Valitettavasti meillä Oulun kaupunginkirjastossa aiheestasi löytyvä tieto on vähäistä. Voit katsoa aineistotietokannastamme http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html asiasanoilla maansiirtokoneet tai rakennuskoneet tai työmaat.
Teoksessa:
- Rakennuskoneet, ilmestymisvuosi 1955 käsitellään mm. kaivu- ja maansiirtokoneita: laahauskauhalaitokset, traktorit jne. Muita mahdollisia:
- Maarakennuskoneiden työmenetelmät (ilm. 1963) on asiaa kaivukoneista, puskutraktoreista yms. samoin
- Maa- ja vesirakentajan käsikirjassa (1963), jossa on myös artikkeli Työmaan järjestely.
- Maarakennuskoneiden käyttötekniikka (1971), artikkelit Työmaa ja työn suunnittelu.
Uudempaa tietoa on esim. teoksessa
- Olli-Pekka Hartikainen: Maarakennustekniikka....
Hei,
Teoksessa "Ruisrock - ensimmäiset 25 vuotta" mainitaan, että vuonna 1970 kuuluttajana oli Christer Donner. Kirjaa on saatavana useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Hei!
Helsingissä on kaksi matkailuun erikoistunutta kirjastoa:
Haaga Instituutin kirjasto
Pajuniitynt. 11 A PL 8 00321 Helsinki
09-58078185
kirjasto@haaga.fi
Ma-to 9-17, pe 9-16 (kesäajat Internet-sivuilla)
http://www.hiamk.fi/lib/
Matkailun Edistämiskeskuksen kirjasto
Töölönk. 11, 1. krs PL 625 00101 Helsinki
09-4176911
kirjasto@mek.fi
Avoinna sop. muk.
http://www.mek.fi/web/mekfi.nsf/(pages)/Kirjasto?OpenDocument
Lisäksi sinun kannattaa käydä Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastossa, yhteystiedot http://helecon.hkkk.fi/kirjasto/
Voit aloittaa tutkimuksesi teon myös Helsingin kaupunginkirjastosta - asiakastyöasemilla pääset selailemaan artikkelitietokantoja sekä kirjastojen aineistoluetteloita.
Kirjastot.fi-sivujen kautta pääsee lainojaan uusimaan etsimällä Kirjastot-kanavalta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ oman kirjastonsa ja siirtymällä sieltä sen aineistotietokantaan. Jokaisella järjestelmällä on vähän omat tapansa uusimisessa, ohjeita on kussakin aineistotietokannassa.
Capitalis monumentalis-kirjoitustyylistä eli roomalaisesta meisselikirjoituksesta on jonkin verran tietoa seuraavissa suomenkielisissä kalligrafiakirjoissa:
Airas, Annukka: Kalligrafia. WS 1998 sekä
Numminen, Ahto: Tekstauskirja. Otava 1988.
Telecottage on Ruotsista lähtöisin oleva julkinen ‘tietotupapalvelu’, joka on yleensä erillinen mökki tai vastaava varustettuna verkkoyhteyksillä ja tietokoneella.
Malli on levinnyt laajalti Englantiin ja Suomessa sitä on sovelluttu mobiilimallina (Nettinysse Tampereella
http://www.tampere.fi/kirjasto/nettinysse/index.htm ).
Samalla nimellä on myös myynnissä kaupallinen takapihalle asennettava ’etä-toimisto’.
PIKI-verkkokirjastostamme voi hakea pilakuvia sisältäviä teoksia seuraavalla tavalla :
osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ löydätte aineistotietokantamme, jonka vasemman reunan yläkulmasta löytyy kohta haku.
Haun pudotosvalikoista kannattaa valita hakukriteeriksi
kohta Asiasana - ja kirjoittaa hakusanaksi ensimmäiselle riville pilakuvat. Tulosjoukkoa voi supistaa kirjoittamalla toiselle riville vastaavasti esimerkiksi sanan politiikka.
