Haku osoitteesta http://www.google.com hakusanalla "curriculum vitae" antaa sinulle useammankin linkin, joista löydät ohjeet englanninkielisen cv:n laadintaan. Myös kirjastoissa on aihetta käsitteleviä oppaita esim. Jackson, Tom: "The perfect CV--how to get the job you really want", 1996. ISBN 0-7499-1693-1. Higginbottom, Gerald: "CVs for graduates", 2001. ISBN 1-85703-696-4. McGee, Paul: "Write a great CV--prepare a powerful CV that really works", 2001. ISBN 1-85703-754-5. Kirjojen saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.libplussa.fi
Tällä hetkellä yleisissä kirjastoissa ei näytä olevan tarjolla sen enempää sähkökirjoja kuin niiden lukulaitteitakaan asiakkaiden lainattavaksi. Mahdollisuuksia kyllä tutkitaan (kts. esim. tutkimusraportti "Sähkökirjan käyttötutkimus" http://www.kirjastot.fi/index.asp ). Sen sijaan kirjastossa voi lukea elektronisia aineistoja, kuten lehtiä, sanakirjoja ja eri alojen hakuteoksia, kts. esim. http://www.lib.helsinki.fi/finelib/index.html . Sähkökirjojen lainaaminen saattaa jo lähitulevaisuudessa olla mahdollista.
Tiedustelemasi lintu kuuluu ehkäpä ulappaliitäjien (Procellariidae) tai ulappakeijujen (Hydrobatidae) heimoon. Olisi tärkeä tietää "tuulikiitäjän" tieteellinen nimi, jotta voi varmistaa, mikä lintu se tarkalleen on. Tuulikiitäjä-nimistä lintua en löytänyt, mutta merikiitäjän (=meriliitäjä) (Oceanites oceanicus) ja tyrskykiitäjän (=tyrskyliitäjä) (Bulweria bulwerii).
Birdlifen sivulta, http://www.birdlife.fi , löydät "maailman lintulajien suomenkieliset nimet" .
Suomenkielistä tekstiä ja kuvia löydät ulappakiitäjistä ja ulappakeijuista esim. seuraavista lähteistä: Uusi Zoo osa 4: Linnut ja Euroopan lintuopas (tekijä: Bruun, Bertel).
Hei,
kyseessä on OpenKake. Alkujaan Oulun yliopiston kirjaston käyttöön tarkoitettu ohjelma, joka nykyään on käytössä muuallakin.
Ohjelma on vapaasti käytettävissä ja ladattavissa.
Ks. osoite : http://www.kirjasto.oulu.fi/OpenKake/
Kyllä, Internetissä voi tehdä varauksen. HelMet on pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteinen haku- ja varausjärjestelmä. Voit hakea esim. tekijän tai teoksen nimellä. Voit pyytää HelMet-opastusta mistä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastosta ja sinulle näytetään, miten varaus tehdään.
Jos haluat kokeilla varauksen tekemistä ilman opastusta, mene pääkaupunkiseudun kirjastojen tiedonhakusivulle http://www.helmet.fi. Sivun vasemmasta palkista löydät kohdan Ohjeita. Klikkaa sitä ja löydät sieltä kohdan Aineiston varaaminen. Sieltä löytyvät seuraavat ohjeet varaamisesta:
Hae HelMet-hausta esiin haluamasi teoksen saatavuustiedot napsauttamalla tulosluettelosta teoksen nimeä.
Nyt näytön oikeaan yläkulmaan ilmestyy painike: varaus.
Napsauta painiketta...
Tulenkantajista on tietoa esim. Ylen Teema-sivuilla: http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=64
Tutkimustietoa saat esimerkiksi oheisesta kirjasta:
Saarenheimo, Kerttu 1966. Tulenkantajat. Ryhmän vaiheita ja kirjallisia teemoja 1920-luvulla. WSOY, Porvoo, Helsinki
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Metson käsikirjastossa on valtaosa julkaistuista SFS-standardeista. Ne on sijoitettu numerojärjestyksessä käsikirjaston mikrohuoneeseen.
Luettelo suomenkielisistä ISO 9241 -standardeista löytyy
SFS:n sivulta, osoitteesta http://www.sfs.fi/luettelo/sfs.phb
Voit lukea noiden päivien Karjalaisen mikrofilmiltä Kansalliskirjastossa. Lieksan lehti on siellä mikrofilmattuna vasta vuodesta 1954 lähtien.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh…
Kansalliskirjaston yhteystiedot:
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/asiointi.html
Hei!
