Löysin ainakin kaksi aika laajasti näitä asioita käsittelevää kirjaa. Kirjat löytyvät ainakin Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastoista, joista niitä voi tilata myös kaukolainoiksi:
"Muoti: suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999", toimittanut Charlotte Seeling, 2001
Tolkien, Tracy : "Vintage: the art of dressing up", 2000.
Tämä englanninkielinen kirja käsittelee nimenomaan aikakautta 1940-2000 ja siinä kerrotaan pukeutumisen lisäksi myös tämän aikakauden kampauksista ja meikeistä.
Voit tilata näitä kirjoja kaukolainoiksi Seinäjoen kirjaston kautta.
Kirjaston kaukopalvelu tilaa asiakkaille muista kirjastoista sellaista aineistoa, jota oman kaupungin kirjastojen kokoelmissa ei ole. Kaukolainan voi noutaa mistä tahansa Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toimipisteestä. Lähettäjäkirjasto määrää aineiston laina-ajan, joka on useimmiten noin neljä viikkoa. Kaukolainoja voi myös uusia, jos lähettäjäkirjastossa ei ole varauksia. Kaukolainan hinta on 6 euroa/kpl.
Kaukolainapyynnön voi tehdä esim. verkkolomakkeella osoitteessa: http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/kaukopy.htm
Monissa kirjastoissa on ollut mehua tarjolla lapsille jonkin tapahtuman tai juhlan aikana. Kirjastoilla ei ole rahaa tarjoilla mehua kovin usein, mutta voithan kysyä lähikirjastostasi, olisiko se mahdollista josakin tilaisuudessa.
Pakkokeinolain mukaan DNA-näyte voidaan tietyissä tapauksissa ottaa ja säilyttää rikoksesta epäillyltä ja rikokseen tuomitulta. Tunniste on myös poistettava rekisteristä tietyn ajan kuluttua.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870450
Mitään muita syitä näytteiden säilyttämiseen ei löytynyt.
Jos olet etsinyt tuolla nimellä, ei ole varmaankaan löytynyt. Selvisi nimittäin, että Francoise Saganin Le chien couchant (=Nukkuva koira) on suomennettu nimellä Rakastaja (Otava 1982, suom. Sulamit Hirvas).
Katsoin verkossa olevista Antikvariaateista ja niissä sitä oli myynnissä useita kappaleita. Ks. esim. http://www.antikvaari.fi/ tai http://www.antikka.net/ Näistä voi tilata kirjan suoraan kotiin postitse.
Turun kaupunginkirjaston näyttelyiden valintaperiaatteena on mm. että näyttelyn tulee linkittyä jollakin tavalla kirjaston tiedonaloihin. Samoin tarjotun aineiston tulee olla laadukas ja esteettinen kokonaisuus.
Mikäli näytteilleasettaja lähettää näytteen sähköpostin liitetiedostona, mukaan kannattaa liittää vain pari kuvaa postin tukkeutumisen estämiseksi.
Näyttelysuunnitelmista kannattaa ottaa yhteyttä:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?nodeid=17718&culture=fi-FI&cont…
Gunnar Högnäs, informaatikko, pääkirjaston tapahtumat ja näyttelyt
Anu Vuorela, kirjastonhoitaja, lähikirjastojen tapahtumat ja näyttelyt
Kirjastotilastoissa ei näy lukua, josta kävisi ilmi lainaus- ja palautusautomaattien lukumäärä. En löytänyt muutakaan lähdettä, jossa automaattien lukumäärä olisi laskettu. Voit yksinkertaisesti kysyä maakuntakirjastoilta, kuinka monta automaattia kullakin on alueellaan, jos tarvitset tarkkaa lukua tutkimukseen. Täältä löydät maakuntakirjastojen yhteystiedot: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/maakuntakirjastot/ .
