Dokumenttien skannaus sujuu oikein hyvin Tapiolan kirjastossa: Kirjaston Neuvonnassa olevalla tulostimella on mahdollista skannata asiakirjoja pdf-tiedostoiksi muistitikulle. Kirjastossa on myös kaksi tasoskanneria valokuvien ja diojen skannaamiseen. Toinen skanneri löytyy Pajasta ja toinen alakerran lehtiosastolta.
Yleisradion kirjaston tietopalvelusta kehotettiin soittamaan Ylen radioarkiston ääniarkistoon puh. 09-14804443. Ystävällinen henkilö ääniarkistossa toivoi lisätietoja ko. Kirjelaatikon aihepiiristä. Vastaaja Ylessä toivoi, että kysyjä mahdollisesti itse soittaisi ääniarkistoon, jolloin voisi puhua ilman välikäsiä. Suoraa vastausta ei kysymyksessä olevien tietojen perusteella löytynyt. Erilaisia kirjelaatikko-ohjelmia on ollut paljon, eikä kaikkia ole edes arkistoitu.
Kenties sorsa tässä laulussa vie viestiä?
"Muuttomatkoja tekevät vesilinnut (joutsenet, hanhet, sorsat) ovat taivaallisten jumalten viestinviejiä. Lintujen tie ylisen ja ihmisten maailman välillä kulkee pitkin Linnunrataa. Vesilinnut toteuttavat keskimmäisessä maailmassa jumalten tehtäviä ja symboloivat ihmisten ja eläinten sieluja." https://www.taivaannaula.org/2012/11/16/jumalten-ja-vainajien-linnut/
Toisaalta sorsa saattaa symboloida kosiomatkalla olevaa poikaa:"Kanteletar suorastaan pursuaa lintuja ja linnunlaulua. Kun nuori neito laulaa sulhasestaan mesimarja mielessäni, lempilintu liitossani, sinisorsa suojassani, sorsakin on lemmekäs ja kaunis, sydämen sulattava sana. Tuutulaulu Unta täällä tarvitahan mainitsee jo...
Ley-linjat keksi englantilainen liikemies Alfred Watkins 1920-luvun alussa. Hänen mukaansa monet muinaisjäännökset ja niiden päälle myöhemmin rakennetut kohteet näyttivät kartalla tarkasteltuna muodostavan suoria linjoja. Nämä linjat olisivat muinaisia teitä ja kauppareittejä, joiden varrelle asumukset oli rakennettu. Watkins keksi niille nimen ley, joka tarkoitti aukiota, niittyä tai peltoa. Vastaavia linjoja väitetään olevan muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Saksassa vastaavista "pyhistä linjoista" oli puhuttu jo vuosisadan alussa. Arkeologinen tutkimus on yleensä suhtaunut kielteisesti Watkinsin teorioihin.
Myöhemmin ley-linjoihin on liitetty erilaisia mystisiä ominaisuuksia. Entinen Kuninkaallisten Ilmavoimien lentäjä...
Hei,Googlen kuvahaun, sekä antamiesi sijaintitietojen perusteella kyseessä on tupakkakuoriainen. Tupakkakuoriainen syö mm. kuivia elintarvikkeita, siemeniä ja jyviä. Niitä on tavattu esimerkiksi myös riisissä, perunoissa, paprikassa ja rusinoissa. Laji on yleinen Suomessa ja niitä tavataan erityisesti elokuussa. Lähteet:Suomen Lajitietokeskus, Tupakkakuoriainen tupakkakuoriainen - Lasioderma serricorne | Esiintyminen | Suomen Lajitietokeskus
Harrastusmielessä agilityä voi harrastella ja kisatakin melkein minkä tahansa terverakenteisen koiran kanssa. Jos tosissaan haluaa kisata ja menestyä, niin kannattaa harkita maksiluokassa bordercollieta, joka on ylivoimaisesti yleisin rotu ja mediluokassa shetlanninlammaskoiraa, kooikerhondjea tai espanjanvesikoiraa ja miniluokassa shetlanninlammskoiraa, kääpiövillakoiraa tai borderterrieriä.
Kaverikoiraksi (pätenee myös terapiakoiriin) sopivuus on enemmän yksilö- kuin rotukysymys. Kaverikoiraksi kelpaa perusterve koira, joka menee mielellään vieraiden ihmisten luo, ei säiky liukkaita lattioita, erikoisesti käyttäytyviä ihmisiä tai outoja hajuja, ja tulee myös toimeen muiden koirien kanssa. Kennelliiton sivuilta löytyy hyvin tietoa...
