Ehdotan seuraavia:
nimi paikka aika kieli tyyppi
Colette; Vilja oraalla; 1973.Tapahtuu1920-lukulla Bretagnesssa.
Salminen, Sally; Kalastajakylän prinssi; 1953. Bretagne 1900-lukulla.
Rouaud, Jean; Kuuluisia miehiä; 1995 .Tapahtuu 1930-luvulla ja 1940-luvulla
Mäkelä, Hannu; Pieni paikka Kerbihan; 1991 Tulevaisuusromaani, lähinna 1990-luvulla tapahtuva.
Cornelia Funke on saksalainen kirjailija, jonka teoksista Otava on kustantanut suomeksi tähän mennessä kolme: Rosvoruhtinas (2003), Mustesydän (2004) ja Lohikäärmeellä ratsastaja (2005).
Cornelia Funkesta löydät tietoa internetistä sivuilta http://www.scholastic.com/corneliafunke/bio.htm ja http://www.corneliafunkefans.com/mainSiteIEUK.html
Suomenkielistä tietoa ei valitettavasti vielä löydy.
Koska Suomessa käytössä olevissa tietokoneissa ei ole kiinankielisiä näppäimistöjä, ei kysymykseen voi vastata suoraan.
Lähimmästä kirjastostasi voit kysyä esim. kirjaa: LI: Suomi-kiina suursanakirja. Tuossa kirjassa kysymäsi merkki on kirjoitettu kiinaksi.
Kysymyksessä on luultavasti englantilainen 1500-luvulla elänyt runoilija Edmund Spenser. Häneltä on suomennettu vain muutamia runoja tai runojen osia. Näitä runoja löytyy kirjoista "Maailmankirjallisuuden kultainen kirja III" sekä "Tuhat laulujen vuotta".
Kyseisiä säkeitä ei kuitenkaan löydy näistä käännöksistä. Oletettavasti kääntäjä on itse suomentanut kirjassa olevat säkeet.
Kirjavarastosta Pasilasta löytyy Edmund Spenseriltä englanniksi "The Poetical Works of Edmund Spenser".
Ortodoksisen kirkon kellojen soittoa löytyy cd-levyltä Konevitsa Kvartetti: We hymn thee, 2002. Levyn ensimmäiselle raidalle on tallennettu yhdenkorkuista soittoa ja viimeiselle monen kellon soittoa.
Ääninäytteitä kellojensoitosta verkossa: esim.
http://www.youtube.com/watch?v=XfvQGrxmS_w
http://www.russianbells.com/zvons/zvon-index.html
Teoriaa kirkonkellojen soitosta:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/palveluksessa_tapa…
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkonkellot.php
Tällaista yhtä velvoittavaa päätöstä ei ole olemassa. Agricolan (n. 1510-1557) rooli lukutaidon opettamisessa Suomen kansalle on ennemminkin siinä, että hän loi suomennoksillaan edellytykset kansanopetukselle. Kaukaisena tavoitteena oli se, että jokainen kykenisi itse lukemaan Raamattua. Suoraan kansalle oli suunnattu hänen ensimmäinen julkaisunsa "ABC-kiria", joka kyllä sisälsi kirjaimiston mutta oli enemmänkin katekismus eli kristinopin alkeisoppikirja. Tätä kirjasesta, josta ei ole säilynyt yhtäkään kokonaista kappaletta (nykyiset näköispainokset on muodostettu palasista yhdistelemällä), ilmestyi kolme painosta vuosina 1543-1559, joten on syytä uskoa, että kirja on päätynyt pappien ohella kansankin käsiin. Turun hiippakunnan johtajana (...
Joensuun seutukirjastoon kuuluu Joensuun lisäksi kuusi kirjastoa: Enon, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven ja Pyhäselän kirjastot.
Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Joensuun seutukirjaston etusivulta: http://www.jns.fi/Resource.phx/sivut/sivut-kirjasto/index.htx
Sieltä näkyvät myös kaikki lähikirjastot, joita Joensuussa on kuusi sisältäen myös vaarakirjastot Tuupovaarassa ja Kiihtelysvaarassa.