Hei
Voisit ottaa yhteyttä Suomen urheilumuseoon, joka sijaitsee Helsingissä. Tässä nettilinkki, josta löytyvät myös yhteystiedot: http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2917
Valokuvataiteen museo ei taida ottaa yksittäisiä valokuvia, mutta sivulta löytyy linkki "Kysy museolta". Tässä kotisivu: http://www.valokuvataiteenmuseo.fi/
Timeanddate.com-sivustolta löytyy kartta, joka näyttää, missä päin maailmaa kuu on kulloinkin nähtävissä horisontin yläpuolella: http://www.timeanddate.com/astronomy/moon/light.html. Kartan alapuolelta voi valita haluamansa päivän ja kellonajan, ja "change time" -painike päivittää kartan. Kartalla kirkkaana näkyvällä alueella kuu on periaatteessa nähtävissä, sääolosuhteista ja kuun vaiheesta riippuen. "View Day and Night Map" -linkki aivan kartan alareunan alla näyttää lisäksi, missä päin maailmaa on päivä ja missä yö.
Kartta ei siis huomioi kuun vaiheta, vaan vain sen sijainnin - uudenkuun aikaanhan kuu ei Maasta käsin näy. Samalta sivustolta löytyy myös taulukko kuun vaiheista: http://www.timeanddate.com/calendar/moonphases.html....
Kelpaisiko tirppa l. kirppa?
"Leikkivälineitä kaksi lyhyttä ja kaksi pitempää keppiä. Leikkijöitä kaksi. Maahan asetetaan 'napa'. Leikkijät heittävät yhtä pitkän matkan päästä kumpikin pienemmän keppinsä ja se, joka saa heitetyksi keppinsä lähemmäksi 'napaa', pääsee ensiksi lyömään. Isommalla kepillä lyödään, vasemmalla kädellä nostatetaan pienempää. Toinen pelaajista koettaa saada kepillänsä kosketuksi edellisen lyömää 'kirppaa'. Jos hän osuu siihen ilmassa saa hän 10:n, maassa vielä liikkeessä 5. Nyt ulkona oleva saa heittää 'kirpan' 'navan' luo, siitä paikasta mihin 'kirppa' tuli maahan. Jos hän saa heitetyksi 'kirpan' lähemmäksi 'napaa' kuin pitempi keppi on pääsee hän lyömään. Leikin alussa on määrättävä kuinka paljon on saatava...
Maailma on täynnä mitä erilaisimpia Jane Austenin innoittamia kirjoja. Enimmäkseen ne ovat englanninkielisiä, mutta joitakin on käännetty suomeksikin.
Emma Tennant on kirjoittanut "jatko-osan" Jane Austenin Ylpeyteen ja
ennakkoluuloon. Kyseinen romaani on Epäsäätyinen avioliitto (WSOY 1997).
Jo Bakerin romaani Longbournin talossa on palvelusväen Ylpeys ja ennakkoluulo. Se kertoo Bennettin perheen palvelijoiden tarinan.
Karen Joy Fowlerin Jane Austen -lukupiiri taas kertoo Jane Austenin kirjojen lukemisesta.
Inspiraatiota Jane Austenista on saanut myös kirjailija Victoria Connelly, joka on kirjoittanut romaanisarjan Austen Addicts. Siitä on käsittääkseni suomennettu vain Etsin sinua Mr. Darcy.
Noiduttu Jane on antologia, jossa neljä eri...
Giovanni Boccaccion Decameronen kertomuksilla ei ole suomennoksessa nimiä, kuten ei ole alkuteoksessakaan. Kertomukset on "nimetty" päivän ja kertomuksen järjestyksen mukaan: Ensimmäinen päivä - Ensimmäinen kertomus jne.
