Kirja on varmastikin Steven Callahan: Meno-paluu helvettiin. 76 päivää meren armoilla. Otava, 1987.
Helmet-verkkokirjastosta www.helmet.fi löydät kirjan saatavuustiedot.
Turun kaupunginkirjastosta ei varsinaisesti löydy tutkimuksia tästä aiheesta. Vaski-tietokannasta http://www.turku.fi/vaski löytyy asiasanalla vapaa-aika Eero Sappisen tutkimus Arkielämän murros 1960- ja 1970-luvuilla (2000), joka sivuaa aihetta. Kirjan lähdeluettelosta voi löytyä lisää vihjeitä aiheesta. Artikkeleita aiheesta kannattaa myös etsiä artikkelitietokanta Artosta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html
Useissa kansatieteellisissä kirjoissa asiaa saatetaan käsitellä, mutta kirjoja ei ole asiasanoitettu riittävällä tarkkuudella, jotta voisi sanoa, missä kirjassa sunnuntain vietosta puhutaan.
Yliopistojen yhteisestä Linda-tietokannasta löytyy tutkimuksia ja opinnäytteitä aiheesta mm. asiasanoilla...
Teos Haasio, Ari: Pulpetit virtuaalivirrassa, Helsinki, BTJ, 2008 näyttäisi asiasanojen perusteella olevan paras nimenomaan kysymästäsi näkökulmasta verkkoviestintää käsittelevä teos, joka löytyy pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-verkkokirjastosta. Haasion teoksen asiasanoina on mm.internet, verkkoviestintä, koti, koulu, yhteistyö. Lisäksi Helmetistä saa käyttäen hakulauseketta verkkoviestintä ja (opettajat tai opetus) tulokseksi seuraavat teokset: Karevaara, Samuli: Moodlen perusteet :opettajan ja opiskelijan opas, Helsinki, Finn Lectura, 2009; Tutkielmamatka verkkoviestintään, Helsinki, Yliopistopaino 2006. Lisäksi aihetta sivuaa teos Alasilta, Anja: Verkkokirjoittajan käsikirja, Helsinki, Inforviestintä, 2002. Teosten...
Naxos-musiikkikirjaston linkki ei vielä ole tässä sivustomme beta-versiossa kovin hyvin esillä. Sen löytää Info -> Kun et pääse kirjastoon tai Vinkit ja helmet -> Kirjaston tietokannat -> Musiikki.
Suoran osoitteen http://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com voi myös tallentaa itselle selaimen suosikkeihin.
Uutuudet löytyvät, kun klikkaat etusivulla vasemman ylälaidan kohtaa hae. Sieltä löytyy tuttu HelMet-etusivu, jonka alalaidassa ovat uutuudet, myös RSS-syötteenä. Uutuuksien alapuolella on linkki, josta myös pääsee Naxokseen. Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka Naxokseen kirjaudutaan.
Tietyllä kielellä julkaistun aineiston hakeminen Hämeenlinnan seudun verkkokirjastoista on hieman haasteellista. Kielivalinnoista kun löytyvät vain yleisimmät kielet. Hämeenlinnan seudun kirjastoista ei valitettavasti löydy kuin muutama kiinankielinen teos:
- Sata satua Kiinasta = Zhongguó tónghuà yibai shou / koonnut Zhang Guìzhen ; kuvittanut Hua Qianhóng ; suomentanut Voitto T. Kettunen
- [Suomalaiset valitut novellit] / valik. ja käänt. Du Zhongying
- Yinzheng Fenlan : shishi yu guandian (opas Suomen historiasta ja yhteiskuntaelämästä)
- Jadekasvot : valittuja tarinoita Kiinan muinaisajoilta / Wu Chucain ja Wu Diaohoun vuonna 1695 julkaisemasta proosa-antologiasta Guwen guanzhi ... valikoinut, suomentanut ja selityksin varustanut Jyrki...
Kyseessä saattaisi olla Musiikin satumaailma -sarja. Interbook-Interkirja julkaisi 1980-luvulla sarjaa, jossa kuuluisista näyttämömusiikkiteoksista oli muokattu kuvakirjoja. Sarjan kirjoihin liittyi äänite, c-kasetti. Peer Gynt -osa (kirja) on varattavissa Helmetin kautta http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin?/tmusiikin+satumaailma/tmusiiki…
Kasetit ovat Helmet-kirjastoista valitettavasti kadonneet.
