Nimi Iisa on kutsumamuoto Alisasta ja Iidasta.
Kun nimi kirjoitetaan yhdellä i:llä Isa, Suomen ruotsalaisessa almanakassa, on se Isabellan lyhentymä. Saksassa Isa on lisäksi Isolden ja Luisen kutsumamuoto.
Lähde
LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999)
Isabella on espanjalainen muoto nimestä Elisabet, oikeastaan Elisabeth + (be)lla 'kaunis Elisabet'.
Iida on muinaissaksalainen nimi, johdettu työtä ja toimintaa merkinneestä kantasanasta id- .
Lähde
VILKUNA, Kustaa: Etunimet (Otava, 1990)
Maamailin pituus on vaihdellut eri aikoina ja eri maissa. Alunperin se juontuu roomalaisesta mailista (mille passus), joka oli n. 1480 metriä. Vuonna 1592 kuningatar Elisabet I määräsi mailin pituudeksi 8 furlongia eli 1 609 metriä. Nykyisen brittiläisen yksikköjärjestelmän mukaan maili on 1609,344 metriä.
Merimaili on merellä ja ilmailussa käytettävä pituusmitta, joka on yhden kaariminuutin pituus päiväntasaajalla. Kansainvälinen merimaili eli meripeninkulma on täsmälleen 1852 metriä. Meripeninkulma määriteltiin alun perin leveysasteen kuudeskymmenesosaa eli kaariminuuttia vastaavaksi matkaksi maapallon pinnalla pituuspiiriä pitkin. Koska maantieteellinen leveyspiiri (...
Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to/
Nimestä Ninni niissä kerrotaan mm.:
Ninni, Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä.
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtöisin, Emilin sisarnimi. Alkuaan latinan innokas, ahkera, hurmaava, uuttera tai imarteleva. Nimi yleistyi 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomalaiseen...
Sanontaa selitetään tosiaan sillä, että mansikkaa kasvava kaski oli kaskeajan omaa maata ja mustikkaa ja puita kasvava metsä oli muiden käytettävissä. Alla linkit kahteen sivustoon: ympäristökirjailija Juha Kuisman alustukseen ja Seppo-Juha Pietikäisen blogiin Uudesta Suomesta:
https://www.juhakuisma.fi/lehtijutut/37
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sjphki/79873-oma-maa-mansikka-muu-maa-mustikka/
Varmistusta siihen, että selitys on oikea, ei valitettavasti löytynyt.
Teoksen ”Geologica: elävä ja muuttuva maapallo” (Ullman, 2009) mukaan maapallon iäksi on arvioitu noin 4,6–5 miljardia vuotta. Kun puhutaan noin kaukaisista ajoista, kovin tarkkaa aikaa ei ole mahdollista määrittää. Kyseisestä kirjasta löytyy paljon tietoa aiheesta, jos se kiinnostaa laajemmin.
1. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään suomi-dari-sanakirjaa mistään Suomen kirjastosta. Todennäköistä siis on, että sellaista ei ole vielä tehtykään.
2. Välitimme kysymyksesi Helsingin yliopistolle, josta Petri Pohjanlehto,
Iranistiikan erikoistutkija, vastasi näin: "mainitsemasi kielet suhtautuvat toisiinsa hieman kuten suomenruotsi ja ruotsinruotsi: kirjoitettuna kielet näyttävät melko samalta, mutta ääntämyksessä on jonkin verran huomattaviakin eroja. Darinkielisellä henkilöllä ei ole suuria vaikeuksia ymmärtää farsinkielistä puhetta, samoin toisinpäin. Sen sijaan Afganistanissa darin ohella käytetty kieli, pashto, on aivan erillinen kielensä."
Kertomus Joonasta valaan vatsassa on Raamatun kertomus, josta on myös kuvakirjaversioita. Tässä muutaman nimi Bauman, Kurt: Joonan tarina. Lasten keskus, 1987. Spier, Peter: Joonan kirja.Karas-sana, 1989. Moroney, Tracey: Valaan vatsassa - kertomus Joonasta.Sley-kirjat, 1999. Davidson, Alice: Joona & suuri kala. Päivä, 1999.
