Kysymyksestäsi ei valitettavasti käy ilmi minkä ikäisille lapsille etsit kirjoja. Tässä joitakin kuvakirjoja ja peruskoululaisille sopivia kirjoja kiusaamisesta.
Kuvakirjat: Awdry, W. Tuomaksen seikkailut, Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas on rohkea, Tappelupukari Mikko Mallikas, Bolliger Max: Lasten silta, Harjanne, Maikki: Alma ja kadonneen pipon arvoitus, Korolainen, Tuula: Kuningatar Iso Iida, Nevalainen, Henna: Mustan kissan hassut tassut,Veltlhuijs, Max: Sammakko ja muukalainen.
Ala-asteikäisille: Huovi, Hannele: Atte ja Nysä-Putte,Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä kirjat, , Kallioniemi, Tuula: Ihmemies Topi. Kirkegaard, Ole Lund: Kumi-Tarzan, Kohonen , Laila: Fordin näköinen terotin, Mikkanen, Raili: Kalpeat naamat, Nilsson-...
Tätä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, ja tällainen vastaus annettiin 12.4.2012:
"Runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin. Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta."
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyy Topeliuksen Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille, samoin Lauritsalasta ja Sammonlahdesta.
Hyvä kysymys, mutta kukaan ei tunnu tietävän tarkkaa vastausta.
Torstaista hernekeittopäivänä löytyy kyllä jonkinlaista tietoa.
MTVn sivuilla (Lifestyle > Makuja Julkaistu 26.02.2014 13:21 ) kerrotaan näin:
Hernekeiton syöminen torstaisin on vahva suomalainen ruokaperinne. Mistä se oikein on peräisin?
Hernekeiton perinteinen tarjoilupäivä juontaa juurensa vuosisatoja taaksepäin. Perjantai oli Suomessakin ennen uskonpuhdistusta katolisten paastopäivä, jonka takia torstaisin piti syödä mahdollisimman ravitsevaa ja täyttävää ruokaa. Hernekeitto oli siihen sopiva vaihtoehto.
– Hernekeitto on tukeva ja proteiinipitoinen ruoka. Herne on raaka-aine, joita suomalaisten on ollut mahdollista saada. Ne ovat säilyviä ja hyviä aineksia ruokaan,...
Savupiippuverosta löytyi lähdemateriaalia valitettavan vähän, ”savu”-veroyksiköstä hieman paremmin. Esko Linnakankaan ja Leila Juanton vuonna 2016 julkaisemassa teoksessa ”Verojen historia : Synty, kehitys, kuolema, ylösnousemus, reinkarnaatio” (Luettavissa mm. Lapin yliopiston sähköisestä Lauda-julkaisuarkistosta, linkki edellä.) todetaan luvussa 2.2.1 (”Savu- ja tuhkaverot”), että savu on ollut vanha veronkantoyksikkö, jonka sisältö on vaihdellut alueittain. Teoksen mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomessa ja Ahvenanmaalla ”savu” oli 1500-luvulla maaomaisuutta ilmaiseva, jaollinen maaveroyksikkö kun taas Hämeessä, Uudellamaalla, Savossa ja Karjalassa se tarkoitti yhtä taloa eli ruokakuntaa tilan koosta rippumatta.
Savupiippuverosta...
Nimi Ruben on Raamatun Vanhan testamentin nimistöä (1. Moos. 29-). Hepreaksi nimi kuuluu ראובן ’reuven’. Merkityksiä tarjotaan useitakin: ’katso, poika’ lienee yleisin käännös. Mahdollinen olisi kuitenkin myös ’uudistaja’. Raamatussa nimeä perustellaan yhdellä tavalla (1. Moos. 29:32 ja sen selitys käännöksessämme: nimi muistuttaa heprealaista lausetta, joka tarkoittaa ’hän on nähnyt kurjuuteni’).
Suomen ruotsinkielisessä kalenterissa Rubenin nimipäivä on 14.4.
Iso Raamatun tietosanakirja 2. - 1989.
Etunimet / Kustaa Vilkuna. - 2005.
Noël-nimi on ranskalainen (esiintyy myös englantilaisella kielialueella) ja tarkoittaa ’joulua’, joskus myös ’joululaulua’. Sana on kielihistoriallisen kehityksen myötä muodostunut latinan adjektiivista ’...
Suomalaisia sotilaita todella hoidettiin toisen maailmansodan aikana myös Suur-Saksan alueella, johon nykyisen Puolankin osia kuului. Taustana tälle oli luonnollisesti Suomen ja Saksan välinen yhteistyö, joka kulminoitui erityisesti suomalaiseen SS-pataljoonaan, joka taisteli Saksan itärintamalla vuoteen 1943.
