Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Tähän kysymykseen ei ole valitettavasti löytynyt vastausta käytettävissämme olevista lähteistä. Tauno-nimen arvellaan olevan peräisin Karjalasta. Karjalan murteessa adjektiivi tauno on tarkoittanut sävyisää, hyvätapaista – eli vallan jotakin muuta kuin nykypuhekielen tyhmä, hölmö ja ikävä. Tämä on vain osoitus siitä, kuinka sanojen merkitykset ja niihin liittyvät mielleyhtymät muuttuvat ajan saatossa ja paikasta riippuen. Tauno on jossakin vaiheessa muuttunut vanhahtavaksi nimeksi, mutta siitä ei siis ole tietoa, miksi siitä on tullut synonyymi typerälle, hullullekin.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja (Otava, 1988)
Tsennaaks stadii, bonjaaks slangii: stadin slangin suursanakirja (Docendo, 2017)
Suurin osa Oulun yliopiston ennen vuotta 2012 valmistuneista opinnäytetöistä on digitoitu, mutta digitoidut työt eivät ole vielä käytettävissä kirjastossa. Voit itse lähettää tarvitsemastasi opinnäytteestä pyynnön osoitteeseen kirjasto@oulu.fi. Pyynnöstä tulee ilmetä asiakkaan sähköpostiosoite, asiakkaan nimi (ei ole pakollinen tieto) ja pyydettävän opinnäytteen tiedot.
Uudemmat opinnäytetyöt löytyvät Jultikasta: http://jultika.oulu.fi/. Ne ovat käytettävissä joko vapaasti verkossa, tai rajoitetun näkyvyyden gradut ovat käytettävissä Oulun yliopiston kirjaston tiloissa e-gradutyöasemilla.
Lähde: Oulun yliopiston kirjaston kaukopalvelu
Kaukasia käsittää Georgian, Armenian ja Azerbaidzanin tasavallat. Kaukasuksen pohjoisosat kuuluvat Venäjän federaatioon. Tässä tietoja kyseisistä valtioista:
Armenia: pinta-ala 29 800 neliökilometriä,asukkaita 3 765 000 (1996), asukastiheys 116,2 as/neliökm, pääkaupunki Jerevan. Azerbaidzan: pinta-ala 86 600 neliökm.,asukkaita 7 570 000(1996),as.tiheys 87 as/neliökm., pääkaupunki Baku. Georgia: pinta-ala 69 700 neliökm., asukkaita 5 361 000(1996), as.tiheys 77 as/neliökm., pääkaupunki Tbilisi.
Lisätietoja esimerkiksi osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Tässä alkuun muutama nettiosoite:
http://www.forestindustries.fi/fi/tuotanto/massa1a.htm
http://www.paperiliitto.fi/ ( Paperi-liitto -lehden arkistosta löytyy esim. tällainen artikkeli: http://www.paperiliitto.fi/lehti/16mihin.htm)
http://ultra.forestindustries.fi/
http://www.paperinfo.fi/
Kirjastoissa löytyy aiheesta mm. seuraavat teokset:
Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, Helsinki, 2000
Heikkinen, Sakari: Paperia maailmalle--Suomen paperitehtaitten yhdistys . Finnpap 1918-1996
Paperimassan valmistus . Opetushallitus, Helsinki, 1999
Vihreä valtakunta Suomen metsäklusteri. Otava, Metsämiesten säätiö, 1998
Paperikoneet yleistä. Puusta paperiin, M-502. 1997
Näiden teosten saatavuuden saat selville Plussa-...
Pääkaupinkiseudun kaupunginkirjastoissa on kaksi kirjaa, jotka käsittelevät vikellystä: Katariina Kaartisen Vikellysopas ja Suomen ratsastajainliiton julkaisema Kilpailusäännöt: vikellys. Se on luettavissa Tikkurilan kirjastossa, mutta sitä ei saa kotilainaan.
Internetistä löytyy myös tietoa vikellyksestä, esim.
http://www.hevosmaailma.net/Sport/vikellys.shtml , http://www.porinratsastajat.fi/vikellyshepo.html .
Teknillisen korkeakoulun kirjastosta kerrottiin, että päättötöitä voi käydä lukemassa paikanpäällä Otaniemessä. Kirjasto on kesäisin auki seuraavasti: Maanantaisin klo 8.00-18.00. Tiistaista perjantaihin klo 8.00-16.00. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://lib.hut.fi/
Kirjaston kokoelmista voi hakea kirjaston historiasta valitsemalla hakuehdoiksi asiasanat kirjastot ja historia. Yleisten kirjastojen historiaa koskevia teoksia ovat esim.:
Kirjastojen vuosisata : yleiset kirjastot Suomessa 1900-luvulla, 1999
Vatanen, Pirjo : Sääty-yhteiskunnan kirjastosta kansalaisyhteiskunnan kirjastoksi : yleisten kirjastojemme murroskausi 1890-luvulta 1920-luvulle, 2002
Karjalainen, Marjaana : Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906, 1977
Pynnisen perintö : kirjastoliikkeemme varhaishistoriaa, 1946
Teoksessa Joukkoviestintä Suomessa (1994) on lyhyt esitys kirjastolaitoksesta ja siinä Pertti Vakkari tarkoittaa kirjastolaitoksella yleisiä kirjastoja. Tilastotiedot ovat vuodelta 1991. Uusinta tietoa, mm....
Parhaiten saat vastaukset tutustumalla esim. Mervi Kosken kirjaan Ulkomaisia nykykertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001). LIsää vinkkejä ja linkkejä saat tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi Brezina.