Tässä muutama kirja, josta voi etsiä sopivia runoja:
- Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja / toim. Hannele Koivunen
- Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun / toim. Katriina
Yliruusi
- Runoja surusta /toim. Sanna Jaatinen
- Muista runolla : nykyrunoutta vähän joka juhlaan / toim. Irina
Björkman
- Elämäsi matkalle (mietelauseita ja runoja, luokka 10.8)
- Surun sylissä : lohduttavia ajatuksia
Varsinaisia "keräilijän oppaita" painokankaisiin ei Jyväskylän kaupunginkirjastosta löydy, mutta mm. seuraavat teokset käsittelevät aihetta: Kretongista printtiin: suomalaisen painokankaan historia (2008), Marimekkoilmiö (1986), Marimekko: fashion and design (2010). Marimekon eri suunnittelijoista on myös teoksia. Finlaysonin painokankaista tietoa löytyy lisää esimerkiksi kaukolainaamalla Taideteollisen korkeakoulun lopputöitä. Myös lehtitietokannoissa on artikkeleita aiheesta, esimerkiksi Aleksi- ja Arto-tietokannoista aiheesta voi hakea tietoa esimerkiksi hakusanoilla painokankaat ja tekstiilisuunnittelu.
101 ideaa-lehteä ei tule kirjastoomme, mutta lisäsin sen hankintatoiveisiin, kun ensi syksynä päätetään uusista lehtitilauksista.
Valitettavasti Puumies-lehti ei tule mihinkään Helsingin kaupunginkirjaston yksikköön. Sen sijaan lehti tulee Helsingin yliopiston Viikin kampuskirjastoon. Kirjaston osoite on Viikinkaari 11 A. Kirjasto on auki maanantaista perjantaihin 8-20, lauantaisin 10-16.
Hei!
Yhdysvalloista löytyy paljonkin teoksia, suurin osa on tosin matkaoppaita. Kirsi Kankaansivun Yhdysvallat vuodelta 2010 kertoo perusasioita maasta tiiviissä muodossa. Kirjastosta löytyy myös Pekka Mykkäsen teos Amerikka: hiekkaan valuvia unelmia vuodelta 2011 ja Marjut Niemisen kirja Amerikan aakkoset, joka on tosin jo vanhentunut
(ilmestynyt jo vuonna 1999). Parhaiten löydät itsellesi sopivan kirjan poikkeamalla lähimpään kirjastoon.
Kysymäsi kappale löytyy Pedro's Heavy Gentlemen & Friends -yhtyeen CD-levyltä ”20 suosikkia” (Warner Music Finland, 1999) sekä kokoelmalevyltä ”80-luvun huiput. 2 : 20 hittiä vuosilta 1982-83” (Fazer Records, 1995).
Jos etsit tietoa, jonkun tietyn asunnon myyntihinnasta, ehkä kannattaa ottaa yhteyttä Helsingin kaupunginarkistoon. Siellä on monen taloyhtiön arkistot.Taloyhtiön papereiden joukossa saatta olla myös hintatietoja.
Arkiston yhteystiedot ja aukioloajat:
Kaupunginarkisto Eläintarhantie 3 F
(Kallion virastotalo)
Postiosoite PL 5510
00099 Helsingin kaupunki
09 310 43571
kaupunginarkisto@hel.fi
Tutkijapalvelu talvella
ma-ke 9.00-16.00
to 9.00-18.00
pe suljettu
Suomessa oli keskiajalla kruununtiloja vain noin 1 % kaikista tiloista. 1700-luvulla talonpojat alkoivat lunastaa sukuoikeuksia kruununtiloihin, mutta lunastusmaksu oli korkea ja harvalla olikin siihen mahdollisuus. Vuonna 1741 lunastussumma alennettiin kolmen vuoden veroiksi ja perinnöksi ostettujen tilojen määrä kasvoi ja Ruotsin vallan lopulla Länsi-Suomessa tiloista oli noin 20 % kruununtiloja. Lukuja löytyi vuodelta 1805, jolloin kruununtiloja oli 8304 kappaletta ja torppareita 23924.
Seuraavalla sivustolla löytyi lukuja vuodelta 1720, jolloin oli Satakunnassa 3100, Hämeessä 3093 ja Savossa 2344 kruununtilaa.
http://www.kauhanoja.fi/index.php?toiminto=juttu&tietoID=71674133&raken…
Lähteet: Rainer Fagerlund: Kuninkaita ja...
Venäjänkielisestä kvaterka-sanasta johdettu vaterkka on vanha tilavuusmitta (1/4 kannua). Kvaterkan taustalla on latinan neljännestä tarkoittava sana quartarius, johon perustuu esimerkiksi myös englannin quarter. Etelä-Karjalassa vaterkka on tarkoittanut myös mukia.
Lähde:
Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja (WSOY, 1979)
Juice Leskinen on suomentanut Donovanin kappaleen Colours nimellä Värinää värinää. Kappale näyttää olevan kuultavissa ainoastaan äänilevyltä Tarantella Joe (Scandia Musiikki, 1979), jolla sen esittää Elf. Kappaleen suomenkielisiä sanoja tai nuottia ei valitettavasti löydy painettuina.
Äänilevyä ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta se sisältyy joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joista voitte halutessanne tilata sen käyttöönne kaukolainana. Kaukopalvelusta lisää alla olevassa linkissä.
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
