Tarkoitetaanko sellaisia tekstejä kuin 2. Moos. 36:35 ja 39:1-2?
Vuonna 1933/38 käytettiin sanoja
1)punasininen
2)purppuranpunainen
3)helakanpunainen
4)(kerrattu) valkoinen
Vuonna 1992
1)sinipunainen
2)purppurainen
3)karmiininpunainen
4)hieno kerrattu
Heprealaisessa alkukielessä ko. kohdissa esiintyy itse asiassa neljäkin sanaa, jotka voidaan tulkita punaisen eri värisävyiksi (yksinkertaistetusti siirrettyinä latinalaisiin aakkosiin)
tekelät
argaman
tola'at
šani
Näistä osa voidaan tulkita sekä substantiiveiksi että adjektiiveiksi, mikä selittänee sen, että kääntäjät (myös muissa kielissä) ovat tyytyneet pelkkään kolmeen värisävyyn.
Eri vuosikymmenien poikkeavat käännösratkaisut voivat perustua osin siihen, että muinaisheprean sanojen...
Pystyt saamaan kirjoista jonkinlaisen listan seuraavalla tavalla osoitteessa http://www.helmet.fi:
1) Valitse ”Muut hakutavat” ja hakutavaksi ”Asiasana”.
2) Kirjoita hakukenttään ”ensimmäinen maailmansota” ja ota kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Kaunokirjat”.
3) Paina ”Hae”, niin sinulle pitäisi ilmestyä lista HelMet-kirjastojen kaunokirjoista, jotka käsittelevät jollakin tavalla ensimmäistä maailmansotaa. Mukaan tulevat myös alun perin suomeksi kirjoitetut teokset, mutta niitä ei liene kovin vaikea ohittaa listaa selatessa. Aivan täydellinen listaus ei ole, koska vanhoissa kirjoissa ei ole kunnollisia asiasanoja eikä niitä siksi löydy oikein mitenkään, vaikka ne käsittelisivätkin ensimmäistä maailmansotaa. Tarvittaessa hakutuloksia...
Kirjaa on hyllyssä joidenkin Satakirjastojen kokoelmissa. Voit tehdä kirjasta seutuvarauksen. Tietoa ja ohjeita löydät täältä:
http://www.satakirjastot.fi/
Yrjö Jylhän kääntämänä kysymyksen katkelma Oscar Wilden runosta Balladi Readingin vankilasta kuuluu seuraavasti:
Joka konnantyö kuin myrkky syö
ja puhtaimmankin likaa,
hyvän tähteetkin siellä miehest' on
pois ruoskittu tuotapikaa;
--
Jylhän suomennos on ilmestynyt ainakin seuraavissa kirjoissa:
"Hallitse Britannia!" : englantilaista runoutta. WSOY, 1929
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. WSOY, 1933
Runon pursi : maailmankirjallisuuden kertovaa runoutta. WSOY, 1954
Tämän runon haluaisin kuulla. Tammi, 1978
Jyrinkoski, Yrjö, Runomuistelmat : ohjelmistoa 20 vuoden ajalta. Weilin+Göös, 1981
Wilde, Oscar, De profundis. Otava, 1997
Sivustolta http://sakasti.evl.fi (joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille) löytyy pdf -tiedosto, joka sisältää viitetiedot sekä sisältökuvaukset Suomen Arkkipiispojen, Piispojen ja Tuomikapitulien arkistoista.
Tässä linkki kyseiseen tiedostoon: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/5554E5B1890D94C2C2257881002B4541/$F…
Tiedoston sisältämä asiakirja on vuodelta 2004.
Asiakirjan mukaan arkkipiispa Johanssonin jälkeensä jättämiä dokumentteja, kirjeitä ym. aineistoa löytyy kolmesta eri arkistosta.
Kattavin arkistokokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjaston arkistosta (s. 19).
Helsingin yliopiston keskusarkiston yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 33 (PL 3)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941...
Dvd-elokuvista saa luettelon kirjaston kokoelmasta käyttämällä tarkennettua eli tarkkaa hakua, johon pääsee Vaara-kirjastojen nettikirjastosta http://vaarakirjastot.fi/ oikeasta yläkulmasta. Hakusanaksi kirjoitetaan elokuvat ja alempana olevista rajauksista ruksataan dvd-video ja näpäytetään Hae -painiketta. Sain tällaisella haulla useita sivuja käsittävän luettelon, jossa on 8463 osumaa.
