Mest lästa svar

Fråga Läst Betyg Besvarad Öppna Svar
Olen huomannut että täällä kysytään nimien merkityksiä, joten ajattelin että olisi mukava tietää mitä nimet Aliisa ja Johanna mahtavat tarkoittaa? 1061 Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet Aliisa: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7… http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87… Johanna: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Onko olemassa peruskouluikäisille soveltuva matematiikan sanastoa somi-ranska-somi? Tarvistsisin kaksikielisen opetksen tueksi peruskoulun 1-6 luokille. 1061 Helmet-hausta ei suomi-ranska matematiikan sanastoa löydy. Seuraavat lapsille soveltuvat matematiikkaa käsittelevät julkaisut löytyvät: Mon premier Larousse de l'éveil, tosin esikouluikäisille Dictionnaire jeunesse de la science Helmet-haussa kohdassa "Tarkenna hakua" voidaan tehdä mm. kielirajaus http://www.helmet.fi Ranskan kulttuurikeskuksen kirjastolla on aineistohaku sivulla http://extra.france.fi:2345/FIN/search.htm Tälläkään haulla ei sanastoa löytynyt. Tässä kuitenkin kulttuurikeskuksen kirjaston yhteystiedot http://www.france.fi/ccf/ Kirjasto puh.(09) 2510 2130.
Etsin tietoa sadusta nimeltä "Iso jänis ja pikku jänis", jonka on kirjoittanut Nils von Dardel. Tarkemmin sanottuna kaipaan sadun alkukielistä nimeä sekä… 1061 Satu on alkuperäiseltä nimeltään ”Historien om lilla kanin och stora kanin” ja se on ilmestynyt alun perin lehdessä ”Barnens Dagblad” vuonna 1925. Julkaisija on Barnens dag (Stockholm). Teoksessa Svenskt Konstnärslexikon sanotaan näin: ”Med den lilla teckningsserien ”Historien om lilla kanin och stora kanin”, publicerad i ”Barnens Dagblad” 1925, har D. intagit platsen som en av den svenska konstens klassiska sagoberättare: D:s sinne för den barnsligt underfundiga fantasileken har knappast nått renare uttryck.” Satu on julkaistu suomeksi nimellä ”Pikku jänis ja iso jänis” myös teoksessa Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti. Toimittanut Kirsi Kunnas. (WSOY, 1956). Sadun on suomentanut L. Aro. Lähteet: Svenskt Konstnärslexikon 2 (Allhem, 1953)...
Muutin Tampereelle ja minulla jäi eräs kirja palauttamatta Vantaan kirjastoon. Voiko tuon kirjan palauttaa postitse? 1061 Voit toki palauttaa kirjan Vantaan kaupunginkirjastoon postitse, mikäli paikanpäällä käyminen ei ole mahdollista.
Voinko palauttaa Joensuun kaupuginkirjaston kirjoja ylämyllyn toimipisteeseen? 1061 Voit palauttaa. Molemmat kuuluvat samaan seutukirjastoon, ja sen alueella lainat voi palauttaa mihin kirjastoon vain.
Vironkurssilla Helsingissä luettiin Tuntemattoman vironnosta vuonna 1991. Onkohan tuo 1996 käännös uusintapainos? Tuntemattoman ruotsinnoksen sai Ruotsiin… 1061 Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene. Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand. http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Heippa! Onko mahdollista pyytää kirjan toisesta kirjastosta omaan lähimpään olevaan kirjastoon? Kyse Hgin Herttoniemen kirjastosta siirto Pitäjänmäen… 1061 Voit varata kirjan ja noutaa se haluamastasi Helmet-kirjastosta, vaikkapa Pitäjänmäen kirjastosta. Varauksen voit tehdä Helmet-verkkokirjaston kautta tai pyytää henkilökuntaa tekemään varauksen puolestasi. Varaus maksaa 50 senttiä aikuisilta ja aikuisten aineistosta, eli lasten kirjojen varaaminen ja alle 18-vuotiaiden tekemät varaukset ovat maksuttomia. Ohjeet varausten tekoon löytyvät Helmet-verkkokirjaston sivuilta: http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
8-vuotias poikamme lukisi ja kuuntelisi mielellään uutisia, mutta mielestämme aikuisten uutisissa on sen verran paljon sellaisia osuuksia, joilta haluamme… 1061 Uutisia ja lapsia on pohdiskeltu mm. alla olevilla sivuilla. Ylen Mediakompassin sivuilta löytyy myös aiheeseen liittyviä videoita: http://mediakompassi.yle.fi/vanhemmat/aihesisallot/uutiset/lapsi-ja-uut… http://mediakasvatuspohdiskelija.wordpress.com/2010/11/07/lapsille-omat… Lapsille suunnattuja uutisia ei valitettavasti löytynyt.
