Kirjallisuutta edutainmentista löytyi vähän. Johanna Ruhala on tehnyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekuntaan pro gradu -työn aiheesta "Lasten edutainment-CD-ROM: tutustumista lasten multimediankäyttöön Uppo-Nallen avulla" (1999). Samoin Asta Raami on kirjoittanut artikkelin "Edutainment: oppi ja viihtyminen samassa paketissa" (Arttu 1997:3, s. 6).
Internetistä löytyy useitakin viitteitä asiasanalla "edutainment", esim. Sonja Kangas: "Edutainment-pelit
pelikulttuurissa" (erit. luku 3 opetuksen viihteellistäminen ja luku 4 teknologia opetuksessa)
http://media.urova.fi/~sonja/essay.htm
Myös Kari A. Hintikan Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion lopputyö "Nettielämää" sivuaa aihetta http://www.uiah.fi/~cons/neproduktio....
Esimerkiksi Ismo Loivamaan toimittamasta teoksesta Kotimaisia lasten ja nuortenkirjailijoita 10 (Avain, 2014) löytyy tietoa myös Jyri Paretskoista.
Alla on lisäksi muutamia verkkolähteitä, joista löytyy myös tietoa.
Jyri Paretskoi Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue814a7ea-cc2f-4dfd-9ede-aeb7acc93abd
Jyri Paretskoin haastatteluja:
http://www.lukijanroolissa.fi/2019/03/kirjailijahaastattelu-jyri-paretskoi.html
https://www.savonsanomat.fi/kulttuuri/Minulla-on-rajaton-valta/490962
Hyviä yhteenvetoja ja tiivistyksiä Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan henkilöistä ja heidän ominaispiirteistään voi löytää esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Tom Lundberg, Tuntematon sotilas ja johtamisen taito
Ilkka Malmberg, Tuntemattomat sotilaat
Lundberg liittää Koskelaan seuraavanlaisia piirteitä: idealistinen, uskollinen, luova, spontaani, joustava, ihmiskeskeinen, pidättyväinen, ymmärtää erilaisuutta, arvostaa itsenäisyyttä. Malmberg ja hänen Koskela-asiantuntijana käyttämänsä Helena Ylänen kuvailevat Koskelaa näin: "Koskela on vahva, väsymätön, älykäs. Hän jaksaa marssia, ei valita nälkää, ei syö rautaisannostaan, luopuu omasta levostaan, kantaa toisten taakkoja, räjäyttää bunkkerin. -- Rehti ja järkevä Koskela [on]...
Alexis Huldén (s. 1985) on Marjorita Huldénin (os. Gustavson) poika hänen avioliitostaan muusikko Mats Huldénin kanssa (1970-1995). Marjoritan muista sukulaissuhteista mainittakoon, että hänen veljensä on muusikko Jukka Gustavson, Matsin bändikaveri tämän varhaisilta Wigwam-ajoilta.
Lähteet:
Teatterit ja teatterintekijät 2005
Mikko Meriläinen, Wigwam
Kognitiivinen oirekuva tarkoittaa lääketieteellisessä yhteydessä tiedonkäsittelyyn, ymmärtämiseen, tajunnan sisältöön ja muistiin sekä oppimiseen liittyviä asioita. Kognitiivisiin toimintoihin kuuluu mm. kyky:
- kohdistaa, suunnata ja ylläpitää tarkkaavaisuutta
- oppia ja muistaa asioita
- suunnitella, suorittaa ja arvioida toimintoja sekä päätellä ja ratkaista ongelmia
- ymmärtää ja käyttää kieltä
- tunnistaa kohteita ja käyttää havaintoja jokapäiväiseen selviytymiseen
Lähde: Neuroliiton kognitio-opas
Lisätietoa: Eero Vuoksimaa: Kognitiivisten toimintojen muutokset - mikä on ikääntymistä, mikä sairautta?
Kiinan historia on täynnä erilaisia sotilaallisia konflikteja, joita on käyty sekä maan sisällä että ulkopuolisia vastaan. Wikipedian lista antaa melko kattavan käsityksen:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_Chinese_wars_and_battles
Vaikeampi on sanoa, milloin kyse on ollut Kiinan aloittamasta täysimittaisesta sodasta toista valtiota vastaan. Esimerkiksi Kiinan - Tiibetin sodassa vuonna 1951 Kiina hyökkäsi Tiibetiin ja liitti sen itseensä. Tiibet oli kuitenkin käytännössä itsenäinen valtio, mutta sen itsenäisyyttä ei ollut tunnustettu kansainvälisesti. Samoin Kiina liittyi Korean sotaan vuonna 1950, kun Yhdistyneiden kansakuntien joukot olivat tunkeutuneet Pohjois-Korean alueelle ja lähestyivät Kiinan rajaa, mutta ei...
