Yksityiskohtaisempaa tietoa yrityksistä toimialoittain ja sektoriluokan mukaan voi maksusta tilata Tilastokeskuksen yritysrekisteristä. Yhteystiedot osoitteessa: http://www.stat.fi/til/syr/yht.html
Liitteenä julkisyhteisöjen toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstö vuonna 2008 excel-taulukkona.
Sitaatti on Gunnar Ekelöfin runosta "Djävulspredikan", joka löytyy teoksesta Vägvisare till underjorden (1967). Runo löytyy suomennettuna teoksesta Trilogia (1994, http://www.helmet.fi/record=b1230129~S9*fin), joka sisältää kolme Ekelöfin runoteosta (Dīwān över Fursten av Emgión, Sagan om Fatumeh ja Vägvisare till underjorden).
Tällä hetkellä Anders-kimpasta (Kannus ja Kaustinen) löytyy Jean Sibelius: Cello/piano, Finlandia Records FACD351, p1986, joka sisältää Sibeliuksen sellosävellyksiä, sekä sovituksia joistakin tunnetuimmista sävellyksistä (Valse triste, Valse romantique, Canzonetta...). Kokkolan kaupunginkirjastossa cd-levyä ei ole, mutta sen saa tilattua seutulainana Kannuksesta tai Kaustiselta. Varausmaksu on 0,50 euroa.
Toinen on Sibelius: Original works and arrangements for cello and piano, Naxos 8570797, p2008, jonka sisältö on melkein sama yllä olevan levyn kanssa, lisäksi siitä löytyy mm. Finlandia sovitettuna sellolle ja pianolle. Levyä ei löydy valikoimistamme, mutta on kuunneltavissa Naxos Music Library -palvelusta.
Naxos Music Library on...
Kysymyksestä ei käy tarkemmin ilmi, tarkoitatko lasten kuvakirjaa, satukirjaa vai romaania.
Joitakin valikoimaluetteloita tuolta ajalta löytyy, mutta niissä on luonnollisesti vain pieni osa tuona aikana ilmestyneestä kirjallisuudesta:
Lasten ja nuortenkirjoja. Suomen kirjastoseura 1977 ja 1980.
Laakso, Leena: Lasten ja nuorten jatkokirjat. Kirjastopalvelu 1983
Lehtonen, Ulla: Aihepiirit aakkosissa : valikoimaluettelo lasten kuva- ja tietokirjoista aihepiireit-täin. Kirjastopalvelu 1988.
Manninen, Kerttu: Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa. Kirjastopalvelu 1981
Loivamaa, Ismo: Lukemisia nuorille. Kirjastopalvelu 1993 (mukana myös 80-luvun alun kirjoja)
Toivekirjoja nuorille. Kirjastopalvelu 1987. (kirjoja vuosilta 1970-1986)...
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastossa on lehteä ajalta 1979-2010, lehden saa lukusaliin luettavaksi. Vuoden 2011 lehteä meille ei enää ole tullut. Runosmäen kirjastossakaan ei ole v. 2011 lehteä.
Sinun kannattaisi ottaa yhteyttä lehden julkaisijaan Runosmäkiseuraan http://www.runosmaki.com/ruutiset.php
Seuran kotisivun mukaan lehti on ilmestynyt myös v. 2011: http://www.runosmaki.com/tiedotteet.php?nid=1
Turun yliopiston kirjastoon lehti tulee myös https://finna.fi
Risteilijöiden rungonrakennus aloitetaan hitsaamalla yhteen kaksi levyä tai palkkia, jotka ovat valmistuneet terästuotannossa. Osista rakentuu lopulta yhden kansivälin kokoisia lohkoja, jotka edelleen yhdistetään toisiinsa suurlohkoiksi.