Minulla on kirja hukassa. Kirja on muistaakseni nuortenkirja, ja siinä nuori tyttö matkaa Italiaan (?) ja tutustuu siellä paikalliseen taiteeseen, erityisesti… 1061 Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
Näin kaksien hautajaisten ja kastejuhlan välissä kysyn, että miten menee oikea jaksotus, oikeinkirjoitus ja mistä kirjasta on seuraava puhutteleva,… 1061 Rakel Liehun runo löytyy kokoelmasta "Liian lähellä, liian äkkiä" (1982) Elämän kangas: huolellisesti siitä ensin leikataan kastemekko, hääpuku, kuolinpaita. Mutta se mikä jää yli, vahvat reunasuikaleet, tuhannet arjen tilkut, ne ovat sinun, niistä voit ommella yllesi lämpimän, tuhatvärisen, iloisesti surullisimman klovninpuvun.
Lottoa alettiin pelata v.1971. Veikkaus pidätti veron ja voittosumma tuli "puhtaana käteen". Muutaman vuoden kuluttua eräs päävoiton saanut huomasi, että… 1061 Veikkauksen omista arkistoista saamieni tietojen mukaan ensimmäinen huomautus Veikkaukselle tehtiin vuoden 1986 marraskuussa. Liikaa perittyjä arpajaisveroja maksettiin pelaajille, joiden voitto ajoittui kierroksille 26/79–50/84. Palautukset tapahtuivat touko–joulukuussa 1990 ja ne koskivat noin 170.000 veikkausvoittajaa. Palautuksia Veikkaus maksoi lopulta korkoineen yhteensä 125,2 miljoonaa markkaa. Arpajaisveroasiaa käsitellyt oikeusprosessi eteni hovioikeuteen saakka ja kesti 29.9.1987–8.4.1990. Ensimmäinen päätös saatiin Vantaan kihlakunnanoikeudessa 27.6.1989, jonka vuoksi ns. 10 vuoden vanhenemissäännön perusteella palautuksen alkamisajankohdaksi määräytyi 27.6.1979–kierros 50/1984, jonka jälkeen oikaisuvaatimuksia ei enää ollut (...
Olen ollut yli 15 vuotta työelämässä ja harkitsen alanvaihtoa. Jo pidemmän aikaa kirjastossa työskentely on ollut kiinnostuksen kohteena. Miltä taholta voisin… 1061 Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka. Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Voiko pienessä, kerhotyyppisessä kokoontumisessa näyttää elokuvan ilman esitysoikeuksia. Kyse ei olisi siis avoimesta tapahtumasta vaan pienen piirin… 1061 Jos esityksen järjestää kirjasto, se on on julkista elokuvan esittämistä, vaikka tapaamismuotona olisi "pieni piiri". Kirjasto voi esittää suojatun elokuvan vain luvan perusteella, koska kirjaston toiminta ei koskaan ole yksityistä. Jos kyseessä on elokuvakerho, jossa myös keskustellaan kyseisestä jaksosta, on ainakin teoriassa mahdollista vedota sitaattioikeuteen. Se kuitenkin edellyttää, että käsittely on selkeästi enemmän kuin jälkikäteinen keskustelu tyyliin "minusta tämä oli todella mielenkiintoinen jakso". Sitaattioikeus on sidottu tilanteeseen, jossa jonkun esitys (esimerkiksi alustus) vaatii havainnollistuakseen jakson katsomisen. Heikki Poroila
Kovasti olen etsinyt vanhaa kunnon kirjeystävää itselleni vaan enpä löydä. Eikö missään lehdissä ole enää kirjeystäväpalstaa lukuunotta- matta lasten- ja… 1061 Facebookista löytyi useampi ryhmä: Kirjeenvaihto ja kirjeystävät, https://www.facebook.com/groups/21909903224, Kirjeenvaihto, https://www.facebook.com/groups/42720228267, Kirjeenvaihtoa harrastavat, https://www.facebook.com/groups/148430098515374. Niistä voisi kysellä. Yleisistä keskusteluista ja deittipalstoilla löytyy juttuseuraa, mutta ne voivat olla vähän eri tyyppisiä kuin haet.
