Uimahalleissa saa opiskelija-alennusta myös kesällä. Uimahalleissa opiskelija-alennuksen saa voimassaolevalla lukukausitarralla aina uuden lukukauden alkuun asti. Esimerkiksi Mäkelänrinteen uimahallissa uusi lukukausitarra pitää olla kortissa alennusta varten viimeistään syyskuun loppuu mennessä, siihen asti kelpaa päättyvän lukukauden tarra.
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
Kirjastoalalle on kyllä paljon tulijoita, joten kovin helppoa ei ole työpaikan saaminen. Esimerkiksi hiljattain Helsingin kaupunginkirjastossa Jakomäen ja Kontulan kaksoiskirjastoon haettiin kirjastoinhoitajaa ja hakijoita oli 61. Tuo ei ole edes korkeimpia määriä, joita hakijoita on ollut kirjastopaikkoihin, ja esimerkiksi Tampereella ja Oulussa on hakijoita tavallisesti vielä enemmän, koska sieltä valmistuu paljon alan opiskelijoita mutta siellä on vähemmän kirjastoja. Harva pääsee myöskään suoraan opinnoista vakituiseen työhön, vaan tyypillisempää on, että kirjastossa työskennellään ensin määräaikaisissa sijaisuuksissa ja ehkä sitten joskus kokemuksen kartuttua saadaan vakituinen työpaikka.
Kirjastoalan koulutuksesta löytyy tietoa...
Kyllä Helsingin kaupunginkirjastoon on hankittu jo muutamia elokuvia DVD:nä ja niitä hankitaan koko ajan lisää. Voit katsoa jo lainattavissa olevia elokuvia aineistotietokannastamme (http://www.libplussa.fi/) valitsemalla kohdan "asiasana tai luokka" ja kirjoittamalla dvdlevy (yhteen kirjoitettuna, ilman väliviivoja). Helsingin kirjastojen dvd-elokuvia voit pyytää lähettämään sinulle lähimpään kirjastoon. Tietokannassa näkyviä naapurikuntien elokuvia ei sen sijaan lähetetä Helsingin kirjastoihin, vaan ne pitää käydä lainaamassa ao. kunnassa.
Tässä muutama pesuainemerkki, joita käytettiin samoihin aikoihin Fairyn kanssa:
https://fi.pinterest.com/pin/185069865915660116/
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/suno-pesujauhemainos
https://museot.finna.fi/Record/musketti_tmk.M20%3ATMM22521%3A118
Suno taas on pyykinpesuainetta.
Helmet-kirjastojen varauksissa ensimmäinen numero näyttää sijaintisi jonossa, toinen numero kertoo varausten määrän. Olet siis esimerkiksi neljäntenä varausjonossa, jossa tällä hetkellä on kaiken kaikkiaan neljä varausta.
Siihen, kuinka nopeasti saat varaamasi aineiston, vaikuttaa suuresti myös se, kuinka monta lainattavaa kappalettaa kokoelmissa on kyseistä teosta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sivulla kerrotaan, että kirkon itäpäädyssä on pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmio ja sen sisällä heprealaisin kirjaimin sana Jahve eli Jumala. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/kirkontarina.html
Kirjoitusasuun voi tutustua esimerkiksi kirjassa Helsingin tuomiokirkko (1971) sivulla 62 olevan kuvan avulla. Tekstiin on merkitty myös vokaalit. Eri puolilla Suomea viime vuosien aikana kiertäneessä Jumalan nimi -näyttelyssä on käsitelty myös Helsingin tuomiokirkon tekstiä. Esimerkiksi Akaan Seutu -lehden verkkojutussa 9.11.2015 on kuva aiheesta: https://akaanseutu.fi/2015/11/09/jumalalla-on-myos-eturivi/. Lisätietoa näyttelystä: https://sites.google.com/view/...
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä selittää kuoleman kielissä olemista seuraavasti: "Kieli on paitsi suussa oleva elin, myös 'varstan liikkuva osa, pellavaloukun kansipuu ja rysän nielu'. Kuoleman kielissä ollaan lähellä kuolemaa, lipumassa sen kuviteltuun nieluun."
Mihail Lermontovin runosta Vyhožu odin ja na dorogu (1841) on olemassa useampikin suomennos.
Lahden runotietokannan mukaan runon ovat suomentaneet V. K. Trast ja Armas Äikiä. Trastin suomennos on luettavissa teoksesta Maailman kirjallisuuden kultainen kirja 5 : Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja (1936, s. 112 – 113). Äikiän suomennos sisältyy teokseen Mihail Lermontov: Runoja ja runoelmia (Petroskoi, 1947, s. 50 – 51).