Tämän ”panttipataljoonan” haavoittuneita hoidettiin useissa saksalaisissa sairaaloissa, myös esimerkiksi Krakovassa ja Zakopanessa Puolan alueella. Saksaan lähetettiin myös suomalaisia sairaanhoitajia. Erityisesti on mainittava Ruth Munck, suomalainen vapaaherratar ja sairaanhoitaja, joka toimi yhdyshenkilönä suomalaisen SS-pataljoonan sairaanhoidossa, kierrellen suomalaisia hoitavia sotasairaaloita.
Sen sijaan emme löytäneet...
Kannattaa vilkaista Suomen äänitearkiston sivuja osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Siellä voi tehdä hakuja eri kategorioista suomalaisen musiikin hakemistosta. Kattava luettelointi on tällä hetkellä (tammikuu 2001) edennyt vuoteen 1979, mutta esim.Irwinin kohdalla näyttää löytyvän kaikki jo Rentun ruusuun saakka. Äänitearkiston mukaan Vexi (Veikko Olavi) Salmi on merkitty säveltäjäksi vain kuuteen Irwinin kappaleeseen. Irwinin eli Antti Hammarbergin kappaleita arkistosta löytyy 293 kappaletta ja säveltäjähaulla Irwin on merkitty 159:n kappaleen säveltäjäksi itse. (Voi olla, että Vexi Salmi on osittain osallistunut useammankin Irwinin kappaleen säveltämiseen, mutta ei ilmeisesti niin merkittävässä määrin, että olisi tahtonut...
Oi, kiitos sa Luojani armollinen, jonka Oskar Merikanto sävelsi vuonna 1906, ei Leinolla ole lainkaan itsenäinen runo, vaan osa laajempaa kokonaisuutta.
Ensimmäisen kerran teksti julkaistiin Leinon vuonna 1898 ilmestyneessä runokokoelmassa Sata ja yksi laulua. Tässä se on katkelma Hymni-nimisen runoelman kolmatta osaa Hymyilevä Apollo (29. ja 30. säkeistö): "Oi, kiitos sa Luojani armollinen / joka hetkestä, jonka ma elin, -- " (s. 29).
Vuosina 1918-19 julkaistiin Leinon itsensä kokoamat, monin paikoin uusiksi runoillut valittujen runojen kokoelmat Vapauden kirja, Lemmen lauluja ja kaksiniteinen Tuulikannel. Sadan ja yhden laulun Hymni sisältyy näistä viimeksimainitun ensimmäiseen niteeseen. Vuoden 1919 versiossa runoelman alkuperäisestä...
Eduskunnan sivuilta löytyy hyvä kaavio lain valmistelusta.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/
Presidentti voi jättää (ja on joskus jättänytkin) lain hyväksymättä ja silloin se palaa takaisin edellisiin valmisteluasteisiin.
http://lainvalmistelu.finlex.fi/7-lain-vahvistaminen/#esittely
Vuodesta 2000 alkaen voimassa olleen peruslain 6. luvun 77 ja 78 §:n mukaan presidentti voi kieltäytyä vahvistamasta eduskunnan hyväksymää lakia. Tällaisessa tapauksessa presidentti voi pyytää laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Presidentin vahvistamatta jättämä laki palautuu eduskunnan käsittelyyn ja se voidaan siellä hyväksyä samansisältöisenä. Tällöin laki tulee voimaan ilman presidentin vahvistusta....
Sanonnan taustalla lienee runoilija William Cowperin 1700-luvulla kirjoittama virsiruno, joka alkaa sanoin "God moves in a mysterious way, his wonders to perform". Raamatusta tällaisia lauseita ei löydy, paljon tätä ajatusta ilmentäviä säkeitä kyllä, kuten esimerkiksi "Yhtä vähän kuin tiedät, minne tuuli kääntyy / tai miten luut rakentuvat raskaana olevan kohdussa, / yhtä vähän tiedät Jumalan teoista, / hänen, joka kaiken luo." (Saarnaaja 11:5, KR92).
Cowperin säkeet on espanjaksi käännetty esimerkiksi näin: "Dios se mueve de una manera misteriosa para realizar sus maravillas". Kysymyksen sanontaa näkee espanjaksi käännettynä tavallisimmin muodossa "Los caminos de Dios son misteriosos".
https://www.christianity.com/wiki/god/...
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön -teos kirjoittaa Silja-nimen alkuperästä seuraavasti: "Silja on alkuaan kansanomainen muoto nimestä Cecilia. Sen pohjana on Cecilian vanha ääntämistapa Sesilja. Kantanimi on lähtöisin muinaisroomalaisesta suvunnimestä Ceacilius, joka on saatu 'sokeaa' merkitsevästä sanasta caesus. Nimi Silja tunnetaan myös friisin kielessä ja virossa."
Silja-nimen muotoja eri kielissä voi lukea internetistä englanniksi http://www.behindthename.com/name/cecilia
Silja-nimen kirjoitus kiinan kielellä: http://www.guihuazhu.com/nimet/naiset/silja.html
Lähteitä:
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Lähteitä internetissä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Silja_(nimi)
http://fi....
