Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Bo Lönnqvistin Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä on oiva opas aiheeseen. Leivän raamatulliset, symboliset jne. merkitykset, sekä eri viljalajien käyttö leipomisen historiassa selitetään. Myös voin osuus käy ilmi. Voisilmän juuret löytynevät puuronsyönnin perinnehistoriasta. Asiasanoilla leivonnaiset, leipominen, ruokakulttuuri voit hakea lisää tietoa osoitteessa http://www.turku.fi/aino
Helmet-hausta ei suomi-ranska matematiikan sanastoa löydy. Seuraavat lapsille soveltuvat matematiikkaa käsittelevät julkaisut löytyvät:
Mon premier Larousse de l'éveil, tosin esikouluikäisille
Dictionnaire jeunesse de la science
Helmet-haussa kohdassa "Tarkenna hakua" voidaan tehdä mm. kielirajaus http://www.helmet.fi
Ranskan kulttuurikeskuksen kirjastolla on aineistohaku sivulla http://extra.france.fi:2345/FIN/search.htm
Tälläkään haulla ei sanastoa löytynyt. Tässä kuitenkin kulttuurikeskuksen kirjaston yhteystiedot http://www.france.fi/ccf/
Kirjasto puh.(09) 2510 2130.
Ortodoksisen kirkon kellojen soittoa löytyy cd-levyltä Konevitsa Kvartetti: We hymn thee, 2002. Levyn ensimmäiselle raidalle on tallennettu yhdenkorkuista soittoa ja viimeiselle monen kellon soittoa.
Ääninäytteitä kellojensoitosta verkossa: esim.
http://www.youtube.com/watch?v=XfvQGrxmS_w
http://www.russianbells.com/zvons/zvon-index.html
Teoriaa kirkonkellojen soitosta:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/palveluksessa_tapa…
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkonkellot.php
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Arscan eli taideyliopistojen kirjastojen kokoelmatietokannan kautta löytyy aiheestasi ainakin opinnäytetöitä. Arsca on vapaasti käytettävissä ja löytyy täältä:
https://finna.fi
Asiasanana ainakin itsereflektio tai itsetuntemus näyttäisivät tuovan sopivaa aineistoa. Alla mainitut ovat luettavissa myös verkkojulkaisuna, mutta muutakin aiheesta löytyy.
- Miltä musta / tuntuu [Elektroninen aineisto] : työvälineenä omakohtaisuus / Karolina Eklund.
(opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2009)
- Intuitiosta esitykseen [Elektroninen aineisto] : Lear-prosessi itsereflektion ja katsojapalautteen valossa / Marko Alastalo. (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2006.
- Matka vapaampaan ilmaisuun [Elektroninen aineisto] : kohti itsensä...
Hei
Suurin osa kirjastomme käsi- ja taideteollisuusaineistoa on suomeksi joko kirjoina (suurin osa) tai lehtinä (pienempi osa).
Voit tehdä hakuja kotisivullamme: http://kirjasto.kuopio.fi//
Sinun kannattaa valita Tarkennettu haku, jossa voit tehdä erilaisia tarkennuksia haullesi.
Valitse asiasanoiksi käsiteollisuus tai taideteollisuus ja voit valita myös kielen ja/tai aineistolajin.
Kutakin hakutulosta voit muokata vielä klikkaamalla kohtaa Valitse lajittelulaji ja painamalla Hae. Esim. valitsemalla siihen julkaisuvuosi, saat uusimman aineiston näkymään listan alkuun, vanhimmat loppuun.
Sinua kiinnostavia uusia tietokirjoja löydät kotisivultamme, klikkaamalla kohtaa Vinkkitori (punaiset palkit) ja sitten vasemmalta kohtaa Uutuudet -...
HelMet-asiantuntijamme sanoo, ettei rivinvaihto ikävä kyllä ole mahdollista. Kaikki HelMetin kirja-arvostelut tulevat yhtenä kappaleena.
Tässä vielä Helmetin ohje kirjojen arvioimiseen:
Aineiston arvioiminen
Kirjaudu Omiin tietoihisi. Hae esille teos, jonka haluat arvioida. Kohdassa Asiakasarviot voit napsauttamalla antaa teokselle yhdestä viiteen tähteä.
Voit muuttaa omia arviointejasi napsauttamalla Omissa tiedoissasi painiketta Omat tähdet ja sen jälkeen aiemmin antamiasi tähtiä.
Omissa tiedoissasi näet omat arviointisi oransseina tähtinä. Omien tietojesi ulkopuolella näet ryhmäarvioinnit vihreinä tähtinä. Harmaat tähdet merkitsevät, että teosta ei ole arvioitu.
Jos tahdot antaa teoksesta sanallisen arvion, avaa teoksen täydet tiedot...
