Toimialaluokitus on "tilastotoimen yleisimmin käytetty ja laajimmalle levinnyt luokitusstandardi" ja siksipä Tilastokeskuksen sivuilla osana yleisiä tilastoluokituksia esitellään myös toimialaluokitus
http://www.tilastokeskus.fi/tk/tt/luokitukset/opas.html#k1 periaatteineen ja rakenteineen. Lisää tietoa saat Tilastokeskuskuksen julkaisemasta kirjasta Toimialaluokitus 1995.
Mitä mahdat "kaikella muulla tiedolla" tarkoittaa? Linnanmäestä on Eeva-Kaarina Holopainen kirjoittanut historiikin. Nimenä on Saisko lipun karuselliin - Linnanmäki 1950-1990 (1990). Onkohan kyseisestä kirjasta lähdeluetteloineen apua?
Hei,
etsinnöistämme huolimatta emme ole löytäneet tietoja Handy-mehujäästä. Sen sijaan löysimme ruotsalaisen
GB Glace jäätelöfirman kuvastoista 1984-1985 Finger-mehujään, joka on punainen ja käden muotoinen, jossa on etusormi pystyssä.
Olisiko mahdollista, että tätä mehujäätä olisi myyty myös Suomessa Handy-nimellä?
Tässä on linkki kuvastoihin, joista löytyy Finger-mehujää:
http://www.gb.se/dela-gladjen/nostalgi/nostalgi-1980/
Ystävällisin terveisin:
Kati ja Virpi
Huume-, huumausaine- ja huuma-sanojen alkuperää on haettava huumata-verbistä.
Kaisa Häkkisen etymologinen sanakirja kertoo, ettei tajunnan hämärtämistä merkitsevällä huumata-verbillä ole tarkkoja vastineita suomen sukukielissä. Sen on kuitenkin arveltu kuuluvan yhteen suomen murteissa esiintyvän, humisemista merkitsevän huumata-verbin kanssa. Tässä merkityksessä sille on esitetty vastineiksi virosta huumata ’huokua, uhota; hehkua’ ja liivistä ūm ’(aamu)hämärä’. Sanavartalo on selitetty vanhaksi germaaniseksi lainaksi, jonka alkumuotoa edustaa mm. muinaisnorjan húm ’hämärä’.
Sekä tajunnan hämärtämisen että humisemisen merkityksissä huumata on tullut käyttöön suomen kirjakielessä 1800-luvulla. Verbistä johdettu huumaus löytyy kuitenkin jo...
Kyseisestä aiheesta ei ihan helposti löydy runsaasti materiaalia. Parasta olisi mennä Tampereen kaupunginkirjastoon tai Tampereen yliopiston kirjastoon tutkimaan eri tietokantoja ja lähteitä. Kirjastonhoitajilta saa siihen apua.
Muista kirjastoista voi sitten tarpeen tullen tehdä kaukopalvelutilauksia.
Yliopistokirjastoista esim. Jyväskylästä löytyy kyseisestä aiheesta enemmän aineistoa. Kaukopalvelutilaukset maksavat korkeintaan muutamia kymmeniä markkoja.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy kuitenkin teos Teknologiakompetenssi: teknologiakasvatuksen uudistamishankkeita peruskoulussa ja lukiossa. Tekijä on Matti Parikka. Toinen teos, josta voisi olla hyötyä on Teknologiakasvatuksen tulevaisuuden näköaloja, julkaisija Jyväskylän...
Euroopan unionin lainsäädäntöä koskevaa tietoa löytyy mm. seuraavista teoksista:
- Eerola, Risto; EU-oikeuden perusteet, 2. uud. p. Tampereen yliopisto, 2000
- Eurooppaoikeus, 3. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 2000
- Joutsamo, Kari; Euroopan yhteisö - eurooppaoikeus,2. uud. p., Lakimiesliiton kustannus, 1991
- Saarinen, Päivi; Johdatusta eurooppaoikeuteen, Tampereen yliopisto, 1996
- Opiskellen uudistuvaan Unioniin, Edita, 1999
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html
Lisäaineistoa voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat Euroopan unioni ja lainsäädäntö tai käyttämällä asiasanaa eurooppaoikeus.
