Runo on nimeltään En enää etsi sanoja ja jatkuu näin:
”Koko suvisen yön
olen saarta kiertänyt
ja vedenrajasta sinulle
sanoja etsinyt.”
Koko runo löytyy Tauno Koskelan runokokoelmasta Monterilai : runoja kahdella kielellä (Länsi-Suomi, 1996).
Runo on myös kuunneltavissa Tauno Koskelan itse lausumana osoitteessa
http://www.raumakuvasto.fi/index.php?url=http://www.raumakuvasto.fi/tiedosto.php?id=1225
Laulu on nimeltään "Cielito lindo", jota useimmissa lähteissä pidetään meksikolaisena kansanlauluna, esimerkiksi Yleisradion Fono-tietokannassa, mutta joissakin lähteissä sen säveltäjäksi ja sanoittajaksi nimetään Quirino Mendoza y Cortés. Espanjankielinen sanoitus alkaa: "De la Sierra Morena". Etsimäsi suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Sauvo Puhtila. Se alkaa: "Tuolla Sierra Morenan mailla". Kertosäkeessä lauletaan: "Aijaijaijai...Ei neito paljasta kasvojaan, hän vain hymyilee aivan salaa!"
Kai Lind on levyttänyt Sauvo Puhtilan sanoittaman "Cielito lindon" nimellä "Portillasi", mutta en pysty tarkistamaan, onko sanoitus etsimäsi. Laulun suomenkieliset sanat löytyvät nimellä "Cielito lindo" monesta eri nuotista,...
Voisiko kyse olla Pikku Kakkosessa esitetystä Fluugalaiset-sarjasta? Fluugalaiset ovat pieniä avaruusolentoja, jotka oppivat uutta ihmisten maailmasta. Sarjan esitys aloitettiin TV2-kanavalla vuonna 2016. Sarja on edelleen katsottavissa Yle Areenassa. Fluugalaiset | Yle Areena
Lastenohjelmia voi etsiä asiasanojen avulla Yle Lapset -verkkosivulla, oikean ylänurkan suurennuslasi-kuvakkeen avulla. Esim. kysymääsi sarjaa voi hakea asiasanoilla ufot tai avaruusolennot ja lastenohjelmat. Lapset – yle.fi
Postin vastaus aiheesta Voiko vanhoja postimerkkejä käyttää: https://www.posti.fi/lahettaminen/kirjeet-ja-postikortit/postimerkit-ja-kuoret#voiko-vanhoja-postimerkkeja-kayttaaVanhoja ikimerkkejä voi käyttää lähetyksissä (1. ja 2. luokka käyvät molemmat). Myös vanhat tietyn arvoiset merkit käyvät niihin merkityn arvon mukaan (euroarvoiset merkit, eivät siis vanhat markka-aikaiset merkit, jotka eivät ole enää käytössä).
Vuonna 1946 yhden Suomen markan arvo oli 0,183 Englannin puntaa ja 0,735 Yhdysvaltain dollaria (pyöristettynä lähimpään tuhannesosaan).
Lähde:
Jaakko Autio: Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat. 1992. 36 + 245 s. ISBN 951-686-309-4. Luettavissa verkossa: https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/7920.
I Henry Parland's Idealrealisation (1929) finns tre dikter som handlar
järnvägen eller tåget. De är alla så korta att jag kan skriva dem här:
XVI. Tåget/hamrar sin hårda rytm / i blodet.// Ej om människor / är dess
sång / ej Gud eller kärlek,/ den är om järn, / och av järn. //
XII. Mötte / Spaniens vackraste danserska / Nana de Herera / talade tyska /
(mycket bra) / vid Åbo-tåget./ Hennes läppar lyste stoppsignal / och alla lokomotiv höllo andan /
då hon på tyska / (mycket bra) ...// XIII. Har ni hört / järnvägsstationernas gapskratt /
när tåget i förbirusandet / blinkar åt dem: / kom med! //
Järnvägsstationerna kommer aldrig med./ De ruva / över tidtabellernas frusna leenden /
och gapskratta / åt skenornas ursinniga försök / att kräla ned...