Lapsille suunnatuissa Raamatun kertomuksissa on varmasti myös tämä kertomus kerrottuna "sadunomaisesti". Kirjojen saatavuutta kannattaa tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/index_henkilo_keh.html määritellään henkilöluokitukset sosioekonomisen aseman perusteella toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta yksinkertaistaen seuraavasti:
Työntekijät ovat palkansaajia, jotka osallistuvat tuotantotoimintaan eri tavoin.
Alemmat toimihenkilöt ovat palkansaajia, jotka suorittavat tavanomaista toimisto- tai myyntityötä tai toimivat ammateissa, jotka ovat kehittyneet tavanomaisen toimisto- ja myyntityön pohjalta korvaten sen. Tehtävissä on keskeistä symbolien käsittely. Raja ylempiin toimihenkilöihin on se, että alemmat toimihenkilöt sijoittuvat organisaation suoritustasolle ja tehtävissä vaaditaan suppeampaa ja vähemmän teoreettista tietoainesta...
Lumia lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa liittyy luontevasti myös lumi-sanaan, joka on nimenäkin suosittu (Kirjasta: Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie - 2 000 kaunista ja harvinaista etunimeä).
Aurora (kreik. aamurusko), rinnakkaisasu Auroora, muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisten aamuruskon jumalatar Eoksen vastine (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) (Lempiäisen kirjasta)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyi muutosjohtamisesta seuraavaia teoksia (2010-2011):
Kukkola, Eero
Peruspeliä johtaja! Peruspeliä! : johtaminen on
Books on Demand, 2011
Paasivaara, Leena
Projektijohtaminen hyvinvointipalveluissa / Leena Paasivaara, Marjo Suhonen, Petri Virtanen
Tietosanoma, 2011
Salminen, Jari
Uuden esimiehen kirja / Jari Salminen
Talentum, 2011, 2.p
Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa / Anneli Eteläpelto, Tuula Heiskanen & Kaija Collin (toim.)
Kansanvalistusseura: Aikuiskasvatuksen tutkimusseura, 2011
Aikuiskasvatuksen ... vuosikirja, ISSN 1237-2951 ; 49
Tuominen, Kari
Johtajuus: itsearvioinnin työkirja : 59 hyvää kysymystä ja esimerkkiparia
Benchmarking, 2010
Johtamisen...
Ranskalaisen Pierre Lemaitren suomennetut kirjat ovat ilmestyneet alkukielellä seuraavassa järjestyksessä.
Verhoeven-sarja:
Iréne (Travail soigné, 2006, suom. 2016)
Alex (Alex, 2011, suom. 2015)
Camille (Sacrifices, 2012, suom. 2016)
Rosie (Rosy & John, 2013, suom. 2017)
Rosien tapahtumat sijoittuvat kuitenkin ennen Camillea.
Muu suomennetut:
Verihäät (Robe de marié, 2009, suom. 2018)
Näkemiin taivaassa (Au revoir là-haut, 2013, suom. 2015)
Silmukka ( Trois jours et une vie, 2016, suom. 2017)
Tulen varjot (Couleurs de l’incendie, 2018, suom. 2018, itsenäinen jatko-osa teokselle Näkemiin taivaassa)
Fennica https://finna.fi
Pierre Lemaitre Dekkarinetissä http://dekkarinetti.tornio.fi/index.php?p=...
Urheilulääketieteen asiantuntijoiden mukaan jalkapalloilija juoksee yhden 90 min kestävän ottelun aikana keskimäärin 5-6 mailia eli 8-10 km.
1 maili on n. 1,6 km.
Voit lukea lisää kyseisestä aiheesta alla olevista linkeistä http://www.active.com/story.cfm?story_id=6082
http://www.redbrick.dcu.ie/~gaamen/coach6.html
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivulla, http://www.kotus.fi , suositellaan vaihtoehtoa Yhdysvallat, Amerikan yhdysvallat, ks. http://www.kotus.fi/files/519/maidennimet03.pdf .
Kaikkiin kysymiinne joukko-osastoihin (vast.) on löydettävissä selite sekä vähintäänkin todennäköinen sijaintipaikka seuraavasti:
18.1.40 PpKK2 --> Virallinen lyhenne "Pp. Koul. K 2", avattuna Polkupyöräjoukkojen koulutuskeskus 2, sijaintipaikka Turenki (toimintaa myös Hämeenlinnassa ja Forssassa).
