Välitimme kysymyksesi Kuusamon kirjastolle ja siellä asiaa selviteltiin tarkemmin:
"Koillismaan Osuuskaupasta vastattiin että v. 1946 osuuskaupan toimintakertomuksessa kerrotaan, että tarveaineiden puute on vaikeuttanut suuresti rakennustöitä. Hotelliravintolaan ei ole ennätetty saada ovia ja ikkunoita, joten varmaan 1947 Hotelli-Ravintola Koillispohja avattiin. Valitettavasti vuoden 1947 toimintakertomusta ei ole luettavissa.
Koillispohjan toiminta päättyi 1993.
Kiuta-Baarista on keskusteltu Vanhaa Kuusamoa –facebook-ryhmässä ja sen verran noista kommenteista sain selvää, että se on ollut ainakin vuodesta 1956 lähtien 70-luvulle. On ilmeisesti sijainnut neljässä paikassa Kitkantiellä"
Michael Allabyn Dictionary of Zoology -teoksen (s.v. camelidae) mukaan kameleiden heimoon kuuluvat dromedaari (Camelus dromedarius), guanako (Lama guanicoe), kaksikyttyräinen kameli (Camelus bactrianus), laama (Lama glama) ja Vikunja (Vicugna vicugna).
Kysymykseen ei ole aivan helppoa yksiselitteistä vastausta. Periaatteessa tuota muotoa Her/His Serene Highness, lyhenne HSH käytetään nykyään enää vain Liechtensteinin, Monacon ja Thaimaan hallitsijasuvun jäsenistä ja se tarkoittaa koko lailla samaa kuin Her/His Royal Highness. Siis Hänen (Kuninkaallinen) Korkeutensa, tai pelkästään Hänen Korkeutensa. Asian varsin monimutkaista ongelmallisuuta on selvitetty tuossa Timanttisalongin jutussa kuninkaallisten arvonimistä:
https://timanttisalonki.com/2018/04/12/kuninkaalliset-tittelit-osa-i-hallitsijat/
”Monaco ja Liechtenstein ovat ruhtinaskuntia, joiden hallitsija on ruhtinas. Keski-Euroopassa oli ennen maailmansotia useita ruhtinaskuntia, erityisesti...
Loma-ajoista on keskusteltu jopa melko hiljattain. 25.9.2020 kansanedustaja Hanna-Leena Mattila (kesk.) kysyi, pitäisikö koulujen syys- ja hiihtolomat jakaa useammalle viikolle.
Mikään laki ei estä talvilomien siirtoa toisille viikoille tai jakamista useammalle viikolle. Kunnat voivat päättää itse koulujensa loma-ajoista.
Syynä viikkojen 10-12 suosioon ovat varmaan vakiintunut käytäntö, työnantajien halu ennakoida vanhempien lomatoiveita sekä ylioppilaskirjoitusten ajankohta. Monet lukion opettajat opettavat myös peruskoulun ylempiä luokkia. https://yle.fi/uutiset/3-11563995
Pääsiäisloma on Suomessa melko lyhyt, oikeastaan vain pidennetty viikonloppu. "Kaikille yhteisiä vapaapäiviä ovat pääsiäinen 2.–5.4. ja...
Emme löytäneet tietoa säkeiden alkuperäisestä tekijästä. Kaikki löytämämme lähteet viittasivat lehdissä julkaistuihin muistovärssyihin. Todennäköistä on, että kyseessä on muistovärssyksi tehty runo, jonka tekijä saattaa olla joku vainajan omaisista.
Jos joku kysymksen lukija tunnistaa säkeet ja niiden kirjoittajan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Puhelinkakun nimeä ei varmaan voi enää tarkasti jäljittää.
MTV uutiset on selvitellyt nimen vaiheita 13.11.2019 :"Puhelinkakun nimen alkuperästä kerrotaan kahdenlaista versiota. Ensimmäisen mukaan sentraalisantrat, eli puhelinkeskuksissa työskennelleet naispuoleiset puhelunvälittäjät, olisivat nautiskelleet puhelinkakkua tauoillaan, ja kakku olisi saanut nimensä siitä. Toisen arvion mukaan nimi viittaa kakun nopeaan valmistumiseen: herkku ehtii valmistua yhden puhelinsoiton aikana. Tarina ei tosin kerro, kuinka pitkä puhelu on kyseessä. " MTV
Unohdetut kakut blogissa on päädytty samaan tulokseen. https://www.satokangas.fi/Unohdetut%20kakut/index.html
Nettikeskusteluissa pohdittiin myös sitä, että kakku olisi nimetty aikansa...