Shermanin tiliin voidaan lausahduksesta panna korkeintaan sen alkuosa. "War is cruelty, and you cannot refine it" ('Sota on julmuutta, eikä sitä voi jalostaa'), hän on sanonut. Loppuosan alkusointu panee epäilemään, että ajatus kysymyksessä esitetyssä muodossa on kotimaista alkuperää, eli kyseessä voi hyvinkin olla kansan suussa syntynyt lentävä lause.
Sakari Virkkusen Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan "Sota on julmaa ja ratsumies on raaka" oli hyvin suosittu sanonta 1930-luvulla. Toisaalta lentävästä lauseistostamme löytyy myös "Sota on julmaa ja kauppa raakaa", mikä voisi ehkä viitata siihen, että ykskantainen toteamus "Sota on julmaa" on toiminut hedelmällisenä perustana erilaisille lisähuomautuksille aina tilanteen mukaan....
Turun kaupunginkirjastossa on yritystoimintaa käsittelevä kirjallisuus liiketalouskirjallisuuden joukossa, luokassa 69.1. Yrityksen perustamisesta löytyy materiaalia aineistorekisteristämme osoitteessa www.turku.fi/kirja yhdistämällä asiasanat "yritykset" ja "perustaminen". Yritystoiminnan menestymisen salaisuudet selviävät monesta alan teoksesta kuten esim. Jylhä, Eila: "Menestyvä yritys" tai "Strateginen yrittäjyys", jossa kirjoittajina on monta alan arvostettua asiantuntijaa. Liiketoiminnan eettisyydestä on mm. kirjoitettu teoksessa Könnölä, Totti: "Elinehtona eettisyys: vastuullinen liiketoiminta kilpailuetuna".
Yritystoiminnan uhkista löytyy esim. teos Strang, Lars: " Yritystoiminnan uhkatekijät: - tunnista, ennakoi, selviydy".
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Kysymykseesi lienee mahdoton vastata tyhjentävästi, tai edes likimain täydellisesti, mutta jonkinlaista osviittaa eri maiden naiskirjailijoista saat, kun katselet A Celebration of women writers -sivuja osoitteessa http://digital.library.upenn.edu/women/ ja sieltä tarkemmin naiskirjailijahaku maittain http://digital.library.upenn.edu/women/wr-search.html
Tällä konstilla siis saat selville missä maissa AINAKIN on naiskirjaililjoita.
Jos haluat vertailla tätä listaa maailman kaikkiin valtioihin, jonkinlaisen listan löydät osoitteesta
http://www.worldatlas.com/nations.htm
Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Tästä kirjailijasta on kysytty palvelussa ennenkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID...
Kirjailjalla on omat kotisivut osoitteessa http://www.marilynkaye.com/
Suomeksi hänestä löytyy tietoa WSOY:n sivulta osoitteesta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320&cat=2
Suomeksi hänestä on tietoja Mervi Kosken teoksessa Ulkomaisia nuortenkertojia 1. Teos löytyy Kajaanin kaupunginkirjastosta lasten- ja nuortenosastolta.
Anni Polvan tuotannosta löytyy tietoa mm. teoksissa ”Kotimaisia naistenviihteen taitajia. 100 vuotta rakkautta”, Jyväskylä 1999 (ss. 110-116) sekä ”Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita IV”, 1987 (ss. 149-152).
Kirjailija on julkaissut muistelmateokset ”Kun olin pieni”, 1986, ”Hyvästi lapsuus”, 1987, ”Antaa soittaa”, 1988 sekä ”Elettiin kotirintamalla..;lehtiä päiväkirjastani”, 1995
Teosten saatavuuden pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista näkee osoitteesta www.helmet.fi.
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Yhteispalvelua koskevaa aineistoa löytyy hyvin osoitteesta
http://www.yhteispalvelu.fi
esim.
- Oppaat > Viestintäopas
- Säädökset > Hallituksen esitys HE 207/2006
> Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta 223/2007
- Yhteispalvelun viestintä ja tunnus
Eduskunnan kirjaston Selma-tietokannasta (finna.fi) saa lisää aineistoa hakusanalla: yhteispalvelu? (sanahaku, jossa käytetty katkaisumerkkiä)
Runon nimi on 'Naisen kuva' ja se löytyy ainakin tällaisesta teoksesta:
TEKIJÄ Szymborska, Wislawa
TEOS Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine
JULKTIEDOT Helsinki : Like, 2003 (Keuruu : Otava)