Suurlohkot hitsataan toisiinsa rakennusaltaalla, jossa runkotuotanto saatetaan valmiiksi, ja laiva uitetaan varustelulaituriin. Kustannustehokas lohkorakentaminen on yleistynyt laivanrakennuksessa 1980-luvulta lähtien. Tätä ennen laivat rakennettiin usein alusta loppuun samassa paikassa telakalla.
Lähteet:
Thornton, James R. Ship and Boat Construction and Repair. 2011. Encyclopedia of Occupational Health and Safety.
http://www.ilo.org/oshenc/part-xv/ship-and-boat-building-and-repair/ite…
Laivatekniikka -...
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Kognitiivinen oirekuva tarkoittaa lääketieteellisessä yhteydessä tiedonkäsittelyyn, ymmärtämiseen, tajunnan sisältöön ja muistiin sekä oppimiseen liittyviä asioita. Kognitiivisiin toimintoihin kuuluu mm. kyky:
- kohdistaa, suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta
- oppia ja muistaa asioita
- suunnitella, suorittaa ja arvioida toimintoja sekä päätellä ja ratkaista ongelmia
- ymmärtää ja käyttää kieltä
- tunnistaa kohteita ja käyttää havaintoja jokapäiväiseen selviytymiseen
Lähde: Neuroliiton kognitio-opas
Lisätietoa: Eero Vuoksimaa: Kognitiivisten toimintojen muutokset - mikä on ikääntymistä, mikä sairautta?
Britannian kruunupäät näyttäisivät vievän kokonaissummassa voiton, mitä tulee veronmaksajien rahojen käytön määrään. Asia on monimutkaisempi, kun lasketaan kulut per asukas tai otetaan huomioon kuningattaren ja kuningasperheen omat sijoitukset ja muut tulonlähteet, joista osa kustannuksista ja ylläpidosta katetaan. Silloin näyttäisi siltä, että presidentti-instituutio vaikuttaisi yksittäiseen veronmaksajaan raskaammin.
Yle.fi:n vanhassa uutisessa (Gertsch 2012) sanotaan Suomen tasavallan presidentin kuluista näin: ”Yhteensä koko presidentti-instituutiolle on tämän vuoden [2012] budjetissa varattu 19,3 miljoonaa euroa. Viime vuodelle budjetoitiin 21,8 miljoonaa. Tuolloin presidentinlinnan peruskorjaustöihin...
Kontulan kirjastossa - kuten muissakin Helmet-kirjastojen toimipisteissä - voi tulostaa väritulosteita.
Tulosteet maksavat Helsingissä 0,40 € /sivu ja kolmen kuukauden välein saat tulostaa viisi ilmaista sivua.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kontulan_kirjasto/Pal…
Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa on kysytty kaunokirjallisuuden lukijoilta, lukevatko he enimmäkseen miesten vai naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Vuonna 2017 kaunokirjallisuuden mieslukijoista yli puolet ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta, kun taas kaunokirjallisuuden naislukijoista reilu neljännes ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
Noin prosentti kaunokirjallisuuden mieslukijoista ilmoitti lukevansa enimmäkseen naisten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta. Kaunokirjallisuuden naislukijoista alle 10 prosenttia ilmoitti lukevansa enimmäkseen miesten kirjoittamaa kaunokirjallisuutta.
47 prosenttia kaunokirjallisuuden mieslukijoista ja 65 prosenttia...
Lauri Törhösen ohjaama "Hylätyt talot, autiot pihat" sai elokuvaensi-iltansa helmikuussa 2000. Elokuvan pohjalta tehtiin myös 3-osainen televisiosarja, jossa sisälsi runsaasti uutta dokumenttiaineistoa sekä Aarnen ja Martan rakastelukohtauksen, johon kysyjäkin viitannee. Sarja näytettiin ensimmäisen kerran MTV3-kanavalla syyskuussa 2002.
Näin ollen tämä elokuvan sekä televisiosarjan pieni sisällöllinen ero selittää asian.