Britannian kruunupäät näyttäisivät vievän kokonaissummassa voiton, mitä tulee veronmaksajien rahojen käytön määrään. Asia on monimutkaisempi, kun lasketaan kulut per asukas tai otetaan huomioon kuningattaren ja kuningasperheen omat sijoitukset ja muut tulonlähteet, joista osa kustannuksista ja ylläpidosta katetaan. Silloin näyttäisi siltä, että presidentti-instituutio vaikuttaisi yksittäiseen veronmaksajaan raskaammin.
Yle.fi:n vanhassa uutisessa (Gertsch 2012) sanotaan Suomen tasavallan presidentin kuluista näin: ”Yhteensä koko presidentti-instituutiolle on tämän vuoden [2012] budjetissa varattu 19,3 miljoonaa euroa. Viime vuodelle budjetoitiin 21,8 miljoonaa. Tuolloin presidentinlinnan peruskorjaustöihin...
En onnistunut löytämään sanontaa lähdekirjallisuudesta. Mietin, että sen taustalla voisi olla sanaleikki, jossa sanasta loppasuu on saatu kirjainten paikkaa vaihtamalla soppaluu.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan sanalla loppasuu on kolme eri merkitystä: 1. ahmatti; 2. lörppö, suupaltti; 3. lerppahuulinen suu. Oletan, että sanonnassa sanaa käytetään merkityksessä lörppö. Näin ollen sanonnalla kehotettaisiin vitsikkäästi lopettamaan lörpöttely.
Seuraavia kirjoja voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta.. Lisää materiaalia löytää HELKA-ainesitonhausta.
Birchenough, Charles, History of elementary education in England and Wales from 1800 to the present day. / Seaborne, Malcolm, The English school : its architecture and organization OSA: [1] 1370-1870 /
Armytage, W. H. G., Four hundred years of English education , 1964/Clarke, Martin Lowther : Classical education in Britain, 1500-1900.
Charles Dickens arvosteli kirjoissaan kotimaansa hallintoa ja aikakautensa kasvatusta; hän oli pahoillaan niitten puolesta, jotka joutuivat käymään pahamaineisia kouluja. Hänen teoksiinsa tutustuminen voisi olla myös kiintoisaa.
Kysymyksesi tarkkuudesta johtuen kehottaisin sinua kääntymään lähimmän tieteellisen / oppilaitoskirjaston puoleen. Myös lähimmästä neuvolasta kannattaa kysyä.
Jämsänkosken kaupunginkirjastosta löytyy vain yleisiä raskautta koskevia teoksia, ei tutkimuskirjallisuutta.
Internetistä löytyi muutamia sivuja, joilla käsitellään lantiopohjan lihaksia:
http://syy.oulu.fi/kurssit/tallhak/k97/r8/biologia.htm
http://nicehouse.fi/terveysk/ilolihas.htm
http://www.tokem.fi/amk/kirjasto/tertii37.html
http://www.pulssi.fi/p9806b.htm
http://www.omt.org/homepage/finland/manuaali/manuaali_3-99.htm
http://www.delipap.fi/inkontinenssi/miteninkontinenssiahoidetaan.htm
Olet jo lukenut paljon aiheeseen liittyvää ja vaikuttaa siltä että sinulla on melko tarkka käsitys siitä minkälaista materiaalia haluat. Siksi on jollain määrin vaikea antaa lisää lukuvinkkejä, mutta tässä nyt jotain niin yleistä kuin erityistäkin.
Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailua ja luettelointia on pidetty hankalana ja miltei mahdottomanakin asiana. Porin kirjaston sivuilta löytyy kirjastonhoitaja Erkki Salon Roma - tietokanta http://www.pori.fi/kirjasto/roma/ , johon on huolellisesti kuvailtu erilaista kotimaista ja käännettyä kaunokirjallisuutta vuoteen 1996 asti. Esimerkiksi haettaessa sanalla VIERAANTUMINEN saadaan 88 viitettä, niitä selaillessa voi saada ideoita, vaikka hakusana tuottaa myös paljon epärelevanttia aineistoa.