Luettelon yläpuolella oikealla on valikko, josta voi valita aakkosjärjestyksen tekijän tai nimekkeen mukaan. Elokuvat on järjestetty hyllyihin nimekkeen mukaisessa aakkosjärjestyksessä, joten kannattaa valita tämä vaihtoehto. (Oletuksena valikossa on julkaisuvuoden mukainen aikajärjestys.) Luettelon vasemmalla puolella olevasta
Tarkenna hakua-palkista...
Tutkimalla pääkaupunkiseudun kokoelmia osoitteessa www.libplussa.fi esim. asiasanoilla ruokaperinne ja Karjala voit löytää useita teoksia, joita voit tarpeen tullen tilata lähimpään kirjastoon.
Netistä löytyi myös pari sultsinaohjetta:
http://www.wsoy.fi/koulu/kotitalous/hyvaapataa/ruokaohje/joulukuu.htm
http://www.onego.ru/win/pages/keitto/piirat_f.htm
Kotimaisten kielten keskuksen nimistönhuoltaja vastasi:
Suomen Koutelo-paikannimet keskittyvät Nimiarkiston tietojen perusteella erityisesti Sallaan. Varvikon kylässä on Koutelo-niminen kyläkunta, Pelkosenniemelle virtaava Koutelonjoki ja muita Koutelo-alkuisia paikannimiä, kuten Koutelovaarat.
Kouta- ja Kouto-alkuisia nimiä, kuten Koutatunturi, -järvi, -joki, -koski ja -lampi Sallassa, on selitetty saamelaisperäisellä sanalla: pohjoissaameksi guovdu ’keskellä, keskeltä, keskelle’, yhdyssanan osana guovda- ’keski, keskellä oleva’.
Myös Sallan Koutoiva-niminen vaara saattaa olla merkitykseltään ’keskellä oleva’, mutta on esitetty vaihtoehtoinenkin selitys: saamen...
Elokuvan nuotit ovat ilmestyneet partituurissa Pelle Svanslös : melodierna ur filmen Pelle Svanslös (Intersong, 1982), mukaan lukien ”Till strömmingens lov”. Nuotit mieskuorolle löytyvät myös teoksesta Karonkkalaulu (Akateeminen Laulu, 2013). Laulun nuotit löytyvät myös seuraavista teoksista, mutta niissä ei ole välttämättä kuorosovitusta:
Da capo: Musik för årskurserna 0-2 (Schildt, 2000)
Sångägget : Sjung, lek och lär om djur (Musikförlaget Lutfisken, 2002)
Pentti Rasinkangas on tehnyt säveltänyt ja sanoittanut suomeksi hiukan sitä mukailevan version ”Silakan ylistys”, joka löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista mutta joka ei sekään ole kuoroversio:
Kultainen lastenlaulukirja (F-Kustannus, 2009)
Lantusta tehtyjä lauluja :...
UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration) eli YK:n hätäapu- ja jälleenrakennusjärjestö avusti maita, jotka hyökkäyssodan uhreina olivat kokeneet huomattavia aineellisia menetyksiä ja tuhoja. UNRRA:lta saatiin myös ruoka-avustuksia. Suomessa järjestö aloitti aktiivisen avustus- ja jälleenrakennustyön heti sodan jälkeen.
Suomessa UNRRA oli mukana Lapin jälleenrakennustoiminnassa vuodesta 1945 alkaen. Avustusmääräraha 500 miljoonaa markkaa kattoi myös Lapin lasten terveydellisen aseman tukemisen. Lähdeaineisto viittaa siihen, että UNRRA valitsi Suomen avustettavaksi ensisijaisesti Lapin jälleenrakennustoiminnan eikä lasten aseman vuoksi. Lastenapu kytkeytyi avustustoiminnan osaksi vasta myöhemmin, kun olot tunnettiin...