Kuvailemaasi runoa ei ilmeisesti ole suomennettu. Sitä ei löytynyt kännösrunoja sisältävästä runotietokannasta eikä Nerudan suomennettuja teoksia selaamalla. Valparaiso esiintyy esim. Nerudan (suomentamattomassa) Canto General -teoksessa.
Käännösrunoutta voit etsiä tästä tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Hei,
Valtion elokuvatarkastamo asettaa levitykseen tuleville elokuville tietyn ikärajan lasten kehityspsykologiaan perustuen. Ajatuksena on suojella lasta liian rankoilta mediasisällöiltä ja ohjata tämä katsomaan omalle kehitystasolleen soveltuvia ohjelmia. Suullisen sadun tai tarinan kuulija voi kuvitella sadun mielessään niin hurjaksi kuin uskaltaa. Koska hän ei näe valmiiksi kuvitettua tarinaa, hän voi mielikuvituksessaan säädellä tarinan hurjuutta. Filmattu tarina tulee samanlaisena kaikkien silmille riippumatta kehitystasosta. Oliot voivat olla paljon pelottavampia kuin lapsen oma mielikuvitus pystyisi kuvittelemaan, joten kuvallinen tarina voi olla voimakkaampi kuin kerrottu.
Ikärajaan vaikuttavat elokuvissa seksi, kauhu ja väkivalta...
3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Tiedot Helmet-kirjastojen kirjailijailloista ja muista tapahtumista on koottu Helmet-palvelusivulle. Löydät ne, kun rullaan Helmet-sivua vähän alaspäin, kunnes löydät Tapahtuma-osion. Tapahtumat-otsikkoa klikkaamaalla löydät tapahtumahaun. Kun valitsee tapahtuman tyypiksi "Kirjallisuus" ja kaupungiksi Helsinki, hae-komennolla saa hakutulokseksi helsinkiläisten kirjastojen kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat, joista suurin osa on kirjailijavierailuja.
Saduista Rudolf Koivun kirjoittamia ovat Kultavuori, Pitkänenäinen kuninkaantytär, Taikaharso, Poika ja kukkanen ja Pilvenukko. Kuninkaantytär kristallivuoressa ja Marjatytto ja peikko ovat kansantarinoita ja Peikko ja korppi kansansatu. Kaupin linna on keskiaikainen joulutarina.
Kaikki sadut ovat ilmestyneet Rudolf Koivun kuvittamina kirjassa Rudolf Koivun satukirja, ja monet myös muissa satukirjoissa. Useat saduista ovat ilmestyneet ensimmäisen kerran lastenlehdissä.
Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannan kautta löytyvät tiedot Rudolf Koivun satukirja –kirjan saduista, ja siis myös kysymistäsi saduista:
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=…
Besen suvun vaakunaa ei löydy suomalaisia vaakunoita käsittelevistä kirjoista tai muista lähteistä. Gunilla Bese syntyi Ruotsissa, joten ehkä häntä ei pidetä suomalaisena.
Heraldiikan sanastoista en löytänyt parru- tai orsi-termejä. Sanastoja ja eri sukujen vaakunoita kuvailevia kirjoja kuitenkin on, joten niiden kautta voisivat sopivat termit löytyä. Tällaisia teoksia ovat ainakin nämä:
- Suomalaisia vaakunoita: henkilöitä, sukuja, yhteisöjä (toimittaneet Topi Railo, Heiz Sturmer, Tapani Talari)
- Heraldiikan opas (toimittanut Kimmo Kara)
- Kimmo Kara, Vaakunaselitys
- Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa (toimittaneet Antti Matikkala ja Wilhelm Brummer)
Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Vaikka Suomessa tutkitaan varmasti myös hämähäkkejä, ei kaikkien lajien asiantuntijoita välttämättä löydy eikä jokaisen lajin tarkkaa perustutkimus ole tehty.