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Plussa-kokoelmatietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy seuraavia kirjoja, joissa käsitellään tietotekniikkaa ja organisaatioita:
Atk:n vaikutuksia--Pertti Järvinen (toim.) Tampereen yliopisto, Tampere, 1995
Praxis--käytännön yritystaito [Osa 3]/[toimitus: Raisa Vuohelainen] WSOY, Porvoo, 1994
Karvinen, Matti :Tietotekniikkainvestoinnit--valmistelijan ja johtajan opas, Suomen Atk-kustannus, Espoo, 1994
Salli, Paavo: Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuntien hankintatoimessa, Suomen kuntaliitto, Helsinki, 1993
Zuboff, Shoshana: Viisaan koneen aikakausi--uusi tietotekniikka ja yritystoiminta, Otava, Helsingissä, 1990
Stenlund, Heikki: Organisaatioiden tietotekniikan soveltamisvalmiudet--arviointi ja...
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, oletko Suomessa vai ulkomailla. Joka tapauksessa artikkeleiden kopiointi ja lähettäminen asiakkaalle on yleensä maksullista toimintaa.
Mikäli olet Suomessa, kannattaa ottaa yhteys lähimpään kirjastoon ja tiedustella artikkelia sieltä. Mikäli artikkelia ei ole saatavilla omassa kirjastossasi, se voidaan tilata kaukolainana muualta Suomesta. Suomen yleisten kirjastojen yhteystietoja löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastot/
Mikäli olet ulkomailla ja kyse on suomalaisesta lehtiartikkelista, ota niin ikään yhteys paikalliseen kirjastoosi. Tällöin voit tehdä kaukopalvelupyynnön Suomeen oman lähikirjastosi kautta. Kaukopalveluasiat hoituvat aina kirjastojen välisinä.
Tässä muutama kirja, joista pari ensimmäistä on kaunokirjallisuutta, muut omaelämänkerrallisia:
Kälkäjä: Kallis lapsi (käsittelee keskoslapsen odotusta ja syntymää)
Tikka: Aurinkoratsastus
Ahoinpelto: Pikku Heini
Kerola: Lauri, poikani Lauri
Scotson: Poikani Doran
Sopanen: Enkeliprinsessa
Tikkanen: Sofian oma kirja
Wilks: Bernard - kehitysvammainen
Seuraavista teoksista voisi olla apua. Teosten saatavuustietoja voit katsella pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Chomsky, Noam; Ideologia ja valta. 2 : Yhdysvallat ja muu maailma. Helsinki : Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002
Henriksson, Markku; Siirtokunnista kansakunnaksi : johdatus Yhdysvaltain historiaan. [Helsinki] : Gaudeamus, 1990. (yleisteos USA:n historiasta)
Ruotsila, Markku; British and American anticommunism before the Cold War. London : Frank Cass, 2001
Chomsky, Noam; Ideologia ja valta. 1 : Ideologiakritiikkiä ja vapauden näkökulmia. Helsinki : Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002
Harle, Vilho; Hyvä, paha, ystävä, vihollinen.[Helsinki] : [Tampere] :...
Lehdet ja Internet ovat usein paras tapa löytää tietoa uusista asioista ja sellaisista ilmiöistä, joista ei välttämättä ole kirjoja. Usein juuri suomalaiset tämän hetken bändit ovat tällaisia asioita. Kirjastoissa voi käyttää Internet-yhteydellä varustettuja tietokoneita ja niihin tulee paljon lehtiä, myös musiikkilehtiä.
Saadaksesi selville, missä lehdissä on ilmestynyt vaikkapa jotakin bändiä käsitteleviä artikkeleja, voit käyttää esim. Aleksi-tietokantaa, joka on asiakkaiden käytössä Helsingin kaupungikirjaston toimipisteissä. Tietokannan käyttämiseen voi aluksi pyytää apua kirjaston henkilökunnalta.