Ja...
Valitettavasti emme voi luovuttaa salasanaa/käyttäjätunnusta muuten kuin henkilökohtaisesti. Syynä tähän menettelyyn on tietoturvallisuus ja tietosuoja; tällä haluamme taaja, että lainaajan tiedot eivät pääse sivullisen käsiin.
Salasana on sidoksissa kirjastokortin numeroon, joten se toimii samalla tavalla kuin pankkikortin tunnusluku. Ilman nelinumeroista salasanaa ei siis voi lainata tai päästä katselemaan kenenkään lainaajatietoja.
Mutta olet aina tervetullut asioimaan kirjastoomme - näissä asioissa vaadimme kuitenkin henkilökohtaisen käynnin.
olli.makinen@vaasa.fi
Aiheesta löytyvät esim. seuraavat teokset:
Gordon, Bob: Making digital type look good. 2001
Haley, Allan: Type: hot designers make cool fonts. 1998
Dewsnap, Don: Sign design : easy type guide. 1993
Dewsnap, Don: Desktop publisher's easy type guide : the 150 most important typefaces. 1992
Schreibschriften = Script types. 1993 (kaikki luokassa 00.4)
Muita aiheeseen liittyviä kirjoja löytyy Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll esim. asiasanoilla kirjasinlajit, kirjasintyypit, kirjaimistot, kirjaimet, typografia.
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen mielenterveyslaki. Klikkaa etusivulla kohtaa lainsäädäntö ja kirjoita sitten vasemman yläkulman hakuruutuun mielenterveyslaki, niin saat esille lain ajantasaisen version. Lakia ei ole kokonaan uudistettu vuoden 1990 jälkeen, mutta useita muutoksia siihen on tehty.
Painettuna laki löytyy esim. teoksesta Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2003. Tässä teoksessa lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 12/2003 asti. Finlexistä selviää, että tämän teoksen ilmestymisen jälkeen lakiin on tullut vielä yksi pieni lisäys.
Seuraavista kokoelmista löytyy Sergei Jeseninin runoja suomeksi:
Neuvostolyriikkaa I,Tammi,1975.
Venäjän Runotar,Otava,1946.
20 Neuvostoliiton runoilijaa,Petroskoi,1960.
Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-aineistohausta,
http://www.helmet.fi/
Mikkelin kaupunginkirjaston Web-Origo-tietokannasta löytyy kankaanpainanta-asiasanalla 24 viitettä, mm. alla mainitut teokset. Kolme ensimmäistä kirjaa ovat mielestäni lähinnä oppikirjoja, neljäs kankaanpainannan harrastajille tarkoitettu opaskirja.
Forss, Maija
Värimenetelmät : Värjäys, maalaus, kankaanpainanta, 2000. - 239 s.
Asiasanat: tekstiilit : värit ; värjäys : menetelmät ; kankaanpainanta ; tekstiilit : värjäys ; värit : tekstiilit ; tekstiilit : maalaus ; kankaat : värjäys ; painomenetelmät
Forss, Maija
Tekstiilivärjäyksen uusia tuulia, 1993. - 226 s. Asiasanat: väriaineet ; värjäys : tekstiilit
Uusia ulottuvuuksia kankaanpainantaan : Kankaanpainamisen värimenetelmiä / toimittanut Kaarina Kellomäki, 1993. - 116 s. Asiasanat:...
Etsimäsi nuotti löytyy tällä hetkellä Kirjasto 10:n hyllystä. Parhaiten nuotteja kannattaa Helmetissä hakea sanahaun avulla. Rajaa aineisto nuotteihin ja kirjoita hakukenttään haluamasi artistin nimi.
Kyseessä oli varmaankin teos Lahtinen, Pekka, Verkko kiristyy : EU:n taustalla on suuri, salainen suunnitelma: Maailmanhallituksen perustaminen. Tampere : Tampereen kristillinen yhteisö, 1999 (ISBN 951-96805-5-1). Sitä ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta muualta maasta kylläkin monestakin kaupungista. Voit jättää kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, ohjeet löytyvät esim. Helsingin kaupunginkkirjaston sivuilta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Helsingin kaupungin tietokeskuksen sivuilta löydät verkkojulkaisun Helsinki aluettain 2006. Julkaisussa on runsaasti tilastotietoa Helsingin seitsemästä suurpiiristä ja 33 peruspiiristä.
http://www.hel2.fi/tietokeskus/helsinki_alueittain_2006/index.html