9.6.40 5/JR38 --> Virallinen lyhenne "5. / JR38", avattuna 5. komppania / Jalkaväkirykmentti 38, todennäköinen sijaintipaikka Kesälahdella ennen viimeisiä kotiutuksia.
22.9.40 2KrhK/II(room) 8Pr --> Virallinen lyhenne "2. KrhK. / II / 8. Pr.", avattuna 2. kranaatinheitinkomppania / II Pataljoona / 8. Prikaati", sijaintipaikka Ylämylly.
6.6.41 KrhK/8Pr --> Virallinen lyhenne "KrhK / 8. Pr.", avattuna...
Kirjastojen luetteloinnissa ilmoitetaan useimmiten pelkkä korkeus, mutta jos julkaisun mitat tai muoto ovat epätavalliset (esim. kun leveys on suurempi kuin korkeus), voidaan ilmaista molemmat siten, että korkeuden jälkeen merkitään muut mitat (esim.
21 x 30 cm). Lähde: Suomalaiset luettelointisäännöt. Monografioiden kuvailu. BTJ Kirjastopalvelu, 2006.
Merja Hurrin toimittamassa laulukirjassa Rauhanlauluja : suomalaisia rauhanaiheisia ja sodanvastaisia lauluja vuosilta 1701-1981 Kuudenikäisen sanoittaja Hector selvittää laulun taustaa seuraavasti:
"Laulut Kuudenikäinen ja Äänesi mä kuulen tein molemmat tilaustöinä Katri-Helenalle joskus 60-luvun lopussa tai 70-luvun alussa. En tiedä, johtuiko ajasta vai miksi myös Katrissa heräsi tietty moraalinen estottomuus: ettei ole poliittisesti leimautuneen ihmisen yksinoikeus laulaa rauhasta.
Kuudenikäistä varten Katri itse kertoi jonkinlaisen käsikirjoituksen: kuvan siitä, miltä maailma ja sota näyttävät lapsen silmin katsottuna. Tein siitä aika rajun, lapsi palaa siinä äitinsä syliin jne. Molemmissa teksteissä oli piirteitä, joita perinteinen...
On olemassa todella hyviä nimikirjoja kuten esim. Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja, johon vastaukseni pohjautuu.
Iiro on länsisuomalainen muunnos Iisakista, joka on heprealainen nimi ja tarkoittaa "naurun lapsi"
Otto on lyhentymä muinaissaksalaisesta od, joka tarkoittaa varakasta miestä ja Ot-alkuisista nimistä.
Veikko on käännetty puhekielen merkityksestä 'veli'-sanasta.
Elias Lönnrotin sanakirjassa 'taina ' esiintyy merkityksissä taimi ja värttinä, mutta sitä pidetään myös Taimin rikkaismuotona. Taimi on luonnonaiheinen nimi.
Veera on slaavilainen käännös kreikkalaisesta nimestä joka on tarkoittanut uskoa.
Pellervo on johdetta sanasta pelto ja on suomalainen nimi.
Konsta tulee latinen constans-sanasta ja tarkoittaa pysyvä tai vakaa....
Kysymyksestäsi ei valitettavasti käy ilmi minkä ikäisille lapsille etsit kirjoja. Tässä joitakin kuvakirjoja ja peruskoululaisille sopivia kirjoja kiusaamisesta.
Kuvakirjat: Awdry, W. Tuomaksen seikkailut, Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas on rohkea, Tappelupukari Mikko Mallikas, Bolliger Max: Lasten silta, Harjanne, Maikki: Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Korolainen, Tuula: Kuningatar Iso Iida, Nevalainen, Henna: Mustan kissan hassut tassut,Veltlhuijs, Max: Sammakko ja muukalainen.
Ala-asteikäisille: Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte,Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä kirjat, , Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi. Kirkegaard, Ole Lund: Kumi-Tarzan, Kohonen , Laila: Fordin näköinen terotin, Mikkanen, Raili: Kalpeat naamat, Nilsson-...