Kirjastoilla on omat vaihtelevat tapansa luokitella kirjoja. Edes esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston sisällä luokat eivät ole yhtenäisiä vaan vaihtelevat kirjastoittain. Usein isoissa kirjastoissa on enemmän kaunokirjallisuuden luokkia kuin pienissä, koska suuressa kirjastossa pienempiinkin luokkiin voi tulla kohtuullinen määrä kirjoja, kun taas pienessä kirjastossa ei muutaman kirjan sisältäviä luokkia välttämättä kannatta luoda.
Kaunokirjallisuuden asiasanasto Kaunokissa (http://kaunokki.kirjastot.fi) ”trillerit” ei ole virallinen asiasana, vaan sen sijaan käytetään termiä ”jännityskirjallisuus” tai ”jännityselokuvat”. Siinä mielessä kyseessä ei ole ”virallinen” termi. Sana ”trilleri” esiintynee kai yleisemmin sellaisissa...
Hei, tiedustelin asiaa hiontalaitteita toimittavalta P.V.Supalta (http://pv-supa.com/yritys) ja heidän mukaansa hiontaneste sisältää mm. alumiininitraattia, eikä sitä saa laittaa viemäriin vaan se pitää hävittää ongelmajätteenä. Jyväskylän kaupungin ohjeen mukaan ainetta ei saa laittaa viemäriin, mutta sen voi hävittää pakattuna tankissaan sekajätteissä tai jos nestettä on paljon, sen voi ensin imeyttää johonkin.
Jos Kurenniemen satu tekstina on mukana kilpailuaineistossa, sen käyttämiseen on pyydettävä lupa kirjoittajalta (jos hän on Sanasto ry:n jäsen, lupa hoituu sen kautta). Jos satuun vain viitataan ja oletetaan, että kilpailijat etsivät sen itse käsiinsä, erillistä lupaa ei tarvita. Vaikka sadun teksti julkaistaan ja tekstin julkaisemiseen hankitaan lupa, on teoksen ja kirjoittajan nimi aina ilmaistava hyvän tavan mukaisesti.
Heikki Poroila
Kuntaliiton sivuilla osoitteessa http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/Sivut/default… on aineistoa kuntataloudesta, mutta se ei liene oikein tuollaiseen perehdytykseen sopivaa. Kenties kunnilla voi olla omia aineistojaan, joita voi kysyä suoraan kunnilta itseltään.
Useita kuntataloutta käsitteleviä kirjoja, jotka voisivat olla aloittelijoillekin sopivia, löytyy kyllä, esimerkiksi seuraavia:
Kunnan hallinto, talous ja valvonta (Edita, 2008)
Kunta : kunnallisen itsehallinnon perusteet (Tampere University Press, 2011)
Kuntatalous : monen muuttujan summa (Suomen Kuntaliitto, 2012)
Kuntatuottavuuden ABC (Suomen kuntaliitto, 2008)
Luottamushenkilön käsikirja (UNIpress, 2008)
Valtuutetun käsikirja (KAKS - Kunnallisalan...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. (Joissakin muissa kirjastoissa, esim. Tampereella, tällainen on kyllä jo nyt mahdollista.) Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta http://www.libplussa.fi/ parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit saada myös henkilökohtaisen tunnusluvun, jonka avulla voit kirjaston omilla päätteillä itse tarkistaa lainaustietosi.
Tästä oikeudenkäynnistä ja rikoksesta ei ole tallennettu tietoja tietokantoihin. Oulun kaupunginkirjastossa pidetään yllä aluetietokanta Ostrobotniaa (http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html ), josta löytyy laajasti Ouluun ja Pohjois-Pohjanmaahan liittyviä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita, mutta vuosien 93-96 aikana päiväkohtaisia uutisia on tallennettu hyvin vähän.
Tuon ajan paikallislehdistä aihettasi koskevia uutisia kuitenkin varmasti löytyy. Näitä lehtiä (Kaleva, Oulu-lehti, Oulun Sanomat) voi tutkia Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa sekä paperi- että mikrofilmimuodossa (Oulun Sanomat mikrofilminä vain vuoden -93 loppuun). Mikrofilmejä voi lukea kirjastossa, tai niitä voi saada kaukolainaksi oman paikkakunnan...
Suomen kansalliskielet suomi ja ruotsi ovat laissa määritellyt, de jure. Kenellä tahansa henkilöllä on siis oltava mahdollisuus käyttää näitä kieliä viranomaisten kanssa asioidessa.
Yhdysvalloissa englannin de facto -status tarkoittaa sitä, että käytännössä kaikki viralliset asiat hoidetaan englanniksi ilman, että siitä on sen erityisemmin laissa määrätty. Osavaltiot voivat kuitenkin itse päättää millä kaikilla kielillä tällaiset viralliset palvelut, esimerkiksi autokoulut, tarjotaan.