Suomalaisista aiheestanne piirtäneitä pilapiirtäjiä mainittakoon esimerkiksi Terho, Kari (Suomalainen), Kai Heinonen, Tapio Soivio ja Esko Laine.
Yksittäisten tekijöiden kohdalla hakuriville Tekijä tulee kirjoittaa pelkästää Terho tai jos tekijällä on myös sukunimi, se muodossa sukunimi, etunimi....
Kouluesitelmäntekijöisen suosiossa ovat Tieteen kuvalehden kirjasto -sarjaan kuuluvat Maailma tänään -kirjat. Osassa 14 kerrotaan mm. Ukrainasta. Tieto saattaa osittain olla vanhentunutta koska kirja on julkaistu jo 1997, mutta kyllä siinä on myös edelleen paikkansa pitävää asiaa.
Maailma tänään. [14] : IVY ja Baltian maat / [kääntänyt ja toimittanut suomeksi Jarmo Hakanen] / [päätoimittaja: Peter Haggett]
Kööpenhamina : [Bonnier], cop. 1997
ISBN 87-427-0808-7 (sid.)
Vapaa tietosanakirja Wikipediassa ( http://fi.wikipedia.org ) on runsaasti tietoa Ukrainasta ja linkkejä monille Ukraina-aiheisille sivuille. ( http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukraina )
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämä Makupalat linkkisivusto ( http://www.makupalat...
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vähän pelkästään vauvaperheitä koskevaa kirjallisuutta, kirjoissa käsitellään yleensä lapsiperheitä ja näissä kirjoissa voidaan käsitellä myös vauvaperheitä. Asiasanalla vauvaperheet löytyy Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1137574673&ulang=… teos Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (2001). Yhdistämällä asiasanat "lapsiperheet" ja "hyvinvointi" tai "lapsiperheet" ja "elinolot" saa mm. seuraavia teoksia: Perheiden muuttuvat elinolot: artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista (2005), Seija Sihvola: Lapsen terveys ja lapsiperheiden hyvinvointi: sosiaalipediatrinen tutkimus suomalaisesta lapsesta(1994), Lapsuuden hyvinvointi:...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
Turun kaupunginkirjastosta löytyvät mm. seuraavat italian kielen alkeiskielikurssit: Mäkelä, Giuseppina: Festa di classe (kirja+CD-levyt) - La Grassa, Giuseppe: Cari amici, l'Italia... (kirja+CD-levyt) - Poli, Enneli: Ciao : italian kielen peruskurssi (kirja+C-kasetit) - Italian kielikurssi : peruskurssi (kirja+CD-levyt+C-kasetit) - Opi italiaa : oleellisia sanoja ja sanontoja aloittelijoille (CD-rom) - Lamping, Alwena: Puhu italiaa : käytännön italian alkeiskurssi (kirja+CD-levyt).
Aineiston saatavuutta kannattaa kysellä omasta kirjastosta.
Seuraavasta Helsingin yliopiston julkaisemasta Tie tohtoriksi-sivusta löytyy tietoa karonkasta yleensä sekä myös pukeutumisesta,
http://www.helsinki.fi/tohtoriksi/karonkka.htm .
Hei,
Voit saada lainaksi Suuri Toivelaulukirjan no 4 ja no 3. joissa kyseiset kappaleet ovat. Varauksen voit tehdä HelMetin kautta, jos Sinulla on kirjastokortti ja PIN-koodi. Voit tulla myös meidän kirjastoon ja lainata ao. kirjat tai ottaa valokopiot a´30 centtiä / kpl.
Kyseiset nuotit ovat sivuilla 24-25 Toivelaulukirja no 4 ja s. 104-105 Toivelaulukirja no3.
Akselin ja Elinan häävalssi löytyy myös Heikki Aaltoilan erillisestä pianonuotista.