Ääntämisohjeet löytyvät ainakin Gummeruksen Matkalle mukaan -sarjaan kuuluvasta kirjasta Suomi-venäjä-suomi, 2008 (978-951-20-7624-6)sekä internetistä www.sanakirja.org -sivustolta.
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että yhdistyslain 11 § säätää jäsenluettelosta:
Yhdistyksen jäsenistä on hallituksen pidettävä luetteloa. Luetteloon on merkittävä kunkin jäsenen täydellinen nimi ja kotipaikka. (30.12.1992/1614)
Yhdistyksen jäsenelle on pyydettäessä varattava tilaisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuihin tietoihin. Jäsenluettelossa olevien tietojen luovuttamisesta muutoin säädetään henkilörekisterilaissa (471/87). Luovuttamisesta voi päättää yhdistyksen hallitus.
HenkilörekisteriL 471/1987 on kumottu HenkilötietoL:lla 523/1999.
Yhdistyslaki 11 §
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503#L3P11
Henkilötietolaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523
Toimialaluokitus on "tilastotoimen yleisimmin käytetty ja laajimmalle levinnyt luokitusstandardi" ja siksipä Tilastokeskuksen sivuilla osana yleisiä tilastoluokituksia esitellään myös toimialaluokitus
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/opas.html#k1 periaatteineen ja rakenteineen. Lisää tietoa saat Tilastokeskuskuksen julkaisemasta kirjasta Toimialaluokitus 1995.
Mitä mahdat "kaikella muulla tiedolla" tarkoittaa? Linnanmäestä on Eeva-Kaarina Holopainen kirjoittanut historiikin. Nimenä on Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990). Onkohan kyseisestä kirjasta lähdeluetteloineen apua?
Kyseessä on tänäkin päivänä todellinen ilmiö, joka todennäköisesti juontuu teollistumisen ajoilta. Suurin osa länsimaisista kaupungeista sijaitsee keskileveysasteilla, joissa vallitseva tuulen suunta on lännestä itään. Monenlaiset ilmansaasteet olivat 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa länsimaissa suurempi ongelma kuin nykyään, ja tuulet kuljettivat myös tehtaiden saasteita itään päin. Etenkin suurkaupunkien itäiset kaupunginosat kärsivät näin ilmansaasteista huomattavasti enemmän kuin läntiset. Kaupunkien yläluokka ja keskiluokka halusivat luonnollisesti asettua asumaan vähemmän saasteista kärsivään länteen. Näin itä jäi yleensä huonompiosaisten asuinalueeksi, heillä kun ei ollut niin suurta mahdollisuutta ...
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole käytettävissä henkilökortin lukijaa (siru- ja älykortinlukija henkilökortin käyttämiseksi kirjaston tietokoneilla). HelMet-kirjastoista ainoastaan Tapiolan kirjasto Espoossa ilmoittaa tarjoavansa henkilökortinlukijan asiakkaiden käyttöön.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Pal…
Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaulla löytyy rekisterinumerolla 150.321 tieto Oy Stefan Kollman Ab:sta, jonka toiminta on lakannut 1.8.1983. Liike toimi Fredrikinkatu 31:ssä nimellä Kollman Kappa. Liikeyrityksestä saattaa löytyä lisää tietoa Helsingin kaupunginmuseosta tai -arkistosta. Kollman(n) oli syntyisin itävaltalaisesta juutalaisperheestä, joka pääsi Suomeen pakolaisena 1930-luvulla. Kyseisen takin valmistusmaata emme pysty varmistamaan.
Lähteet: Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-yrityshaku, verkkosivusto Vaatekauppa.fi
Olet kelpoinen työskentelemään kirjastonhoitajana. Yleisissä kirjastoissa ja erikoiskirjastoissa työskentelee kirjastonhoitajia hyvin monenlaisella koulutustaustalla. Kelpoisuusehtona on soveltuva korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen (35 ov) laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot. Korkeakoulututkintoja on hyvin monenlaisilta aloilta. Nykyisin kirjastonhoitajan tehtäviin voi valmistua myös ammattikorkeakoulusta.
Aiheesta on kysytty palvelussamme ennenkin. Voit lukea alla olevasta linkistä vuonna 2018 päivitetyn vastauksen.
https://www.kirjastot.fi/kysy/millaisen-koulutuksen-tarvitsee-etta-paasee
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstön koulutusrakenne ja...
Suomen murteiden sanakirjasta löytyy määritelmä sanalle hervakka, josta hervakkuus on johdettu. Hervakka tarkoittaa samaa kuin hervoton, eli jotakin voimatonta, tunnotonta, velttoa tai heikkoa.
Lähde: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&sms_id=SMS_aae26ff5fc1ae48d497141…
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