Sanakirjan määritelmä virallisesta kielestä:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/official-language?
Kielilaki 423/2003 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030423#L1P1
Sunnuntaina 16.7.1944, Turun tuomiokirkon kellojen löytyä kaksitoista lyöntiään, Gerda Ryti aloitti vakavalla äänellä puheen Suomen kansalle. Puolustuksemme tähden oli koottava koko kansa rukoilemaan ja avuksihuutamaan pelastusta kuoleman kidasta. Puheensa loppuosassa rouva Ryti liitti vetoomuksensa tuomiokirkon kellonlyönteihin ja esitti, että juuri nämä kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä.
Ajatus Turun tuomiokirkon kellonlyöntien radioinnista oli peräisin Hufvudstadsbladetissa 5. toukokuuta julkaistusta Amos Anderssonin runosta. Siinä Andersson toi esiin ajatuksen, että kellonlyöntien avulla voitaisiin lievittää kansalaisten ahdistuneita tuntoja, kun kellojen syvät soinnut nivoisivat nykyhetken Suomen...
Kuvakirja Meidän perhe kertoo oikeista todellisista perheistä, monin tavoin erilaisista, mutta myös samanlaisista. Yhdessä perheistä on kehitysvammainen lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet Katri Vuorinen ja Tiina Eskola, valokuvat ovat Martti Lintusen. Kustantaja on Pieni Karhu ja julkaisuvuosi 2016.
Ihmetellään kromosomeja on kuvakirja ja lapsille tehty tietokirja, jonka aiheena on kehitysvammaisuus. Tekijät ovat Sanna Kalmari, Ilona Partanen ja Ulla Parisaari. Kirjan on julkaissut Norio-keskus 2018.
Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia on kuvakirja, jossa käsitellään erilaisuutta ja ystävyyttä. Yksi pojista on ”dauni” eikä siksi oikein pääse mukaan leikkeihin. Kirja on vuodelta 2018.
Nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja...
Verkosta löytyy jonkin verran digitoituja nuotteja. Ne ovat yleensä tekijänoikeusvapaita taidemusiikkinuotteja. Nuottiverkkolähteitä on koottu mm. Musiikkikirjastot.fi-sivustolla: https://www.musiikkikirjastot.fi/kuuntele-musiikkia/digitoidut-nuotit-j…
Klassisen musiikin nokkahuilunuotteja löytyy ainakin IMSLP Petrucci Music Librarysta: https://imslp.org/wiki/Category:For_recorder sekä The Mutopia Project -sivustolta: https://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Instrument=Recorder
Tekijänoikeudet huomioon ottavia sivustoja, josta löytyisi populaarimusiikin nuotteja on vaikeampi löytää.
Mannerheimin "tyggeneral" tarkoittaa varmaankin päämajoitusmestaria eli A.F. Airoa. V. 1997 on ilmestynyt Martti Turtolan kirjoittama Aksel Fredrik Airo - taipumaton kenraali, kustantajana Otava. Airosta on toinenkin, vanhempi elämäkerta. Hänen itsensä kirjoittamana ei mitään. Kirjoja ei ole käännetty ruotsiksi.
Suomenkielisen sf-, fantasia- ja kauhukirjallisuuden bibliografia löytyy nettisoitteesta http://www.cc.jyu.fi/~jtv/bib/
Sähköinen scifi-, kauhu ja fantasialehti löytyy osoitteesta http://www.iwn.fi/kalaksikukko
Tänä vuonna on ilmestynyt Btj Kirjastopalvelun julkaisema teos:
Bengtsson, Niklas: Kauhua ja kirmailevia kummituksia: kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta. ISBN: 951-692-497-2. Teosta voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Helsingin kaupunginkirjaston kaikki toimipisteet valitsevat itse oman aineistonsa omien määrärahojensa puitteissa. Kullakin kirjastolla on pääasiassa lainaukseen perustuva määrärahansa, jonka riittävyydestä ne itse vastaavat. Kannattaa siis kohdistaa hankintaehdotus suoraan siihen kirjastoon, jota useimmin käytät. Hankintaehdotuslomakkeen voi täyttää kirjallisena paikan päällä, mutta sen voi täyttää myös Internetissä: http://www.lib.hel.fi/virkku/hankintatoive.htm .
Mainitsemaasi Bairin kirjaa on Plussa-aineistohaun mukaan http://www.libplussa.fi saatavilla Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunginkirjastoista, ja Penrosea on saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta Helsingistä. Molemmat kirjat näyttävät lisäksi olevan sen verran vanhoja,...
