Hanke-/projektisuunnittelusta löytyy pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/ mm. seuraavanlaista aineistoa :
SALONEN, Lauri : Teemme projektin. 1996.
SILFVERBERG, Paul : Ideasta projektiksi : projektisuunnittelun käsikirja. 1999.
PELIN, Risto : Projektinhallinnan käsikirja. 1999.
Kun hankkeen aiheena on oman työn kehittäminen, tietoa voisi saada esim. seuraavista kirjoista:
SCHREY, Kari : Työpaikan kehittämisopas. 1999.
MATIKAINEN, Janne : Oppiva työyhteisö parantaa toimintaa, tulosta ja ihmisten viihtymistä. 1999.
PEKKOLA, Petri : Tunne toimintasi, ota askel jatkuvaan kehittämiseen. 1998.
TYÖN muutos ja oppiminen. 1997.
Kannattaa myös selata Plussasta läpi (Helsingin kaupunginkirjaston) luokkia 674.1, 674.3 (...
Ylen Elävästä Arkistosta löytyy sivulta "Rock-Suomi-bonuksia: 1990-luku" tietoa, nimiä ja videoita:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/09/02/rock-suomi-bonuksia-1990-luku
Pomuksen eli Populaarimusiikin museon sivuilla on 90-luvun populaarimusiikin historiikki, jossa on myös runsaasti nimiä:
http://pomus.net/kehityslinjat/1990-1999
Yle uutiset kysyi vuonna 2014 lukijoilta parasta ysäribiisiä, joista mm. koostettiin Top10-lista. Artikkelin (15.4.2014) voi lukea alla olevasta linkistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/04/15/lukijat-aanestivat-parhaat-ysaribiisit-yllattaako-voittaja
Hihnaa kutsutaan liukukäytäväksi. Kaupan käyttöön suunniteltujen ostoskärryjen pyörät lukkiutuvat kaltevalle liukukäytävälle.
Lähteinä käytin muun muassa Kielitoimiston sanakirjaa https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/liukuk%C3%A4yt%C3%A4v%C3%A4
ja Invalidiliiton sivua https://www.invalidiliitto.fi/esteettomyysjulkinen-rakennustasoero/liukuporras-ja-kalteva-liukukaytava
Lentokapteenin arvonimi on myönnetty ensimmäisen kerran vuonna 1934, jolloin sen saivat Gunnar Lihr ja Ville Leppänen. Arvonimi voidaan myöntää hakemuksesta ansioituneille ilmailun parissa työskenteleville henkilöille tai ansioituneille ilmailun harrastajille. Vuonna 2020 sen sai kolme henkilöä, ja yhteensä arvonimi on myönnetty nyt 117 kertaa.
Arvonimien tarkoitus on kuvata henkilön elämäntyötä. Suomessa on tällä hetkellä käytössä 110 eri arvonimeä, mutta arvonimilautakunnalle voi esittää myös uusia arvonimiä. Uusimmat, 2017 käyttöön otetut ovat korkeakouluneuvos ja taideneuvos. Arvonimiä voivat hakea ansioituneille henkilöille yksityiset henkilöt, yhteisöt tai molemmat yhdessä.
Ilmailualalla ammattinimike on lentäjä. Liikennelentäjät...
THL:n mukaan koronavirukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne eivät säily tartuttavina pinnoilla pitkään. Elintarvikkeiden tai tavaroiden välityksellä tapahtuvia tartuntoja ei ole toistaiseksi havaittu. Laboratoriotutkimuksissa on havaittu, että virus voi säilyä erilaisilla pinnoilla muutamista tunneista jopa kolmeen päivään. Teoreettisista tutkimuksista ei kuitenkaan voi tehdä suoria päätelmiä siitä, miten virus säilyy arkiympäristössä. Pintojen osuus viruksen leviämisessä ei nykytiedon mukaan ole merkittävä.
Kirjat voi siis palauttaa normaalisti, eikä niiden pyyhkiminen ole tarpeen. Ei toki ole haitaksikaan, jos antaa luettujen kirjojen hetken odottaa ennen kirjastoon palauttamista.
https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-...