Ensimmäisen kysymyksen osalta pitäisin Wikipedian artikkelissa olevaa mainintaa "Monet lajit ovat verraten kookkaita" vihjeenä siitä, että 20 millinen saattaa hyvinkin tulla vastaan myös Suomessa. Englanninkielisen Wikipedian mukaan suurimpien juoksuhämähäkkilajien (englanniksi wolf spider) vartalo (ei siis koivet) voi olla jopa 35 millin pituinen (täyttää ison kämmenen jalkoineen). Hyvä uutinen on, että kotimaiset lajit ovat myrkyttömiä eli suurestakaan yksilöstä ei ole ihmiselle vaaraa tai haittaa.
Kaikki lintuhämähäkkilajit ovat ns. lämpimien vyöhykkeiden eläimiä, joten vapaaksi...
Kysymänne koodi sisältää kaksi erillistä tietoa - numero 50 viittaa kuurouteen tai kuulovammaan, ja kirjain E tarkoittaa puolestaan ko. vamman perusteella annettua palveluskelpoisuusluokitusta.
E-luokka määriteltiin tuossa vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjeessa seuraavasti: " -- kun se vika, vamma tai sairaus on varmasti tai todennäköisesti ohimenevä ja palveluskelpoisuuden otaksutaan myöhemmin palautuvan". E-luokkaan määrätyt olivat siis sillä hetkellä palvelukseen kelpaamattomia, mutta määräajan kuluttua uudelleen tarkastettavaksi määrättyjä.
Ystävällisin terveisin,
Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto
Tietoa löytyy esim. tietosanakirjojen artikkeleista, esim. Otavan Suuresta ensyklopediasta tai Encartan verkkoversiosta sivulta http://encarta.msn.com/find/Concise.asp?ti=03643000 . Hakusanoilla "kirjoitusjärjestelmät" tai "kirjaimistot" löytyy kirjastomme aineistotietokannasta (linkki löytyy sivulta http://www.jkl.fi/kirjasto) useita teoksia, mm. "The Story of writing". Sopivia hakusanoja löytyy VESA-verkkosanaston avulla (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html)
Internetistäkin löytyy jotakin: esim. LookSmart-hakemiston (http://www.looksmart.com) avulla löytyy hakusanalla alphabets linkki "Evolution of alphabets" (http://www.wam.umd.edu/~rfradkin/alphapage.html) tai Britannicasta (http://www.britannica.com) artikkeleita ja linkkejä...
Ajan voi varata soittamalla toimipisteeseen, jossa digitointia haluaa tehdä. Valitettavasti Joensuun pääkirjastolla videokasettien digitointimahdollisuus on kuitenkin toistaiseksi pois käytöstä vioittuneen laitteiston vuoksi.
Tällä hetkellä VHS-digitointiin on mahdollisuus seuraavissa Vaara-kirjastojen toimipisteissä:
Ilomantsin kirjasto (vhs suoraan dvd:lle)
Kiteen kirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Lieksan pääkirjasto (vhs tietokoneelle, josta tikulle tai dvd:lle)
Digitointi toimii pääasiassa itsepalveluna, mutta ohjeet ovat hyvät ja opastusta toki annetaan. Joensuun pääkirjastolla on myynnissä 64GB muistitikkuja, johon mahtuu videota varmasti useampi kasetillinen. Muistitikkujen saatavuus kannattaa varmistaa...
Vegaanilla tarkoitetaan kasvissyöjää, joka ei käytä ravinnossaan mitään eläinperäisiä raaka-aineita tai tuotteita, joissa näitä on käytetty. Tämä käsittää lihan lisäksi siis myös eläinten "valmistamat" tuotteet, kuten maidon ja munat, ja esimerkiksi hunajan.
Vegaaniin ruokavalioon kuuluvat monipuolisesti muun muassa erilaiset viljavalmisteet, kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät, ravintorasvat sekä kasviperäisistä raaka-aineista valmistetut elintarvikkeet, kuten nyhtökaura, soijakerma ja riisimaito.
Sienet kuuluvat kasviperäisen ravinnon piiriin, joten ne kuuluvat vegaaniin ruokavalioon.
Lisätietoa löytyy esimerkiksi Vegaaniliiton sivuilta:
https://vegaaniliitto.fi/tietoa/ruokavalion-koostaminen/