Tietoa toimialaluokituksesta, ryhmästä O, eli muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut.Aihe on LInnanmäki, joten kaikki muukin tieto on… 1061 Toimialaluokitus on "tilastotoimen yleisimmin käytetty ja laajimmalle levinnyt luokitusstandardi" ja siksipä Tilastokeskuksen sivuilla osana yleisiä tilastoluokituksia esitellään myös toimialaluokitus http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/opas.html#k1 periaatteineen ja rakenteineen. Lisää tietoa saat Tilastokeskuskuksen julkaisemasta kirjasta Toimialaluokitus 1995. Mitä mahdat "kaikella muulla tiedolla" tarkoittaa? Linnanmäestä on Eeva-Kaarina Holopainen kirjoittanut historiikin. Nimenä on Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990). Onkohan kyseisestä kirjasta lähdeluetteloineen apua?
Mikä on nimen Junes etymologia? Sitä esiintyy ainakin pohjoisessa talonnimenä sekä etunimenä nykyisin. 1061 Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.     Lähteet: https://www.dictionary.com/e/june/ https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Kenen signeeraus voisi olla maalauksessa? Taulussa on vain kirjainyhdistelmä ja vuosiluku 1917. 1061 Oikeannäköistä signeerausta ei löytynyt ainakaan Juha Vallin toimittamasta Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista. 
Mistä on peräisin sukunimi Räbinä? 1061 Hei En valitettavasti löytänyt tietoa sukunimen alkuperästä.Tuomas Salste on tehnyt tutkimusta suomalaisista sukunimistä. Myös Räbinä nimi löytyy Salsteen sukunimi-infosta. Sieltäkään ei suoraan selviä mistä nimi on peräisin. Sieltä löytyy kuitenkin linkkejä, joiden kautta asiaa voi edelleen tutkia. Alla linkit käyttämilleni sivustoille. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/rabina.html https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/linkit-R%C3%A4bin%C3%A4~rabina https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=sukunimet
Mitä kaikkea voisi tarkoittaa "kognitiivinen oirekuva"? Mistä lisätietoa sanaparille? 1061 Kognitiivinen oirekuva tarkoittaa lääketieteellisessä yhteydessä tiedonkäsittelyyn, ymmärtämiseen, tajunnan sisältöön ja muistiin sekä oppimiseen liittyviä asioita. Kognitiivisiin toimintoihin kuuluu mm. kyky: - kohdistaa, suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta - oppia ja muistaa asioita - suunnitella, suorittaa ja arvioida toimintoja sekä päätellä ja ratkaista ongelmia - ymmärtää ja käyttää kieltä - tunnistaa kohteita ja käyttää havaintoja jokapäiväiseen selviytymiseen Lähde: Neuroliiton kognitio-opas Lisätietoa: Eero Vuoksimaa: Kognitiivisten toimintojen muutokset - mikä on ikääntymistä, mikä sairautta?
Mikä on hippula? Kun korostetaan tekemisen tahtia tai etenemisen vauhtia sanotaan että mennään jotta hippulat vinkuu. Siis mikä on hippula? 1061 Hippula -sanan merkitys vaihtelee murrealueittain ja voi saada erilaisia muotoja kuten hipula tai hipuli. Varmaa alkuperää sanalle ei ole tiedossa, mutta esimerkiksi satakuntalaismurteissa sillä on tarkoitettu puolisukkaa, tallukkaan varsiosaa, ajelurattaita (hippularattaat) tai rattaisiin kiinnitettyjä pieniä koristeita kuten tupsuja tai kulkusia. Hippuloilla voidaan tarkoittaa myös reen jalasten metallisia koukkuja.  Näyttelyamanuenssi Iina Wahlströmin tarkempi vastaus on luettavissa Kysy museolta - palvelusta. Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen on puolestaan arvioinut kovalla vauhdilla liikkumista kuvaavan sanonnan tulleen suomen kirjakieleen kansankielestä 1900 -luvun alussa. Esimerkkinä hippularattaat tai ajelurattaat...