Elämänkerran Tove Janssonista on kirjoittanut Tordis Örjasaeter. Kirjan nimi on: Tove Jansson-Muumilaakson luoja; 1987.
Myös mm. seuraavista teoksista löydät tietoa Tove Janssonin elämästä:
Aejmelaeus, Salme: Kun lyhdyt syttyvät-Tove Jansson ja muumimaailma; 1994.
Kruskopf, Erik: Kuvataiteilija Tove Jansson; 1992.
Kivi, Mirja: Muumilaakso-tarinoista museokokoelmaksi; 1998.
Tolvanen, Juhani: Muumisisarukset-Tove ja Lars Jansson - Muumipeikko-sarjakuvan tarina; 2000.
Osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ näet miten nämä kyseiset kirjat ovat Rovaniemen kirjastossa saatavissa.
Tässä muutama englanninkielinen linkkisivu nuoteista(suomenkielisiä ei valitettavasti löytynyt)
http://www.score-on-line.com/search.php3?what=piano
-linkkejä pianonuotteihin
http://www.mocm.net/sm/index.shtml
- linkkejä klassisen musiikin nuotteihin
http://dir.yahoo.com/Entertainment/Music/Sheet_Music/
-Yahoon linkkilista nuoteista internetissä
http://www.free-scores.com/english/HTML/1024/index-uk1024.htm
- Valitsemalla vasemmasta reunasta linkin keyboard ja sen jälkeen ruudun keskeltä piano, pääsee katsomaan linkkilistaa erilaisiin pianonuottikokoelmiin internetissä. Joidenkin nuottien katselu voi vaatia Adobe Acrobat-ohjelmaa
Penny Parker-kirjoja ei ilmeisesti ole suomennettu. Löysimme netistä Penny Parker-kirjoista maininnan.
Katso alla olevasta osoitteesta
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/index1.html
Edith Södergranilla on Ingenting-niminen runo, joka alkaa sanoilla "Var lugn, mitt barn, det finnes ingenting". Tätä runoa siteerataan useilla nettisivuilla, ja osassa runon tekijäksi on mainittu käsittääkseni virheellisesti Gunnar Ekelöf. Käytettävissä olevista teoksista ei löytynyt Ekelöfiltä mitään runoa, joka voisi olla mainitsemasi. Kirjallisuushistoriat kertovat, että Södergranilla oli suuri vaikutus Ekelöfiin. Johtuisikohan sekaannus tästä? Södergranin runo sisältyy teokseen Landet som icke är ja se on käännetty nimellä Maa, jota ei ole.
Vuosittaiset muuttoliikkeen tilastot löytyvät Väestönmuutokset kunnittain –julkaisusta, joka on ilmestynyt vuodesta 1976 lähtien. Voit tiedustella julkaisun saatavuutta lähikirjastostasi.
Internetissä Raahen kaupungin muuttoliikkeen tilastot ovat nähtävissä vuodesta 1980 alkaen Tilastokeskuksen tilastopalvelun kautta osoitteessa http://statfin.stat.fi
Tässä ohje kuinka löydät tarvitsemasi tiedot:
Valitse vasemmalta aihealue Väestö, valitse esiin tulevasta listasta Väestötilastoja alueittain 1980->. Klikkaa linkistä Valitse muuttujat. Valitse Väestötieto-välilehdeltä kohdat Kuntien välinen tulomuutto, Kuntien välinen lähtömuutto ja Kuntien välinen nettomuutto. Voit valita samanaikaisesti useita eri vaihtoehtoja pitämällä...
Norjalaisten risteilyalusten rekrytointisivustolle pääset ainakin osoitteella http://www.cruiselinejob.com/norwegian.htm ja sieltä vapaita työpaikkoja selaamaan linkistä cruise ship jobs . Muita samankaltaisia sivuja löytyy Googlesta mm. hakusanoilla norwegian cruises employment. Hakusanat cruise jobs norway vievät myös hakusi kannalta hyvälle aloitussivulle.
