Hilma on alkujaan saksalainen lyhentymä nimistä Wilhelma ja Wilhelmine, joiden merkitys on ’altis suojelijatar’. Se liittyy myös muihin sanan helm ’kypärä’ sisältämiin nimiin kuten Helmgund, jonka merkitys on ’kypäräniekka’ tai ’taistelijatar’. Almanakkaan Hilma valittiin vuonna 1908.https://www.nimipaivat.fi/hilma.html
Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18...
Keramiikan singneerauksia voi itse selvitellä erilaisien listaussivujen avulla.
Esim.https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signeerauksia/
https://laatutavara.com/tietopankki/kupittaan-savi/ tai https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_keramiikkataiteilijat.
Asianatuntijan apua voi tiedustella useimmilta huutokauppakamareilta. Monilla on ilmainen arviointi palvelu.
Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogia on käännetty seuraaville kielille: bulgaria, englanti, kiina, norja, puola, ranska, ruotsi, serbokroaatti, tanska, tšekki, turkki, turkki, unkari, venäjä ja viro. Seitsemästä veljeksestä on puolestaan tehty seuraavat käännökset: albania, arabia, bulgaria, englanti, espanja, esperanto, galego, heprea, hollanti, islanti, italia, japani, kiina, kroaatti, kurdi, latvia, liettua, mari, norja, persia, puola, ranska, romania, ruotsi, saksa, serbia, slovakki, sloveeni, sveitsinsaksa, tanska, tšekki, turkki, ukraina, unkari, venäjä, vietnam ja viro.Ainakin osa käännöksistä on saatavissa eri kirjastojen kautta. Saatavuutta voi tutkia kirjastojen yhteisessä Finna-verkkopalvelussa: https://www.finna.fi/....
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia (NaHCO3) ja ruokasuola on natriumkloridia (NaCl). Molemmat sisältävät natriumia, joka on yksi suolan komponenteista, mutta ruokasooda ei ole suolaa, mikäli sillä tarkoitetaan ruokasuolaa.
DVD-levyjä tullaan varmaankin hankkimaan ainakin jonkin verran lähitulevaisuudessa myös kirjastoihin. Toistaiseksi "käytännön ongelmia" ovat aiheuttaneet tekijänoikeusasiat ja korkeat hinnat.
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Valohoidosta löytyy ainakin seuraavat teokset: Fysikaaliset hoidot 1.: Lämpöhoidot ja valohoito, Hietanen, Anne: Valovoimaa: kivi- ja väriterapiaopas ja Hoida luonnollisesti itseäsi: luontaishoito-opin perusteet. Marjatta Tolosen ihon- ja kauneudenhoito-oppaassa keskitytään varmaan enemmänkin ultraviolettisäteilyn haittojen estämiseen.
Valaistuksesta ja sisustamisesta taas on Seppo Rihlama kirjoittanut useampiakin kirjoja: Värit ja valot sisätiloissa ja Valaistuksesta sisätiloissa. Lisäksi aiheesta löytyy Faber Birrenin teos Light, color & environment. Aihetta sivuaa myös Hannu Haikosen kirja Pimeän tulon vaikutus liikenneonnettomuuksiin.
Parhaiten tietoa kuitenkin löytyy aikakauslehdistä. Lähes kaikkkien kirjastojen...
Näistä teoksista löydät todennäköisesti tarvitsemasi tiedot:
Raevuori, Antero: Viimeiset oikeat olympialaiset--Helsinki 1952
Wickström, Mika: Helsinki 1952
Olympiakaupunki Helsinki 1952
Helsingin olympiakisat 1952
Myös seuraavalta nettisivulta löytyy tietoa aiheesta.
http://www.mrl.edu.hel.fi/eu/megaevents/Helsinki52.htm
Aivan suoraan tietoa juuri jalasjärveläisistä kirjailijoista ei löytynyt, mutta Seinäjoen maakuntakirjasto pystyy varmaan auttamaan, heillä on kotiseututietoa toimialueeltaan, tässä osoite:
http://www.seinajoki.fi/kirjasto/maakunta.html
Lisäksi löytyi sivusto, johon on listattu kirjailijoita Pohjanmaalta:
http://www.sjk.fi/kirjasto/kirjailijat/index.htm
Tilastoja löytyy verkossa Espoon kaupungin kotisivulla. Viherlaakson väestötilastoja voit etsiä Helsingin seudun aluesarjoista http://heln03.novogroup.com/asarjat
Espoon kaupungin tilastot ovat yleensä suuralueittain, pienalueittaisia tilastoja ilmestyy joka toinen vuosi, viimeksi ilmestyneitä Viherlaakson tilastoja on Suur-Leppävaaran pientauluissa http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;606;608;646…
Lisätilastoja voit etsiä kaupungin kotisivulta vasemmalla olevasta linkistä tilastot- julkaisut.