Viidennen päivän kahdeksannen kertomuksen päähenkilö on Nastagio degli Onesti. Kertomuksen esittelevä johdanto alkaa: "Nastagio degli Onesti rakastaa Traversaron sukuun kuuluvaa naista ja tuhlaa omaisuutensa saamatta vastarakkautta."
http://www.letteraturaitaliana.net/pdf/Volume_2/t318.pdf
http://www.liberliber.it/mediateca/libri/b/boccaccio/decameron_branca/p…
Boccaccio, Giovanni: Decamerone (suom. Ilmari Lahti, Vilho Hokkanen, Tammi, 1983)
Voisit löytää heidät Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen sivuilta. Arkistot paikkakunnittain. https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/arkisto/paikkakunnittain.htm
tai voisit tehdä Kansallisarkistoon tietopyynnön. https://arkisto.fi/fi/palvelut/tietopyyntopalvelu
Udo Jurgensin säveltämä ja suomeksi Kari Tuomisaaren sanottaman Rakkauden jälkeen kappaleen sanat löytyvät nuoteilta; Suuri toivelaulukirja 9,
Hyvin menee kuitenkin ja Kauneimmat rakkauslaulut.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kirjat hakusanoilla matkailu ja markkinointi:
Vuoristo, Kai-Veikko: Matkailun muodot
Kauppi, Lasse: Suomen luonto kansainvälisenä matkailutuotteena
Rouhiainen, Ulla-Maija: Satumaa--matkailun perusteet 2
Americans as international travelers--focus on Finland
Kuukasjärvi, Juha: Mitä lapset odottavat lomalta?
Taloustaito Ekonomian perusteita--toim. Inkinen, Petri
McCrone, David: Scotland - the brand--the making of Scottish heritage
Muhonen, Pekka: Matkailija poronkusemilla
Haapaniemi, Kati: Matkaesitteen kääntäminen saksankieliselle kuluttajalle
Matkailu 2000--keskeiset tavoitteet ja strategiat
Kolari, Mervi: Suomi incentive-matkojen kohdemaana Saksan liittotasavallassa...
Pekka Kostiaisesta löytyy tietoa netistä suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen sivuilta (www. fimic.fi). Kirjoita searc-kohtaan Kostiainen.
Sulhasen tulolaulusta ei löydy netistä juuri mitään (fimicin sivuilla maininta muiden inkeriläisiin kansanrunoihin perustuvien kuoroteosten yhteydessä). Sävellystä koskevat tiedot on saatu suoraan säveltäjältä :
Sävellys on tilausteos turkulaiselle Kulkuset sekakuorolle ja 1-osa valmistui vuonna 1988 (2-osa v.1991). Teksti on SKS:n julkaisusta : Maria Luukan laulut ja loitsut /Matti Kuusi. Tuossa teoksessa on yli tuhat Luukalta kerättyä säettä. Sulhasen tulolaulun teksti on alku pitkästä inkeriläisestä Häärunoelmasta. Säveltäessään teosta Kostiainen ei käyttänyt kansanlauluja, vaan sävelsi kaiken itse...
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Kirjamuotoista aineistoa, joka näyttäisi vastaavan kysymykseen suoranaisesti, löytyy varsin vähän. Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi seuraavat viitteet:
-Tekijä(t): Jumppanen, Kyösti Nimeke: Ydinvoimalan jäähdytysvesien vaikutuksista Olkiluodon lähivesien veden laatuun ja biologiseen tuotantoon vuosina 1979-1991 / Kyösti Jumppanen Julkaistu: Turku : Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, 1992 Ulkoasu: (65, [2] s.) : kuv., kartt. ; 21 cm Sarja: (Julkaisu / Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys, ISSN 0357-5349 ; 78) Aineisto: kirja ISBN: 951-9348-49-2 (nid.)
-Nimeke: Sedimenttiselvitys Kymppivoima oy:n Elimäen voimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten...
Tutkimme vielä kysymäsi teoksen saatavuuden pohjoismaisista kirjastoista, valitettavasti kirjaa ei löytynyt. Teoksen tilaaminen Pohjoismaiden ulkopuolelta maksaa enemmän, riippuen kustannuksista. Ohjeita http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Luottokunnalla on hyvä ohje miten toimia kun tekee ostoksia verkossa. Internetosoite pitää olla muodossa https:// eli http:n jälkeen pitää olla s. Ohjeet osoitteessa http://www.luottokunta.fi/