Risto Nyqvistin säveltämä Sieluni soitto on julkaistu nuottikokoelmassa Vuokon helpot nuotit 3 (2020, ISMN 979-0-9001743-2-1).
Nuotti löytyy Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Nuotin tiedot Kansalliskirjaston Finna-haussa
Saatavuustiedot
Sanalla "mätisäkki" voi olla monenlaisia merkityksiä puhekielessä. Sillä voidaan tarkoittaa muun muassa:Naaraspuolista haukea kutuaikanaLihavaa henkilöä (ala-arvoisesti ja halventavasti)"Douchebagia" (suomennoksena tälle englanninkieliselle ilmaukselle)Lähteet:Mätisäkki - Wikisanakirja. (Viimeksi muokattu 28.3.2020). https://fi.wiktionary.org/wiki/m%C3%A4tis%C3%A4kkiJuho Typpö (26.3.2015): Nyt se on päätetty: douchebag on suomeksi mätisäkki. https://www.hs.fi/nyt/art-2000002810228.html
Pahoittelen kovasti, että olet joutunut odottamaan vastausta näin kauan - osasyynä on tekninen kömmähdys. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistorekisteristä löytyvät seuraavat Irwinin cd-levyt mainitsemiesi kahden lisäksi: Kohta taas on joulu (Fazer Records 1997, alunperin julk.1972), Irwin 50 vuotta (Gold Disc 1993), Laulajan testamentti (1991), Lauluja alamaisista - kiellettyjä lauluja itsesensuurin ja Kekkosen ajalta (Levytuottajat 1991, alunperin julk. 1979), Hurraa! Me teemme laivoja: 12 uutta rallia (1990), Ai ai ai kun nuori ois (1990), Vuosikerta 89 (Flamingo Music 1989), Rentun ruusu (Flamingo Music 1988). Muut Irwinin cd-levyt näyttävät olevan kokoelmia.
Painoksien suuruuksia kannattaa tiedustella levy-yhtiöstä.
Tarkempia tietoja...
Esitelmäsi aihepiiri on aika laaja, joten yhdestä kirjasta ei vastausta kysmyksiisi löydy.
Seuraavissa kirjoissa on tietoa Lieksasta yleisesti:
FINLANDIA : Otavan iso maammekirja 4, 1985.
KARJALA 4., 1983.
SAVOLAINEN, MIKKO: Lieksa : erämaakaupunki, 1981.
Lieksan historiasta löytyy edellä mainittujen lisäksi mm. kirjoista:
KIISKINEN, Osmo: Pielisjärven historia 4 : 1865-1920, 1991.
PUROLA, Aarne: Lieksan kauppala 1936-1972 : historiikki Brahean kaupungista Lieksan kaupunkiin,
1989.
Seuraavista teoksista on varmaan hyötyä muihin etsimiisi aihealueisiin:
KARJALAN vaaroilta, 1984.
LIEKSAN luonto-opas, 1997.
KOKKONEN, Heikki: Vuoden kierto Pohjois-Karjalassa, 1996.
POTINKARA, Oiva: Erämaata ja koskien kohinaa : Ruunaan luonnonsuojelu- ja...
Lapin maakuntakirjaston vastaus:
Meillä on aiheeseesi liityen esim. seuraavaa aineistoa:
Itkonen: Suomen lappalaiset osa 1 s. 360-363 (saamelaisten vöistä)
Tornionlaakson vsk. 1994 s. 271-286
aiheena: Saamelaisten vyöllispyörien taustaa (käsittelee heloja ja vöitä)
Kongressijulkaisu: Suomen varhaishistoria, Tornion kongressi 14-16.6 1991
esitelmät:referaatit
sisältää aiheen: Suomen vyötärön kerralliset saamalaiset (Julku, Kyösti)
Lisäksi löytyy vöiden nauhojen ja paulojen (myös poronnahkavöiden ja -nauhojen)
käsityöperinteestä ja malleista.
Esim. Näkkäläjärvi, Inga: Cuodinduodji ja Saamelaisten perinnekäsitöitä (sisältyy Saamelaispaketti julkaisuun)
Tätä aineistoa voit saada meilta kaukolainaksi.
Ota lisäksi yhteys...
