Mika Waltari on 60-vuotispäivänään ehdottanut ylipormestari Teuvo Auralle, että kaupunki rakentaisi kunnollisen pisuaarin ja omistaisi sen hänen muistolleen. Tieto on peräisin Kodin Kuvalehdessä 18/98 ilmestyneestä Jukka Behmin jutusta "Suuri seikkailija".
Valitettavasti V. Linnan Täällä Pohjantähden alla-teosta ei ole käännetty saksaksi. Tuntemattomasta sotilaasta on kaksi eri saksankielistä käännöstä olemassa, länsipuolella käännetty "Kreuze in Karelien" sekä itäsaksalainen käännös "Der unbekannte Soldat"
Harmaasta norjanhirvikoirasta on kirjoitettu paljonkin kirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy ainoastaan yksi englanninkielinen teos, Nicholas: Norwegian elkhounds T.F.H., Neptune City, NJ, cop. 1988
Kannattaisi kysellä lähimmästä kirjastosta, olisiko siellä mitään aiheeseen liittyvää tai kuinka voisit tilata kirjoja muista kirjastoista kaukolainana.
Voit etsiä kirjoja aiheesta esimerkiksi seuraavalta nettisivulta:
http://www.globalbooksinprint.com
Oletko jo tutustunut Suomen harmaahirvikoirajärjestön nettisivuihin? Osoite on:
http://www.shhj.fi/
Kokoelmistamme löytyy seuraava video
NIMEKE KUKKIEN viesti [Videotallenne] / käsikirjoitus Jouko Antere, Pirjo Jokio ; kuvaus ja leikkaus Jouko Antere
TEKIJÄT Antere, Jouko
Jokio, Pirjo
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT Helsinki : Puutarhavideot, 1992
ULKOASU 1 videokas. (26 min) : vär.
HUOMAUTUKSET Video-ohjelma ideoi kukkien käyttöä erilaisissa tilaisuuksissa
Suom. puhe
sekä toinen hieman vanhempi
NIMEKE LEIKKOKUKAT
JULKAISUKIELI suomi
JULKAISUTIEDOT VIDEO, 1988
Toivottavasti näistä on teille apua opetuksessanne.
Mikael Agricolan kirkko rakennettiin vuosina 1933-1935. Kirkko on Lars Sonckin suunnittelema, ja se edustaa kansallisromanttista tyylisuuntaa. Agricolan kirkon yhteyteen rakennettiin varta vasten tilat monipuoliselle seurakuntatyölle. Kryptan tiloista saatiin sodan jälkeen tilapäisasuntoja, joita käytettiin pitkään mm. miesten yömajana.
Agricolan kirkon vaiheista voi lukea esim. seuraavista lähteistä:
- Agricolan kirkko 1935-1985
- Agricolan seurakunnan toiminta vv 1968-1975
- Uudenmaan läänin kirkot
- Helsingin kaupungin historia, III: 1, s. 216 ja seurakuntaelämästä etenkin V:2 s. 12-
- Ollila-Toppari: Puhvelista punatulkkuun, s. 344
Mikael Agricolan kirkkopiiristä kannattanee kysellä seurakuntahistorioita, jotka kyllä löytyvät Helsingin...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen kokoelmissa ei ole Jussi Kylätaskun Haapoja -näytelmää. Helsingistä se löytyy Teatterikorkeakoulun kirjastosta, mutta tällä hetkellä kaikki kirjat ovat lainassa. Tästä linkistä näet tilanteen:
http://finna.fi Maakuntakirjastoista muualla Suomessa se on vain Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa, mutta ainoa kappale on lainassa ja varauksiakin on.
Yksittäisiä, omakustanteisia näytelmiä, jollainen tämäkin on, on usein vaikea saada lainaksi. Hyvä paikka näytelmien löytämiseen on Suomen näytelmäkirjailijaliiton kirjasto. Sinne pääsee tästä osoitteesta:
http://www.sunklo.fi/
Liiton näytelmäluettelon mukaan Kylätaskun Haapoja -näytelmäkin on kirjaston kokoelmissa.
Kaikkea aineistoa pystyy palauttamaan automaatin kautta kunhan pitää huolen siitä, että kirjaston viivakooditarra on ylöspäin. Espoossa on jonkin verran musiikkiaineistoa, joissa viivakoodi on pakkauksen sisällä, mutta näissä tapauksissa aineisto pyydetään palauttamaan tiskille.
Perinteinen suomalainen joulupöytä on kuvattu useaan julkaisuun, mm. seuraavista kirjoista löytyy kuva perinteisistä jouluruoistamme:
- Joulun herkut, Valitut palat 1996, ISBN 9515842190
- Tervetuloa joulu, Valio 1981, ISBN 9519572902
Sekä Googlen että Altavistan kuvahausta löytyy lisää kuvia hakusanalla joulupöytä.
Esimerkiksi Suomen Jakartan suurlähestystön tuottamalta sivulta http://www.finembjak.com/doc/fi/maatieto/matkailu_indonesiassa.html tai Finefoods-sivustosta, josta löytyy itämaisen ruoan valmistusohjeita http://www.finefoods.fi/.
Iny Lorenzin kirjoja ei ole, ainakaan vielä, käännetty suomeksi. Tiedot on tarkistettu Fennica-tietokannasta, Suomen kansallisbibliografiasta, (https://finna.fi ) , joka sisältää mm. tiedot kaikista Suomessa painetuista kirjoista. Iny Lorenz (s. 1949 Kölnissä) on julkaissut seitsemän historiallista romaania.