Suomen kansallisbibiliografian ja aineistotietokantamme mukaan sarjan kirjoja on vastaushetkellä joulukuussa 1999 ilmestynyt 26 kappaletta. Sarjan jatkosta voit tiedustella kirjojen kustantajalta, joka on kustannusosakeyhtiö Otava, http://www.otava.fi/. Sweet Valley High-sivut ovat osoitteessa http://www.otava.fi/svh/index.html
Ennakkotietojen mukaan tammikuussa 2000 on tulossa 3 osaa: Rakkauden huuma, Ulkopuolinen ja Kolmas pyörä, sekä huhtikuussa 3 osaa: Ystävyys koetuksella, Kilpasiskot ja Jessican muodonmuutos. Lokakuussa 2000 ilmestyvät sarjan osat 36-38.
Valitettavasti emme voi luovuttaa salasanaa/käyttäjätunnusta muuten kuin henkilökohtaisesti. Syynä tähän menettelyyn on tietoturvallisuus ja tietosuoja; tällä haluamme taaja, että lainaajan tiedot eivät pääse sivullisen käsiin.
Salasana on sidoksissa kirjastokortin numeroon, joten se toimii samalla tavalla kuin pankkikortin tunnusluku. Ilman nelinumeroista salasanaa ei siis voi lainata tai päästä katselemaan kenenkään lainaajatietoja.
Mutta olet aina tervetullut asioimaan kirjastoomme - näissä asioissa vaadimme kuitenkin henkilökohtaisen käynnin.
olli.makinen@vaasa.fi
Kirjastonkäytön ja tiedonhaun opetuksesta kirjastoissa löydät parhaiten tietoa kirjastojen lastenosastojen sivuilta.
Kirjastot.fi palveluun on kerätty lastenosastojen kotisivuja: sivuston loppuun on koottu erityisesti tiedonhakuun ja kirjastonkäytön opetukseen keskittyviä "kursseja".
< http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=397 >
Kirjallisuutta pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmista; http://www.helmet.fi .
Kipinöitä oppimiseen : kirjasto oppimisen tukena, Ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus, 1996
Kirjasto koulussa : opas uuteen koulu- ja oppilaitoskirjastoon, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
Koulu kirjastossa : kirjasto oppimisympäristönä, BTJ Kirjastopalvelu, 2000.
Luku- ja tiedonhallintataidot 2000+ , koulun ja kirjaston...
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy nuotti ja cd-levy: Alaspää, Toivo: "Pollari, Pakkala, Alapää ja Kainu". Siinä on myös kappale Jussin vanha haitari.
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupalat-linkkisivuston (http://www.makupalat.fi/) kautta löytyy hyviä linkkejä muodin historiasta (http://www.makupalat.fi/muoti.htm). Tässä 1900-lukua(kin) käsitteleviä:
http://www.costumes.org/history/100pages/costhistpage.htm
http://www.costumegallery.com/
http://ndm.si.edu/EXHIBITIONS/fashion_in_colors/
http://www.museumoflondon.org.uk/frames.shtml?http://www.museumoflondon…
http://www.nostalgiacentral.com/
http://www.fashion-era.com/
Meidän perhe -lehti tulee tällä hetkellä seuraaviin Helsingin kirjastoihin: Itäkeskus, Kallio, Kontula, Malmi, Paloheinä, Pohjois-Haaga (sulj. remontin vuoksi), Puistola, Suutarila, Viikki, Vuosaari sekä kirjastoauto. Odotus-lehteä ei tänä vuonna ole tilattu lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta ensi vuonna tilanne varmasti on toinen lehden vakiinnutettua asemaansa. 9 kuukautta -lehti on tilattu vuonna 2006 ainoastaan Espoon ja Vantaan puolelle, mutta voit varata lehtiä hintaan 50 s/varaus mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Pyydä virkailijaa tekemään varaus puolestasi, sillä lehtiä ei valitettavasti HelMetin kautta voi varata.
Henriika, Henriikka ja Henrika ovat Henrikin sisarnimiä. Henrik on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Haimrich, jonka merkitys ehkä on: heim 'koti, talo' + rich 'mahtava'.
Katso esim. nimikirjat:
Vilkuna: Etunimet (2005)
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Kyseessä taitaa nyt olla sellainen kappale, josta nuottia ei ole julkaistu. Etsin sitä kaikista maakuntakirjastoista ja Violasta, joka on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Sinne on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen ja äänitteistä viime vuosisadan alusta alkaen. Skädäm-niminen yhtyehän levytti kappaleen vuonna 1986.