Aiheeseesi liittyviä linkkejä:
http://www.makupalat.fi/...
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa aiheestasi löytyvä tieto on vähäistä. Voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla maansiirtokoneet tai rakennuskoneet tai työmaat.
Teoksessa:
- Rakennuskoneet, ilmestymisvuosi 1955 käsitellään mm. kaivu- ja maansiirtokoneita: laahauskauhalaitokset, traktorit jne. Muita mahdollisia:
- Maarakennuskoneiden työmenetelmät (ilm. 1963) on asiaa kaivukoneista, puskutraktoreista yms. samoin
- Maa- ja vesirakentajan käsikirjassa (1963), jossa on myös artikkeli Työmaan järjestely.
- Maarakennuskoneiden käyttötekniikka (1971), artikkelit Työmaa ja työn suunnittelu.
Uudempaa tietoa on esim. teoksessa
- Olli-Pekka Hartikainen: Maarakennustekniikka....
Hei!
Helsingissä on kaksi matkailuun erikoistunutta kirjastoa:
Haaga Instituutin kirjasto
Pajuniitynt. 11 A PL 8 00321 Helsinki
09-58078185
kirjasto@haaga.fi
Ma-to 9-17, pe 9-16 (kesäajat Internet-sivuilla)
http://www.hiamk.fi/lib/
Matkailun Edistämiskeskuksen kirjasto
Töölönk. 11, 1. krs PL 625 00101 Helsinki
09-4176911
kirjasto@mek.fi
Avoinna sop. muk.
http://www.mek.fi/web/mekfi.nsf/(pages)/Kirjasto?OpenDocument
Lisäksi sinun kannattaa käydä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, yhteystiedot http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Voit aloittaa tutkimuksesi teon myös Helsingin kaupunginkirjastosta - asiakastyöasemilla pääset selailemaan artikkelitietokantoja sekä kirjastojen aineistoluetteloita.
Rakennustietosäätiö ylläpitää kiinteistönhoitotiedostoa, joka on julkaistu ns. KH-kortteina. Näissä on ohjeistuksia kaikkeen kiinteistönhoitoon liittyvään. Tietoja KH-korteista saa osoitteesta http://www.rakennustieto.fi/KH/index.htm . KH-kortisto on asiakkaiden käytössä mm. Helsingin pääkirjastossa ja Itäkeskuksen kirjastossa.
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry. on julkaissut internetissä asiakirjan, jossa selvitetään esimerkin avulla kiinteistönhoidon palvelutuotteita ja vastuurajoja (http://www.rakli.fi/Hkirja/osac.pdf ).
Ympäristöministeriön Asunto- ja rakennusosaston julkaisemassa Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje, määräykset ja ohjeet 2000 (http://www.finlex.fi/pdf/normit/6022-A4...
Yleisten kirjastojen monihakuun pääset sivulta: http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=856
Voit hakea asiasanalla: "tarinat", mutta viitteitä tulee lähinnä liittyen kansantarinoihin ja kirjallisuuteen. Jos tarkoitat tarinankerrontaa pedagogisena tai psykologisena metodina, asiasanaksi kannattaa laittaa: "kerronta" tai "narratiivisuus". Jos haluat hakea pelkästään Joensuun kaupunginkirjaston aineistosta, hakuun pääset kirjaston kotisivulta: http://www.jns.fi/palvelut/kirjasto/index.html . Myös asiasanalla "kirjallisuusterapia" saattaa tulla sopivia julkaisuja.
Tieteellisten kirjastojen aineistotietokanta Lindaan pääset kirjastossa tai kirjastonhoitaja voi tehdä sieltä haun pyynnöstäsi.