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voi olla vaikea löytää yleisistä kirjastoista. Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmista voisit kuitenkin kokeilla seuraavia teoksia:
- Harjunkoski, Heikki, Työaikajärjestelmät, työajan lyhennys ja yrityksen tulos
- Andersson, Paul H. ja Tikka, Heikki, Mittaus- ja laatutekniikat
Jyväskylän yliopiston kirjastosta tai Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjastosta kannattaa myös etsiä tietoa. Esimerkiksi yliopiston kirjastossa on seuraavanlaisia kirjoja:
- Antila, Jorma, Työntekijöiden työaika metalliteollisuudessa
- Metalliteollisuuden työaikamalleja (julk. Metalliteollisuuden keskusliitto, MET & Metallityöväen liitto)
Tuuban historiasta löytyy jonkin verran tietoa Suomen pasuuna- ja tuubaseuran sivuilta. Ainakin sivuilla olevassa Aleksi Saraskarin opinnäytetyössä on tuuban historiaa käsittelevä osuus. Suoraan tälle sivulle pääset osoitteesta
http://www.musicfinland.com/brass/supatus/arkisto/muut/as_tuusoper.html
Tällaista Lappia koskevaa ruotsi-suomi-sanakirjaa ei ole. Linnuista löytyy ruotsinkielisiä nimiä teoksesta Aikio, Samuli: Samegiel loddenamahusat (1993)
Joitain lintujen nimiä löytyy myös Hämäläisen monikielisestä Vaellussanastosta (1988).
Muiden alojen sanastoja voit katsoa Lapponica-tietopankista http://www.lapponica.net , siinä yhteydessä on myös pääsy Lapponica-tietopalveluun.
Yhdysvaltalaisten viinien laatuluokituksesta löytyy melko vähän tietoja. Kirjassa Viininmaistajaiset todetaankin ” Uudessa maailmassa pullon etiketti kertoo alkuperäalueen, mutta tiukat luokittelujärjestelmät puuttuvat. (Croft, Nicole: Viininmaistajaiset, 2003, s.12).
Yhdysvaltojen viineistä ja luokituksestakin jotakin löydät seuraavista teoksista:
Alkoholijuomien käsikirja 1 : miedot alkoholijuomat.
Johnson, Hugh: Suuri viinikirja.
Berglund, Juha: Viinistä viiniin 2005 : Viini-lehden vuosikirja
Berglund, Juha: Makuasioita viinistä ja ruoasta.
Robinson, Francis: Pieni viinikirja.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston aineistorekisteristä http://kirjasto.kuopio.fi/ .
Internetistä löytyy paljon viinejä...
Suomenkielistä tietoa kirjailija Ann Brasharesta ei taida löytyä. Englannin kielellä tietoa löytyy ainakin näiltä sivuilta:
http://www.childrenslit.com/f_brashares.html
http://www.teenreads.com/authors/au-brashares-ann.asp
Valitettavasti kirjaa on ollut pääkaupunkiseudun kirjastoissa ainoastaan yksi kappale ja se on kadonnut. Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmiinkaan sitä ei kuulu. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta voitte tilata sen Jyväskylän tai Oulun yliopistojen kirjastoista. Lisätietoa kaukopalvelusta osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ ja kaukopalvelulomake osoitteessa
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Voitte myös halutessanne täyttää kaukopalvelulomakkeen jossakin kirjastossa virkailijan kanssa.
John Mundyn kirja Popular music on screen on Suomen elokuva-arkiston kirjaston kokoelmassa.
Osoitteemme: Pursimiehenkatu 29-31 A, 4. kerros, Helsinki 15.
www.sea.fi
tietokantamme osoitteessa:
http://www.sea.fi/kirjasto/tietokannat.html tai
http://kirjasto.sea.fi:2345/FIN/
Elokuvamusiikkiin liittyvää kirjallisuutta on kokoelmassamme pari metriä.
Kolmannesta osasta voi lukea englanninkielisiä otteita seuraavassa osoitteessa: http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html. Näyttäisi siltä, että kolmatta kirjaa ei ole vielä julkaistu lainkaan. Suomalaiselta kustantajalta (WSOY) voit kysyä lisätietoja sarjan tulevaisuudesta, ks. http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60.