Itse elokuva on katsottavissa esimerkiksi KAVIn Radio- ja televisioarkiston asiakaspisteillä tai saatavissa, vähintään kaukolainana, DVD-muodossa kirjastoista eri puolilta Suomea.
3-osaista televisiosarjaa emme valitettavasti ainakaan vielä pystyneet paikallistamaan katsottavaksi.
Lisätietoja elokuvasta muun muassa...
E-kirjastosta vastaa Kansalliskirjasto. Tällä hetkellä e-kirjasto ei toimi selainversiona, mutta tarkemmin siitä, koska e-kirjasto saadaan toimimaan selaimessa sekä miksi näin on toimittu julkaisemisessa, osaa vastata Kansalliskirjaston henkilökunta, https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-yhteystiedot, e-kirjasto-posti@helsinki.fi.
Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että vuosilomalaissa arkipäivän määritelmä eroaa ns. normaalista arkipäivän käsityksestä. Tämä johtaa juurensa arkipäivän vanhasta käsityksestä, jolloin sillä tarkoitettiin kaikkia muita päiviä kuin sunnuntaita ja kirkollisia juhlapäiviä. Laissa ei ole säädetty minkäänlaista sääntöä sille, kuinka monta lauantaita vuosilomaan pitäisi kuulua, lauantait kuitenkin sisältyvät luonnollisesti lomaan, sillä ainakin osa vuosilomasta (12 arkipäivää) on pidettävä yhdenjaksoisesti. Työnantajasta ja työsopimuksesta riippuen voi olla mahdollista pilkkoa näiden 12 päivän ulkopuolelle jäävä loma lyhyempiin jaksoihin, joihin ei sisälly lauantaita. Poikkeuksena tähän on kolmen päivän ja sitä lyhyemmät lomat, niitä...
Veli Benjaminin kirjaa Älykkyyden kehittäminen ei tällä hetkellä voi lainata pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista, koska edellinen lainaaja ei ole palauttanut sitä. Voit kuitenkin tilata kirjan kaukolainaksi. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake löytyy Internetistä osoitteesta http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/kaukopalvelu/pyynto.htm.
Jokisen teoksesta on kirjoitettu artikkeleita tai arvosteluja ainakin seuraavissa aikakausjulkaisuissa:
Sosiologia 1999, Kirja-arv., nro 2, sivu 149-151; Kotiliesi 1997, nro 9, sivu 26;
Tiedepolitiikka 1997,Kirja-arv., nro 1, sivu 61; Synteesi 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 108-110;
Dialogi 1996, Kirja-arv., nro 8, sivu 45; Naistutkimus 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 56-58;
Socius 1996, Kirja-arv., nro 4, sivu 31; Kauneus ja terveys 1996, nro 10, sivu 76-78;
Hyvä terveys 1996, Kirja-arv., nro 6, sivu 63; Anna 1996, nro 16, sivu 11-12;
Kaks' plus 1996, nro 5, sivu 12
EU:n voimassaoleva lainsäädäntö on internetissä EU:n sivuilla kaikkien vapaasti saatavilla unionin kaikilla virallisilla kielillä Eur-Lex -nimisessä palvelussa
http://europa.eu.int/eur-lex/fi/index.html
Eur-Lexissä on lainsäädännön lisäksi paljon muutakin.
Uusimmat EY-säädökset ovat saatavilla kokoteksteinä pdf-muodossa (noin v. 1998-), vanhempia löytyy html- ja Tif-muotoisina. Html-muotoisten ongelma on se, että jos säädöksessä on liitteitä, kuvia tai taulukoita, ne eivät läheskään aina ole mukana. Tällöin ainoa keino on turvautua painettuihin EY:n virallisiin lehtiin. Pdf:ssähän näitä ongelmia ei ole.
Eur-Lexissä on 7 pääotsikkoa, yksi näistä siis Lainsäädäntö josta löydät etsimäsi säädökset. Jokaiselle otsikkoalueen aineistolle on oma...