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja Helmetissä
Runoja ja runoelmia Helmetissä
Olli Hyvärinen suomensi runon vuonna 2020 julkaistuun Lermontovin runojen kaksikieliseen kokoelmaan Kultaa ja myrkkyä (Atrain&Nord, s. 170).
Kultaa ja myrkkyä Helmetissä
Mihail Lermontovin suomennettuja runoja...
Sanonnasta on kaksi versiota, "pihlaja ei kanna kahta taakkaa", ts. sekä marjoja että lunta, sekä "jos on paljon pihlajanmarjoja, tulee paljon lunta". Molemmat käsitykset on tunnettu jo pitkään, ks. https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22ei%20pihlaja%20kahta%20taakkaa%20kanna%22&orderBy=RELEVANCE sekä https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/914256?term=on&term=paljon&term=lunta&term=pihlajanmarjoja&term=tulevat&term=tule&term=tuli&page=32
Internetistä löytyy joitakin kalentereita, suomalaisista Helsingin yliopiston almanakkatoimiston kalenteri osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Muita kalentereita löydät esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat -linkkiluettelosta osoitteesta http://www.makupalat.fi/ref.htm#aika
Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Capitalis monumentalis-kirjoitustyylistä eli roomalaisesta meisselikirjoituksesta on jonkin verran tietoa seuraavissa suomenkielisissä kalligrafiakirjoissa:
Airas, Annukka: Kalligrafia. WS 1998 sekä
Numminen, Ahto: Tekstauskirja. Otava 1988.
Teoksessa 'Suomen rahat arviohintoineen 2002 : keräilijän opas' (Suomen numismaattinen yhdistys 2002) hyväkuntoisen kolikon arvoksi määritellään noin kaksi euroa, joten todennäköisesti kolikoiden tunnearvo on rahallista arvoa suurempi. Suosittelen kuitenkin, että joku asiantuntija tai harrastaja tarkistaisi vielä kolikoiden kunnon ja arvon.
Asetuksessa ajoneuvojen käytöstä tiellä (1257/1992) 6. luvussa ajoneuvon kuormituksesta puhutaan vain matkustajamääristä, ei massasta. Henkilömäärän saa joulukuun 2007 loppuun asti ylittää tilapäisesti 30 %:lla, massasta ei tässä yhteydessä puhuta mitään. Toisaalta asetuksen 670/1997 pykälässä 21 on säädetty, että autoa tiellä kuljetettaessa kaksiakselisen auton massa saa olla enintään 18 tonnia. Lakitekstissä ei mainita poikkeustapauksia, joten ilmeisesti massaa ei saa ylittää, vaikka matkustajamäärä pysyisikin sallituissa rajoissa.
Suomenkielistä tietoa kirjailija Ann Brasharesta ei taida löytyä. Englannin kielellä tietoa löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.childrenslit.com/f_brashares.html
http://www.teenreads.com/authors/au-brashares-ann.asp
HelMetistä voi hakea tietyn kirjaston äänikirjat seuraavalla tavalla: Opastetun haun alapuolelta valitaan sanahaku. Kirjoitetaan hakusanaksi äänikirjat. Rullataan sivua hieman alaspäin, niin esiin tulee kirjastovalikko. Tästä pudotusvalikosta voi valita kirjaston esim. Pitäjänmäki. Lisäksi voi valita kielen ja rajata julkaisuajankohdan, jos haluaa. Kun kaikki halutut valinnat ja tarkennukset on tehty, painetaan hae. Näin saadaan esille Pitäjänmäen kirjaston aikuisten äänikirjat. Lasten äänikirjoja haettaessa on kirjastoksi valittava Pitäjänmäki lapset.
Kysymyksessä on luultavasti englantilainen 1500-luvulla elänyt runoilija Edmund Spenser. Häneltä on suomennettu vain muutamia runoja tai runojen osia. Näitä runoja löytyy kirjoista "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III" sekä "Tuhat laulujen vuotta".
Kyseisiä säkeitä ei kuitenkaan löydy näistä käännöksistä. Oletettavasti kääntäjä on itse suomentanut kirjassa olevat säkeet.
Kirjavarastosta Pasilasta löytyy Edmund Spenseriltä englanniksi "The Poetical Works of Edmund Spenser".
Helsingin vaalipiirin osuus 200 valittavasta on 21 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 22 on syntynyt Helsingissä. Lisätietoja nykyisistä kansanedustajista löytyy eduskunnan verkkosivuilta www.eduskunta.fi kohdasta Kansanedustajat.
