Helmetin varatuin kirja kautta aikojen on kyllä Kari Hotakaisen Tuntematon Kimi Räikkönen, josta tällä hetkellä on 3651 varausta. Tähän kysymykseen on palvelussamme vastattu vähän aikaa sitten ja vastaus löytyy täältä : Kysy kirjastonhoitajalta https://www.kirjastot.fi/kysy/tanaan-maanantaina-27-8-2018
IMDb-tietokannan (elokuvatietokanta, jossa on tietoa mm. elokuvista ja televisiosarjoista) mukaan Juhani Kauranen ei ole näytellyt sarjassa. .Alla linkki IMDb:n tietoihin sarjan näyttelijöistä:
https://www.imdb.com/title/tt1354462/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast
Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan sivulla kerrotaan, että kirkon itäpäädyssä on pyhää kolminaisuutta symboloiva kolmio ja sen sisällä heprealaisin kirjaimin sana Jahve eli Jumala. https://helsingintuomiokirkko.fi/index/kirkontarina.html
Kirjoitusasuun voi tutustua esimerkiksi kirjassa Helsingin tuomiokirkko (1971) sivulla 62 olevan kuvan avulla. Tekstiin on merkitty myös vokaalit. Eri puolilla Suomea viime vuosien aikana kiertäneessä Jumalan nimi -näyttelyssä on käsitelty myös Helsingin tuomiokirkon tekstiä. Esimerkiksi Akaan Seutu -lehden verkkojutussa 9.11.2015 on kuva aiheesta: https://akaanseutu.fi/2015/11/09/jumalalla-on-myos-eturivi/. Lisätietoa näyttelystä: https://sites.google.com/view/...
Lasten kylpytakin kaavoja löydät esim. Suuri käsityölehti (ent. Suuri käsityökerho) -lehden seuraavista numeroista:
2017 : nro 11-12, s. 23, 39-40 "Kylvyn paikka", lasten shaalikauluksellinen lämmin kylpytakki
2007 : nro 6-7, s. 20-21, 62-63 "Serkukset yökylässä", lasten kylpytakki
2004 : nro 11-12, s.10-14, 56-57 "Illasta aamuun", aamutakki, kylpytakki (miesten, naisten ja lasten mallit)
2003 : nro 3, s. 39, 65-66 "Kivat kylpytakit", kylpytakit lapselle ja aikuiselle
Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.
Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään...
Mobiilikortti löytyy Kirkes-kirjastojen verkkokirjastosta kirkes.finna.fi. Kirjaudu omiin tietoihisi kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla ja valitse pudotusvalikosta Kirjastokortit. Näet kirjastokorttisi viivakoodeineen. Voit käyttää mobiilikorttia useimmissa kirjastoissamme näyttämällä sen puhelimesta lainausautomaateilla tai asiakaspalvelutiskillä.
Jos kirjastokortin lukemisessa on ongelmia, näytön kirkkautta täytyy säätää isommalle.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta Plussasta (http://www.libplussa.fi) voit käydä tarkistamassa mitä kirjallisuutta kirjastoista löytyy koskien Carpelania. Klikkaa rasti asiasanahaun kohdalle ja käytä asiasanaksi Bo Carpelan. Pääset näin tarkistamaan itse ovatko kirjat sellaisia, jotka kiinnostavat sinua, ja mistä kirjastoista ne löytyvät.
Teoksesta "Suomen kirjailijat 1945-1980" löytyy luettelonomaisesti lyhyet elämäkertatiedot, tuotanto ja Carpelania käsittelevät artikkelit v. -80 saakka. Uudempaa ja monisanaisempaa faktatietoa Carpelanista löytyy mm. kirjasta Tarkka Pekka: "Suomalaisia nykykirjailijoita". Kirjan uusin painos on v. 1990.
Verkosta löytyy tietoa Carpelanista mm. kustannusosakeyhtiö Otavan sivuilta...
Erhard Dietl : Törkylit tulevat (Aurinkosarja; Kirjapaja 1992) löytyy mainintoja suomeksi aika vähän, esimerkiksi http://www.salo.fi/kirjasto/lukijat.htm sivulta löytyy kahden koululaisen tekemä lyhyt arvostelu kirjasta. Kirjapajan sivulta ei kuvausta teoksesta, Kirjailija Erhard Dietlistä löytyy esim. Googlen haussa nettisivuja pääasiassa saksaksi. Hakuja voit tehdä esimerkiksi osoitteissa http://www.evreka.fi , http://www.google.com tai htt://www.altavista.com .
Kovin uutta suomenkielistä tutkimustietoa asenteista mielenterveyspotilaita kohtaan ei löytynyt. Turun kaupunginkirjaston kokoelmassa on Ville Lehtisen tutkimus: "Psykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen tarve sekä mielisairauteen kohdistuvat asenteet" (Kansaneläkelaitoksen julkaisuja 3, 1975).
Lisäksi Turun yliopiston kokoelmista löytyvät seuraavat tutkimukset: Markku Ojanen: "Mielisairaalapotilaisiin kohdistuvat asenteet" (Reports of Psychiatrica Fennica 76, 1987) ja Hannu Räty: "Uhka vai uhri: tutkimus mielisairauteen asennoitumisesta" (1987). Tämän väitöskirjan lisäksi Hannu Rädyllä on muitakin aihetta koskevia tutkimuksia.