Työväen yhdistys Arbetets Vänner osti Annan- ja Eerikinkatujen kulmassa sijaitsevan tontin 1891 ja rakennutti sille nykyisen kivitalon 1929. Talon juhlasali oli suosittu tanssipaikka, jota kutsuttiin Annan Vennuksi erotukseksi yhdistyksen toisesta tanssipaikasta, Sörkan Vennusta. (Lähde: Puhvelista Punatulkkuun. Helsingin vanhoja kortteleita / Ollila, Kaija) Teoksessa ei ollut mainintaa elokuvateatteritoiminnasta kyseisessä osoitteessa, mutta juhlasalissa on myös saatettu näyttää elokuvia.
Kaupunginarkistossa säilytetään tarkkoja tietoja kaupungin kaikista kiinteistöistä ja niissä tapahtuneesta toiminnasta. http://www.hel.fi/tietokeskus/kaupunginarkisto/
Vuonna 2005 on ilmestynyt Kari Mannerin kirja Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiön kirjanpito ja tilinpäätös. Sen on julkaissut Suomen kiinteistöliitto ja se on 7.laitos. Se on tällä hetkellä saatavana ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
Kyseinen teos löytyy Tampereen Yliopiston kirjaston käsikirjoitusarkistosta. Sieltä ei välitetä kaukolainoja. Jos haluaa tutustua teokseen paikan päällä, kannattaa soittaa etukäteen. Allan Rinteeltä on myös olemassa teos Käytännön merenkulkuoppia. Sen voi kaukolainata esim. Varastokirjastosta.
Turun kaupunginkirjastosta löytyvät mm. seuraavat italian kielen alkeiskielikurssit: Mäkelä, Giuseppina: Festa di classe (kirja+CD-levyt) - La Grassa, Giuseppe: Cari amici, l'Italia... (kirja+CD-levyt) - Poli, Enneli: Ciao : italian kielen peruskurssi (kirja+C-kasetit) - Italian kielikurssi : peruskurssi (kirja+CD-levyt+C-kasetit) - Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-rom) - Lamping, Alwena: Puhu italiaa : käytännön italian alkeiskurssi (kirja+CD-levyt).
Aineiston saatavuutta kannattaa kysellä omasta kirjastosta.
Jos ette ole Kouvolan kirjastojen asiakas, voitte saada teokset luettavaksenne oman lähikirjastonne kaukopalvelun kautta. Kyseessä on kotiseutukokoelman aineisto, mutta aineiston kunnon salliessa kirjat voi saada lukusalilainoiksi omaan kirjastoonne. Laina-aika on tällöin kaksi viikkoa. Kotiin kirjoja ei lainata. Jos tarvitsette kirjoista vain muutaman sivun, voitte saada ne myös kopioina kaukopalvelun kautta (0,50 euroa/sivu). Suoraan asiakkaalle emme lähetä kopioita. Kirjoja voi myös käydä lukemassa Kouvolan pääkirjastossa. Suosittelenkin siis kääntymistä oman kirjastonne kaukopalvelun puoleen.
Etsitty kirja on Tarja Lapintien Kiveen kätketty linna (Tammi, 1992). Se kertoo suuren metsän laidassa pienessä ja matalassa töllissä äitinsä kanssa asuvasta Sanni-tytöstä, josta tulee Kultaisen Auringonmaan prinsessa Kaarina Kultatukka.
Marie-Henri Beylen eli Stendhalin teosta "Rome, Naples et Florence" (1817) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi
http://fr.wikipedia.org/wiki/Stendhal
Oma paljon lukeva tyttäreni on ahminut näitä noin 12-14 vuoden iässä ja muistelen hänen kyllä arvostaneen sarjaa sen monitasoisuuden ja -mutkaisuuden takia. Kirjoittajanimi "Erin Hunterin" taakse kätkeytyy neljä naiskirjailijaa, joten sarjan laajuus selittyy osin monella kirjoittajalla. Ihan pienille lukijoille sarjan kissaklaanien taistelu voi olla turhan rajua, mutta uskoisin, että 10-vuotias voi hyvin kokeilla, maistuisiko tällainen kissojen maailmaan rakennettu fantasiaympäristö.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tunnissa tai kahdessa luettavia näytelmiä ovat Pasi Lampelan "Kuolemaani saakka" ja Seija Holman näyttämösovitus kirjasta "Manner". Klassikoista Minna Canthin "Papin perhe", Arto Mellerin "Siriuksen vieraat" ja William Shakespearen "Kesäyön unelma" täyttävät ehkä antamasi toiveen eli ovat nopasti luettavia.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen 2008, on heidän oma numerointinsa kolikoille ja seteleille, esimerkiksi vuoden 1963 viiden markan setelin kohdalla on numerointi 135.1 - 135.8 erilaisille rahan painatuksille. Setelistä ei tätä numerosarjaa löydy. Mainitsemasi numero 135.7 on viiden markan seteli vuodelta 1963, jossa rahassa on painettuna Litt.B * ja tämän setelin arvo on 2-15 € kunnosta riippuen.Täältä näet vuoden 1963 setelien eri painokset: https://www.setelit.com/markat/5mk
Kirjassa on kerrottu rahojen arviohinnat, jotka riippuvat siis rahan harvinaisuudesta ja kunnosta. Voit kysyä neuvoa rahojen arvioinnissa myös Pohjois-Karjalan numismaatikoilta. Heillä on kotisivut, josta löytyvät yhteystiedot sekä tietoja rahojen...