Koska kyseessä on pienalue, voit ottaa yhteyttä myös Espoon kaupungin kehittämisryhmään.
Espoon kaupungin kehittämis- ja tutkimusryhmä
Katuosoite Espoonkatu 3
Postiosoite PL 12, 02070 ESPOON KAUPUNKI
Puhelinvaihde (09) 81621...
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Tämä teos kuuluu WSOY:llä niihin käännösteoksiin, joita on markkinoitu ensin kirjakerhon kautta. Teos tulee kuitenkin lähiaikoina kauppoihin ja kirjastojen tilausten toimitus alkaa pikaisesti. Tarkkaa päivää kirjan ilmestymiselle kirjastoon ei ole tiedossa, mutta varmaankin se ehtii ennen kesää.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (http://www.helmet.fi/) lehti on lainattavissa Vantaan Tikkurilan kirjastosta. Lisäksi ei-lainattava käsikirjastokappale on Espoon Leppävaaran kirjastossa. Lehtiä ei voi itse varata Helmet-haun kautta, mutta voit pyytää henkilökuntaa varaamaan lehden joko soittamalla johonkin Helmet-kirjastoon tai käymällä kirjastossa.
Joitakin Hyvinvointikatsaus-lehden artikkeleita voi lukea myös sähköisen arkiston kautta. Katso löytyisikö artikkelisi täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/thyvinvointikat/thyvinvointikat/1%2C5%2…
Red Hot Chili Peppersin livetaltiointia Live at Slane Castle (2003) ei tosiaan löydy Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista.
Tarkkaa syytä tähän ei ole tiedossa, mutta yksi mahdollinen selitys on, että kyseiseen julkaisuun ei ole saatu lainausoikeutta. Kirjastoon hankittaviin videoihin ja dvd-levyihin täytyy saada tekijänoikeuksien haltijalta lainausoikeus ja/tai julkinen esitysoikeus.
Asiakkaiden hankintaehdotuksia otetaan kirjastoissa mielellään vastaan. Helsingin kaupunginkirjaston internetsivustolta löytyy hankintaehdotuskaavake, jonka voi täyttää ja lähettää esimerkiksi omaan lähikirjastoon:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.aspx
Kirjaa ei tarvitse palauttaa itse, vaan se "palautuu" automaattisesti laina-ajan loputtua. Kirjan voi kyllä halutessaan palauttaa jo aikaisemmin. Suomenkielisessä Adobe Reader 7.0:ssa se tapahtuu avaamalla Tiedosto-valikosta Digitaalijulkaisut ja sitten Omat digitaalijulkaisut. Painamalla kirjan kantta hiiren oikealla näppäimellä voi valita "Palauta lainaajalle".
1700-luvun alkoholipolitiikasta on julkaistu kaksi Ilkka Mäntylän perusteellista, arkistolähteisiin perustuvaa tutkimusta: ///Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapaudenaikana. - 1985/// ja ///Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - 1995///. Jälkimmäisessä on s. 221-229 esittely kruununpolttimoista.
Aulis J. Alanen käsittelee myös viinanpolttoa ko. ajalla teoksessa ///Etelä-Pohjanmaan historia 4, osa 2 : Etelä-Pohjanmaan talouselämä 1721-1809. - 1949 tai 1987///. Polttimoista löytyisi varmaankin tietoa myös kunkin paikkakunnan paikallishistorioista. Uudenkaarlepyyn historiasarjasta ovat kuitenkin ilmestynyt vasta aikaa vuodesta 1810 eteenpäin käsittelevät Erik Birckin kirjoittamat osat ///...
Helsingin vaalipiirin osuus 200 valittavasta on 21 kansanedustajaa. Viime eduskuntavaaleissa valituista kansanedustajista 22 on syntynyt Helsingissä. Lisätietoja nykyisistä kansanedustajista löytyy eduskunnan verkkosivuilta www.eduskunta.fi kohdasta Kansanedustajat.
Kyseistä kirjaa on ainakin Hollolan ja Lahden kirjastojen kokoelmissa.
Kaukolainatilaus ei onnistu suoraan tätä kautta, mutta voitte jättää halutessanne kirjasta kaukolainatilauksen verkossa olevan Espoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen kautta:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukolainapyynnön voi myös jättää asioidessaan jossain Espoon kirjastossa täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen. Puhelimessa kaukolainapyyntöjä ei oteta vastaan.
Suomesta tai Pohjoismaista tilatun kaukolainatilauksen hinta on 4.- €/tilaus.
Lisätietoa kaukolainoista: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