Jos sinulla on tunnusluku voit perua varauksiasi HelMet-aineistohaun Omat tietoni-valikosta. Aineistohaku löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi
Muussa tapauksessa ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Työväen yhdistys Arbetets Vänner osti Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa sijaitsevan tontin 1891 ja rakennutti sille nykyisen kivitalon 1929. Talon juhlasali oli suosittu tanssipaikka, jota kutsuttiin Annan Vennuksi erotukseksi yhdistyksen toisesta tanssipaikasta, Sörkan Vennusta. (Lähde: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita / Ollila, Kaija) Teoksessa ei ollut mainintaa elokuvateatteritoiminnasta kyseisessä osoitteessa, mutta juhlasalissa on myös saatettu näyttää elokuvia.
Kaupunginarkistossa säilytetään tarkkoja tietoja kaupungin kaikista kiinteistöistä ja niissä tapahtuneesta toiminnasta. http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/
Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
FENNICA - Suomen kansallisbibliografiassa on kysymästänne rompusta vain ennakkotieto, joten tämä romppu ei taida olla vielä ilmestynyt. Ei siis ole mikään ihme, kun en löydä tätä romppua mistään kirjastosta - vielä. Rompulle on kuitenkin annettu jo tunnus, sen avulla voit etsiä romppua jatkossa helpommin. Tässä tunnus eli ISBN: 951-593-954-2
Teoksessa Suomen luonto : linnut (Weilin+Göös, 1998) kerrotaan, että kaupungistumisen myötä varisten osittainen albinismi on lisääntynyt. Etenkin nuorilla linnuilla esiintyy vaihtelevankokoisia valkoisia alueita siivissä, jotka variksella ovat normaalisti mustat. Poikkeavan värin epäillään johtuvan poikasajan liian yksipuolisesta ravinnosta.
Asiaa käsitellään myös Linnut -lehden artikkelissa Poikkeavanväriset ja huonosti lentävät varikset (1997 ; 4 ; 4-7). Siinä kerrotaan vuonna 1994 tehdystä kyselystä, jossa selvitettiin mm. valkosiipivaristen yleisyyttä. Tulosten mukaan valkosiipisyys on lisääntynyt viime vuosikymmeninä ja ilmiö keskittyy lähinnä kaupunkeihin. Kaupunkivaristen poikasajan ravintoa ei tiettävästi ole tutkittu, eikä näin...
Sana "skorpioni" kiinan kielellä löytyy kiinan kielen sanakirjasta. Jos kirjoitetaan xie zi, käytetään kahta merkkiä. Jos kirjoitetaan tian xie xing, käytetään kolmea merkkiä. Lisäksi rivillä on suluissa yksi merkki kiinan kielellä. Kiinan merkkejä ei saa tässä vastauksessa näkymään, joten tervetuloa kirjastoon katsomaan sanakirjasta. Jyväskylän kaupunginkirjastossa ne löytyvät hyllyluokasta 89.943038. Käsikirjastossa on aina paikalla teos Li: Suomi-kiina suursanakirja, jota tässä käytettiin lähteenä.
Erilaisista kirjailijahakemistoista tai Otavan (kustantaja Suomessa) kirjailijasivuilta ei löytynyt kirjailjan henkilötietoja. Suomenkielisiltä Internet-sivuilta löytyy vain muutama linkki, henkilötietoja kirjailijasta ei niissä ole. Englanninkielisiltä Internet-sivuilta löytyy haulla ”Ellen Potter” (lainausmerkit) tietoa myös kirjailijasta, ks. esim.
Kirjailijan kotisivut:
http://www.ellenpotter.com/biography.htm
Englanninkielinen Wikipedia:
http://en.wikipedia.org/wiki/Ellen_Potter
ks. myös
Kirja-arvio Turun Sanomissa:
http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2004-09-0…:
Lapsen kirja-arvio Kirjatin sivuilla
http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvio66.htm
Arto-artikkeliviitetietokannasta löytyi tieto kirja-...
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Näyttäisi tosiaan siltä, ettei kysymääsi kirjaa ole Suomen kirjastoissa. Englanninkielisiä kirjoja on maailmassa niin valtava määrä, että vain pieni osa niistä päätyy Suomen kirjastoihin. Kenties suomalaisen rakennusteollisuuden tarpeisiin ovat riittäneet hyvin suomenkieliset kirjat ja muut kansainväliset teokset, vaikka alaa ja kirjan sisältöä tarkemmin tuntematta on vaikea arvioida syitä siihen, miksi kirjaa ei ole hankittu Suomeen.
Vaikka kirjaa ei Suomesta löydy, sinun on mahdollista saada kirja ulkomailta kaukolainana. Vaikka se yleensä maksaa jonkin verran, saattaa kaukotilaus tulla halvemmaksi kuin kirjan ostaminen itselle. Kannattaa tiedustella tarkemmin kaukotilaamisen mahdollisuutta omasta lähikirjastosta. Sen pohjalta voit...
Ainakin Windows-ympäristöön sijoittuva Tietokone iloksi ja avuksi 2. löytyy verkosta:
http://www.selko-e.fi/oppaat/tietokone_iloksi_ja_avuksi2.pdf
Uudempaa versiota ei tällä hetkellä liene saatavilla..