En ole kuullut KWN-nimisestä bändistä, mutta jos nimestä oli tippunut A-kirjain ja kyse on KWANista, sain Aleksin kautta selville, että...
Humalniementie - Humleuddsvägen tulee vanhasta paikannimestä Hummeludden. Nimi on ollut käytössä jo ennen vuotta 1946.
Lähde: Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupunki 1992.
Lähteemme eivät kerro mistä sitten tuo Hummeludd on saanut nimensä. Humle = humala ja udd = kärki; ehkäpä tuossa niemessä on kasvatettu humalaa. Ruotsin kielen sanalla humle ei ole juopumista ilmaisevaa merkitystä niinkuin suomen humalalla.
Työterveyslaitoksen tietopalvelukeskuksen tietokannoista ei löytynyt aineistoa jääkiekkoilijoiden vammoista, mutta tehtyäni tiedonhaun Googlella sain hakusanalla jääkiekkovammat vastaukseksi 60 sivustoa, joilla on paljonkin materiaalia vammoista. Esimerkiksi Likesin sivuille on koottu tutkimusprojektin "Jääkiekkotapaturmat Suomessa. Seurantatutkimus jääkiekkovammojen esiintyvyydestä, syntymekanismeista, hoidosta ja ehkäisystä" 25 julkaisua ko. aiheesta. Sivun osoite on:
http://www.likes.fi/fi/tutkimus/jaakiekko.html
Sivulta löytyvät mm. seuraavat viitteet:
Mölsä J, Taimela S, Kujala U: Jääkiekkovammoja voidaan vähentää. Valmennus & Kunto 2: 1994.
Mölsä J, Kujala UM, Näsman O, Taimela S: Knee injuries in ice hockey. 3rd Scandinavian...
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Etsin sopivia ilmaisohjelmia internetistä Googlella http://www.google.fi/ hakulausekkeella "musiikin editointi".
Sain selville, että olisi olemassa ainakin tällainen:
Audacity
http://audacity.sourceforge.net/
Vinkin Audacitystä sain aiheeseen liittyvältä keskustelulistalta, ks. http://www.hopeinenomena.net/viewtopic.php?t=77305&sid=821dc1dab40fa5ce… .
Keskustelussa mainitaan myös ohjelma GarageBand, mutta se ei taida olla ilmainen, ks. http://www.apple.com/fi/ilife/garageband/ .
Mutta lisäkysymyksiä voi aiheesta laittaa tälle listalle.
Kyseessä on enemmän rukous kuin runo. Se löytyy ainakin Ben Alexin kirjoittamasta elämäkerrasta Sören Kierkegaard : ajattelijan elämä. Luvussa Sisäinen elämä Alex sanoo, että Kierkegaardin elämä oli yhtä pitkää rukousta. Rukous on ainut kieli, joka paljastaa ihmisen todellisen identiteetin. Sivulla 69 on muutama muukin rukous.
Teos on saatavilla esimerkiksi Lappeenrannan kirjastosta.
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,...
Firenzen yleisten kirjastojen sivustoilla osoitteessa http://www.comune.firenze.it/comune/biblioteche/biblioteche.htm kerrotaan että Firenzen yleisten kirjastojen peruspalvelut ovat ilmaisia.Osoitteesta http://www.aboutflorence.com/libraries-in-Florence.html löydät kaikkien kirjastojen yhetystiedot.
Etsitty kirja on australialaisen Markus Zusakin romaani Kirjavaras. Kuolema on kertojana tässä sota-ajan Natsi-Saksaan sijoittuvassa kertomuksessa.
Alunperin 2005 julkaistu The book thief ilmestyi suomeksi syksyllä 2008.
http://www.otava.fi/kirjat/suomennettu/2008/fi_FI/kirjavaras/
Aamulehden kulttuurisivuilla oli 22.12.2011 arvostelu Barbara Demickin kirjasta Suljettu maa : elämää Pohjois-Koreassa (Atena, 2011). Siinä kerrotaan kuuden Pohjois-Koreasta loikanneen tarina.
Kirjaa löytyy monista PIKI-kirjastoista, mutta tällä hetkellä siihen on varauksia. Tilanteen voi tarkistaa verkkokirjastostamme (http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena) tai kysymällä kirjastosta.