Osoitteesta http://de.wikipedia.org/wiki/Iny_Lorentz löytyy saksankielinen esittely Iny Lorenzista ja hänen tuotannostaan. Englanniksi Lorenzin teoksia on jo käännetty.
Olisiko kuitenkin kyseessä varsin uusi kotimainen, eli Leverage-yhtyeen kappale "Superstition"? Radio Cityllä oli ainakin "Tides"-levyn mainoskampanja. Kyseinen kappale soi myös kevään jääkiekon MM-kisojen maalikoosteissa.
Helmet-hausta ei suomi-ranska matematiikan sanastoa löydy. Seuraavat lapsille soveltuvat matematiikkaa käsittelevät julkaisut löytyvät:
Mon premier Larousse de l'éveil, tosin esikouluikäisille
Dictionnaire jeunesse de la science
Helmet-haussa kohdassa "Tarkenna hakua" voidaan tehdä mm. kielirajaus http://www.helmet.fi
Ranskan kulttuurikeskuksen kirjastolla on aineistohaku sivulla http://extra.france.fi:2345/FIN/search.htm
Tälläkään haulla ei sanastoa löytynyt. Tässä kuitenkin kulttuurikeskuksen kirjaston yhteystiedot http://www.france.fi/ccf/
Kirjasto puh.(09) 2510 2130.
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy useita kansallispukuja käsitteleviä teoksia. Monet kirjoista keskittyvät jonkin tietyn alueen kansallispukujen kuvaamiseen. Yleisteoksiakin kansallispuvuista löytyy, esim: Kansallispukuja kuvina (1987); Kaukonen, Toini-Inkeri: Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut (1985); Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta (2004); Lehikoinen, Leena-Liisa: Kansallispukuja Suomesta (1994); Sirelius, Uuno: Suomen kansallispukujen historia (1990); Swantz-Rydberg, Eva: Suomalaisia kansallispukuja ja saamelaisia kansanpukuja kuvina (1984).
Aleksi-lehtitietokannasta löytyy kansallispuvuista joitakin lehtiartikkeliviitteitä. Asiaa on käsitelty esim. Taito-lehdessä 1999: 6 (Wallin, Sirkka: "Pukeudutaan kansallispukuun:...
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Hei!
Serranon perheen uusintakierros päättyi 20.4.
Uudet jaksot alkavat kesäkuun alussa jokaisena arkiaamuna klo 9.15, uusinta samana iltapäivänä noin klo 15.40. Jaksot ovat nähtävissä Yle Areenalla viikon ajan tv-esityksen jälkeen.
Lisätietoja: http://ohjelmat.yle.fi/serranon_perhe/etusivu
Asiasta kannattaísi kysellä suoraan Keski-Espoon kirjastosta. Välitän tämän viestin samalla myös heille tiedoksi.
Keski-Espoon kirjaston verkkosivut ja yhteystiedot: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;104382 DVD:n omistajakirjastolla on parhaat mahdollisuudet tutkia asiaa tarkemmin.
On mahdollista, että kotelo on jäänyt tarkistamatta kunnolla edellisellä palautuskerralla, ja DVD jäänyt edelliselle asiakkaalle.
HelMet-kirjastojen valikoimissa on jonkin verran myös ulkomaalaisia tv-sarjoja. Löydät valikoiman HelMet-haulla osoitteesta http://www.helmet.fi, kun klikkaat välilehden ”Muut hakutavat” ja otat valintalaatikosta hakutavaksi ”Asiasana”. Kirjoita sitten asiasanaksi ”sarjaohjelmat” ja rajaa vaikka valintalaatikosta ”Koko aineisto” hakutulokset vaikkapa vain aikuisten kokoelmaan, jollet halua mukaan myös lapsille suunnattuja tv-sarjoja. Paina ”Hae” ja siirry hakutuloksiin. Sen jälkeen kannattaa vielä rajata hakutulosta klikkaamalla ylhäällä olevaa nappia ”Rajaa/Järjestä hakua”. Voit ottaa aineistoksi ”DVD-levy” ja painaa jatka. Silloin pitäisi tulla lista DVD:nä tarjolla olevista aikuisten sarjoista. Mukana on tosin myös kotimaisia sarjoja,...
Ainakin Windows-ympäristöön sijoittuva Tietokone iloksi ja avuksi 2. löytyy verkosta:
http://www.selko-e.fi/oppaat/tietokone_iloksi_ja_avuksi2.pdf
Uudempaa versiota ei tällä hetkellä liene saatavilla..
Yleisen kirjaston puolella ei näin spesifiä tutkimusaineistoa näytä juuri olevan, muutenkin tieteellistä kirjallisuutta hankitaan yleisiin kirjastoihin aika vähän.
Haeskelimme siis yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ja Otaniemen kampusalueen Teemu-tietokannasta. Laajalla hakusanalla 'mobiililaitteet' hakemalla ei näistäkään löytynyt kovin laajasti viitteitä. Kannattaa kuitenkin tarkistaa nämä niukaksikin jäävät viitteet, katso alla:
http://finna.fi
https://finna.fi
Kannattaa myös hakea artikkelitietokannoista, josko aiheesta olisi kirjoitettu artikkeleita. Apua artikkelitietokantojen käyttöön saat vaikkapa oppilaitoksesi kirjastosta tai jos et ole opiskelija, niin tekniikan alan korkeakoulukirjastoista, joista varmasti...