Itsenäiseen opiskeluun soveltuvat erilaiset kertauskirjat, joita on lukion lyhyestä matematiikasta esim. seuraavia : Lyhyt matikka 9 : Kertaus, 2012 ; Sigma : lukion lyhyt matematiikka : Kertauskirja, 2007 ; Hautajärvi, Tarmo : Variaabeli : Kertauskirja, 2006. Kirjoissa on tehtäviin vastaukset.
Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Kysymys 1)
Tämä Alpo Noposen runo, joka alkaa sanoilla ”Olen miettinyt toisenkin tuokion, / minä aikana ihminen kaunein on”, on nimeltään Mahdoton ratkaista. Runoa ei tiettävästi ole ruotsinnettu. Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen käännöstietokannan mukaan Noposen tekstejä ei ole käännetty lainkaan. Katso http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php > haku tekijän sukunimellä ja etunimellä. (Tässä osoitteessa olevaa tietokantaa ei enää päivitetä. Pääset etsimään uudempia käännöstietoja klikkaamalla linkkiä ’Suomen kirjallisuuden käännökset’. Tietokantojen yhdistäminen on vielä kesken.) Tarkistin käännöstietoja myös Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ , Unescon Index translationum -...
Soitin suomen Netflixin ilmaiseen palvelunumeroon 0800 915 563.
Sieltä vastattiin, ettei heillä vielä ole tietoa siitä, koska kausi 6 olisi katseltavissa Suomen Netflixissä.
He vinkkasivat, että Netflixin sivustalla on palautelomake, jolla voi toivoa palveluun ohjelmia.
Työvuoroa, vuoroa, kertaa, jaksoa tai lukukautta merkitsevä sana löysi - tai myös muodoissa löysä, löysinki tai löösi - on tullut ruotsista. Nykyruotsissa on sana avlösning, joka tarkoittaa vuorottelua tai työvuoron vaihtumista. Sana löysä on tullut ruotsin sanasta 'lös'. Samaa juurta on esimerkiksi saksan lose.
Suomen sanojen alkuperä. SKS, 1995.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) perusteella Vihdistä ja sen historiasta ja kartanoista löytyy useampia teoksia. Hakutavaksi voi valita sanahaun ja käyttää hakusanayhdistelmiä Vihti and kartanot, Vihti and paikallishistoriat ja Vihti and historia. Useita teoksia on Leppävaaran kirjaston Uusimaa-kokoelmassa, esim. teos Lajunen, Helmi-Briitta: Olkkala: kartanoajasta nykypäivään. Myös Pasilan kirjastossa on useita Vihdin historiasta kertovia teoksia. Luettelointitiedoista ei käy suoraan ilmi onko teoksissa, joissa on tietoa kartanoista, myös kummitustarinoita. Asiaa voisi tiedustella soittamalla kirjastoon, jossa kyseinen teos on paikalla. Henkilökunta voi tutkia sisällysluetteloa. Vihdin kunnan sivulla www....
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että karjalaisperäiset sukunimet ”Kuosma” ja ”Kuosmanen” ovat peräisin pyhimysnimestä ”Kosmas” ja sen venäläisestä muodosta ”Kuźma”. Englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Saints_Cosmas_and_Damian löytyy lisää tietoa pyhimyksestä, joka lienee vaikuttanut nimen yleistymiseen. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/cosmas paljastaa, että taustalla on kreikkalainen ’järjestystä, säädyllisyyttä’ (’order, decency’) merkitsevä sana ”kosmos” (”κοσμος”).
Varhaisimmat kirjalliset maininnat sukunimestä ”Kuosma” löytyvät 1500-luvulta, ja sitä lienee käytetty harvinaisena etunimenäkin.
Ilkka Remes – oikealta nimeltään Petri Pykälä - on syntynyt Etelä-Karjalassa, Luumäellä vuonna 1962. Kirjailija ei esittele yksityiskohtaisia tietoja elämästään eikä viihdy julkisuuden valokeilassa. Elämäkertaa kirjailijasta ei vielä ole. Tietoja tuotannosta löytyy huomattavasti runsaammin.
Lehtijutuissa kirjailijan lapsuudesta ja nuoruudesta on kerrottu jonkin verran. Luokkatoverit muistavat hänet matemaattisesti lahjakkaana, koulussa hyvin menestyneenä, valokuvauksesta ja kirjallisuudesta kiinnostuneena lukiolaisena. Lapsena tuleva kirjailija ahmi Viisikoita, Simo Penttilän seikkailukirjoja ja muita poikien suosikkeja. Lapsuuskoti itärajan tuntumassa on myös osaltaan vaikuttanut kirjailijan aihevalintoihin.
Lehtijutut:
Esa Mäkinen...