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
Ohjeita ruoka-aineallergikoille on mm. näissä kirjoissa:
- Räsänen, Leivonnaisia allergikoille
- Paganus ja Voutilainen, Allergia ja keliakia: ruoka- ja keittokirja
Helmet-aineistohausta saat muitakin kirjoja kirjoittamalla sanahakuun sanat allergia ruokaohjeet. Allergia & astma -lehdessä on usein myös sopivia ohjeita. Esimerkiksi vuoden 2003 lehdessä (nro 6, s. 6-10) on artikkeli nimeltä Ruoka-allergisen joulu.
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Kummankin nimen merkitystä on kyselty jo aiemmin ja vastaukset löytyvät tämän palvelun arkistosta esim. kirjoittamalla k.o. nimi JA etunimet
Aliisa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a1a7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2e87…
Johanna:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=48ff…
Tuntematon sotilas (Tundmatu sõdur) on käännetty viroksi kaksi kertaa. Vuonna 1957 kirjan käänsi Helmi Eller ja vuonna 1996 Ellerin käännöksen pohjalta Endel Mallene.
Tuntemattoman sotilaan (Okänd soldat) käänsi ruotsiksi Nils-Börje Stormbom 1957. Kirjasta on otettu useita painoksia. Vuoden 1993 painoksen on kustantanut Wahlström & Widstrand.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN
Kouvolan pääkirjastossa Salpausselänkadulla toimii kirjallisuuspiiri kerran kuussa torstai-iltapäivisin. Tulevana syksynä kokeilemme myös iltaryhmää (keskiviikko), jossa keskustellaan samoista teoksista kuin iltapäiväryhmässä.
Kuusankosken kirjastossa toimii myös kirjallisuuspiiri kerran kuussa iltapäiväryhmänä. Tiedustelut puh. 020 615 4046 tai s-posti: kirjasto.kuusankoski@kouvola.fi
Kouvolan kansalaisopistossa voi myös osallistua kirjallisuusryhmiin. Salpausselänkadulla toimii runoryhmä päivällä ja Kuusankoskella kirjallisuuspiiri illalla. Kouvolan kansalaisopiston ensi lukuvuoden ohjelmaan voi tutustua jo nyt opiston nettisivulla http://www.kouvola.fi/palvelut/kansalaisopisto.html
Uutisia ja lapsia on pohdiskeltu mm. alla olevilla sivuilla. Ylen Mediakompassin sivuilta löytyy myös aiheeseen liittyviä videoita:
http://mediakompassi.yle.fi/vanhemmat/aihesisallot/uutiset/lapsi-ja-uut…
http://mediakasvatuspohdiskelija.wordpress.com/2010/11/07/lapsille-omat…
Lapsille suunnattuja uutisia ei valitettavasti löytynyt.
Itä-Suomen yliopiston dosentti Erkki Björk on tutkinut lintujen äänten voimakkuutta perinteisen desibelimittarin avulla. Joutsenen ja kurjen ääni yltää yli 80 desibeliä mutta näitä pienemmän kaakkurin äänenvoimakkuus voi olla jopa yli 90 desibeliä. Pikkulinnuista räkättirastas pitää varsin kovaa ääntä, joka voi olla yli 60 desibeliä. Laululinnuista satakieli laulaa yli 70 desibelin voimakkuudella.
Lähde: http://lehti.luontoportti.fi/fi/uutiset/kaakkuri-on-kovaaanisin-lintu
Yksi ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla norjalaisen Bjørn Sortlandin Silmätyksin. Se on kertomus 17-vuotiaasta Fridasta, joka matkustaa Italiaan saatuaan tietää sairastavansa vakavaa silmäsairautta, koska hän haluaa nähdä maailman kauneimman maan ja sen taideaarteet ennen kuin on myöhäistä. Firenzessä Frida tutustuu 19-vuotiaaseen Jakobiin, joka vie Fridan mukanaan taidekierrokselle Italiaan ja Ranskaan. Tekstin lomassa on kuvia tarinassa mainituista maalauksista.
