminkin ainakin kaksi teosta,
joita ei ole vielä suomennettu:
"Cause celeb", McClelland & Stewart;...
1. Entada gigas on tuttu kasvi, jolla ei ole suomenkielistä nimeä. Asiantuntija Leif Schulman Helsingin yliopiston Kasvitieteellisestä puutarhasta ehdotti puhelimessa, että siitä voisi antaa kuvauksen "jättimäinen hernekasveihin kuuluva liaani" tai että siitä puhuttaisiin tieteellisellä nimellä; nimen mahdollisesti toistuessa voisi käyttää entadaa.
2. Tristellata africana -nimistä kasvia ei ole. Tristellateia -niminen suku on mutta olemassa oleva Tristellateia africana ei ole Suomessa eikä Euroopassa tunnettu. Leif Schulmanin mukaan sitä voisi ohjelmassa kuvata trooppiseksi pieneksi pensaaksi tai puuksi Tristellateia africanaksi.
Helsingin yliopiston Kasvitieteellinen puutarha neuvoo tämäntyyppisissä yksittäisissä kysymyksissä, ja sinne...
Tiedustelemastasi aiheesta on kyllä kirjoitettu ja julkaistu paljon materiaalia, mutta yksittäisiä kokoomateoksia ei valitettavasti ainakaan Tilastokirjastolla juurikaan ole.
Maailmanlaajuisesti sotia käsittelee oikeastaan vain yksi teoksemme:
Tekijä(t): Smith, Dan
Nimeke: The atlas of war and peace / Dan Smith with Ane Bræin
Aineisto: kirja
Julkaistu: London : Earthscan, 2003
Aiheesta on kuitenkin paljon Internet-lähteitä ja yhtenä hyvänä aloituspaikkana on Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktintutkimuksen laitoksen sivut, jossa on tietoa sekä heidän omista julkaisuistaan että hyvä linkkikokoelma alan tiedonlähteisiin.
http://www.uta.fi/laitokset/tapri/findex.html
Suomea koskevaa tilastotietoa löytyy kyllä täältä...
Tämä kysymys on niin spesifi, että kannattaa kääntyä asiantuntijatahon puoleen. Suomessa toimii Katolinen tiedotuskeskus, joka on Helsingin hiippakunnan tiedotusorganisaatio, yhteystiedot ohessa.
Katolinen tiedotuskeskus
Pyhän Henrikin aukio 1
00140 Helsinki
Puh. 0208 350751 / +358 208 350751
Fax +358 9 61294770
Sähköposti info(at)catholic.fi
Kotisivu http://www.catholic.fi/