Ohjeita ruoka-aineallergikoille on mm. näissä kirjoissa:
- Räsänen, Leivonnaisia allergikoille
- Paganus ja Voutilainen, Allergia ja keliakia: ruoka- ja keittokirja
Helmet-aineistohausta saat muitakin kirjoja kirjoittamalla sanahakuun sanat allergia ruokaohjeet. Allergia & astma -lehdessä on usein myös sopivia ohjeita. Esimerkiksi vuoden 2003 lehdessä (nro 6, s. 6-10) on artikkeli nimeltä Ruoka-allergisen joulu.
Kysymyksessä lienee Maria Johanna Ålander.
Syntyi 14.2.1858, kuoli 12.2.1900 Oulussa.
Vanhemmat: talonomistaja Jakob Ålander ja Anna Maria Pyhtinen.
Kansakoulu, päästötodistus Jyväskylä 1880.
Opettajana Alahärmän Kirkonkylän kansakoulussa 1880-1882 ja Oulujoella 1882-1900.
LÄHDE:
Jyväskylän seminaari 1863-1937 : muistojulkaisu / toim. J. M. Mikkola, Artturi Leinonen, Sulo Rekola. - Valistus, 1937.
Frankissa on esiintynyt pieniä häiriöitä viime päivinä. Jos ongelmia tai katkoksia esiintyy, kannattaa kokeilla uuden Frankin testiversiota http://testfrank.lasipalatsi.net/django/frank/search/
Linkki siihen löytyy Frankin etusivulta.
Unkarilaisen mestariohjaaja Béla Tarrin vuonna 2000 valmistuneesta elokuvasta ”Werckmeister harmoniák” (engl. ”Werckmeister harmonies”) ei valitettavasti ole lainattavissa tallennetta Suomen yleisissä kirjastoissa. Sen sijaan elokuvasta tehty DVD kuuluu Helsingissä sijaitsevan Unkarin tiede- ja kulttuurikeskuksen kokoelmiin, josta se on lainattavissa panttia vastaan. DVD:ssä on englanninkieliset tekstit.
Toinen tapa saada tämä DVD käsiinsä on tilata se nettikaupasta.
Lähteet:
Frank-monihaku
Unkarin tiede- ja kulttuurikeskus, Helsinki
Heikki Hietamies on kirjoittanut toisenkin sotaan liittyvän romaanin, elokuvanakin tunnetun Äideistä parhain ( Otava, 1992). Laila Hietamiehen Lappeenranta- sarjaan kuuluvat romaanit Unohduksen lumet, Kukkivat kummut, Syksyksi kotiin, Koivu ja tähti sekä Siellä jossakin kertovat talvi-ja jatkosodasta. Sirpa Kähkönen on kirjoittanut sodan ajasta Kuopiossa kirjoissaan Rautayöt, Jään ja tulen kevät, Lakanasiivet ja Neidonkenkä. Sodan ajasta rajantakaisessa Karjalassa on Eeva Kilpi kuvannut muistelmissaan Talvisodan aika, Välirauha, ikävöinnin aika ja Jatkosodan aika. Samasta aiheesta on kirjoittanut myös Raisa Lardot kirjassaan Ripaskalinnut (WSOY,1978) . Kotirintamanelämästä kertoo esim. Ulla-Lena Lundbergin kirja Marsipaanisotilas (...
Soukan kirjastossa lehtivastaava on juuri vaihtunut. Ensi vuoden lehtivalinnoista huolehtivat Leena Kaunisto ja Paula Hirvilammi.
Lehdet valitaan Espoossa yhteistyössä ja katsoen koko kaupungin tilannetta. Lehtitoimittajat on kilpailutettu joten ihan kaikkia toiveita ei välttämättä pystytä toteuttamaan.
Tiedot Helmet-kirjastojen kirjailijailloista ja muista tapahtumista on koottu Helmet-palvelusivulle. Löydät ne, kun rullaan Helmet-sivua vähän alaspäin, kunnes löydät Tapahtuma-osion. Tapahtumat-otsikkoa klikkaamaalla löydät tapahtumahaun. Kun valitsee tapahtuman tyypiksi "Kirjallisuus" ja kaupungiksi Helsinki, hae-komennolla saa hakutulokseksi helsinkiläisten kirjastojen kirjallisuuteen liittyvät tapahtumat, joista suurin osa on kirjailijavierailuja.