Säätiöistä http://www.prh.fi/fi/saatiorekisteri.html
Säätiölaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1930/19300109
Yrityksen perustamisesta ks. esim. http://www.vero.fi/default.asp?article=3244&language=FIN
Netissä on paljon tietoa uudelle yrittäjälle, esim. http://www.perustamisopas.fi/main/
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua: http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
Pitää paikkansa ainakin siltä osin, että nimen omaan sulfiittimenetelmää käyttävä ensimmäinen tehdas perustettiin v. 1874 Ruotsin Bergvikiin. Tehtaan omistaja oli eräs englantilainen yhtiö. Syynä paikan valintaan oli se, että seudulla oli jo aiemmin toiminut saman omistajan hiomo, jonka johtaja Carl Daniel Ekman (1845-1907) oli kehitellyt menetelmää niin pitkälle, että se toimi tehdastuotannossa. 1890-luvun alussa tehdas tuotti noin 100 tonnia sulfiittiselluloosaa kuukaudessa, mutta suljettiin jo v. 1897 kannattamattomana. Ekman oli tuolloin jo vaikuttanut pari vuosikymmentä Englannissa, missä hän perusti useita samanlaisia tehtaita. Ekmania ei varsinaisesti voi kuitenkaan pitää menetelmän keksijänä.
Epäselvempää on, voiko sanoa että vasta...
Manga-sarjoja on Kouvolan pääkirjastossa sekä aikuisten että nuorten osastoilla. Cherry juice -sarja on aikuisten osastolla, joten siitä menee varausmaksu. Muissa kyyti-kirjastoissa tämä sarja on sijoitettu nuortenosastoille, joten varausmaksua ei peritä.
Kustantajan antamat tiedot sarjojen ikäsuosituksista ovat olleet ohjeena mille osastolle ne sijoitetaan. Myös se että mahdollisimman monet lukijat löytäisivät nämä sarjakuvat vaikuttaa sarjan hyllypaikkaan.
Sarjan sijoittelu jommalle kummalle osastolle ei Kouvolan pääkirjastossa ole ollut aivan johdonmukaista. Jonkun pitkän sarjan kirjoja voi olla kummallakin osastolla. Luultavasti tätä manga-sarjojen sijoittelua mietitään vastaisuudessa uudestaan myös tuon varausmaksun näkökulmasta.
Musiikin kauneus on tunnetusti makuasia, joten tähän kysymykseen on olemassa monenlaisia vastauksia, kaikki yhtä "oikeita". Esimerkiksi minun mielestäni melkein kaikki Bachin ja Mozartin säveltämä on "kaunista":) Mutta yritetään jotain ajatuksia heittää.
Oma suosikkini Mozartin klaveerituotannossa on pianosonaatin KV300i=331, A-duuri hidas osa Andante grazioso, joka varsinkin vähän rauhallisemmin soitettuna on minusta lumoavaa kuunneltavaa esteettisessä mielessä. Varsinkin pianokonserttojensa hitaissa keskiosissa Mozartilla on myös monia muita sielua hiveleviä sävellyksiä, joita voi lämpimästi suositella, ellei taustalla soittava orkesteri häiritse. Esimerkiksi pianokonserton nro 27, KV595 Larghetto-osa täyttää minusta erittäin hyvin...
Kirjojen yhtäläisyydet voivat olla joskus pelkkää sattumaa mutta joskus aivan tarkoituksellisia viittauksia. Yksinäinen lapsi, muutto johonkin mukavampaan paikkaan, vaarallinen vastustaja ja paras ystävä eivät liene hirveän harvinaisia teemoja. Toisaalta ei ole mahdotonta, että Rowling on halunnut Potter-kirjoissa viitata Lindgrenin teokseen, sillä se on ilmestynyt englanniksi nimellä ”Mio, My Son” ja siitä on tehty elokuvakin. Asiaa tarkemmin tutkimatta on kuitenkin vaikea sanoa, onko kyseessä vain yhteensattuma vai harkittu viittaus.
Joskus juonikuviot saattavat olla tietylle genrelle tyypillisiä. Esimerkiksi fantasiakirjoissa on aika tavallista, että sankari on joku tavallinen ihminen (tai muu olento), joka joutuu mukaan suuriin...
