Yleisissä kirjastoissa ylempi korkeakoulututkinto ja 60 opintopistettä kirjasto- tai informaatioalan opintoja yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa tuottaa pätevyyden mihin tahansa kirjastotyöhön johtotehtäviin asti. Avoimen yliopiston perus- ja aineopinnot antavat siis pätevyyden, jos niistä kertyy yhteensä tuo 60 opintopistettä. Katso kirjastolaki http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20091157
Eija Paso on kirjoittanut teoksen Työn jäljet : Lasaretinsaaren vaiheita 1600-2000, jossa käsitellään Oulun Lasaretinsaarella sijainnutta Pohjan sotilassairaalaa. Kirjan saa kaukolainaksi mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Mairi Heddenwickin kuvakirjassa Kati ja tyhmä teddykarhu (1986) meren rannalla asuva skotlantilainen pikkutyttö Kati-Morag heittää suutuspäissään nallensa mereen. Lopussa nalle löytyy rannalta nousuveden tuomana. Nalle ei ole puulaatikossa, mutta Kati-Morag löytää rannalta muutakin, mm. puisen laatikon. Voisiko tämä kirja olla etsimäsi?
Kirjan saa lainaksi ainakin Helmet-kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1285049__Skati%20ja%20tyhm…
Tämä tietenkin riippuu vähän kirjasta ja sen merkittävyydestä, joten jos kyse on jostain arvoteoksesta niin kyllä se olisi kirjaston kannalta mukava jos se vielä palautuisi. Suurin osa 30 vuotta vanhoista kirjoista on kuitenkin jo poistettu vanhentuneena tai loppuunkuluneena kirjaston kokoelmista. Myöhästymismaksut ovat vanhentuneet jo vuosia sitten tässä tapauksessa.
Jean M. Untinen-Auelin isovanhemmat sekä isän että äidin puolelta olivat syntyneet Suomessa. Untisia on Suomessa tätä nykyä parisensataa; heidän joukostaan ainakin löytynee kirjailijan sukulaisia. Hänen äidinisänsä nimi oli alkujaan Wirtanen (tämä muutti sen Yhdysvaltoihin asetuttuaan), joten Jean M. Untinen-Auelin sukulaisia lienee myös maamme moniaiden Virtasten/Wirtasten ja heidän jälkeläistensä joukossa.
Lähde:
http://www.finnala.com/Auel_Jean.html
Alla linkkejä hyville ekaluokkalaisten matematiikan harjoittelusivustoille. Lukimat-sivustolla on myös vinkkejä ja tietoa vanhemmille.
http://edu.savonlinnaseutu.fi/punkaharju0-6/files/2014/09/Matematiikan-…
http://www.lukimat.fi/matematiikka/materiaalit/Tietokoneohjelmat/ekapel…
http://www.otavanoppimateriaalit.net/tuhattaituri/
http://matematiikkalehtisolmu.fi/diplomi.html
1950-luvun hittejä ja hittilistoja löytyy mm. Juha Lassilan kirjasta "Mitä Suomi soittaa" ja Jake Nymanin teoksesta "Onnenpäivät" (osa 1). Joel Whitburnilla on monta teosta aiheesta, mm. "Billboard #1s 1950s-1991". Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/sivu2.html) voit katsoa lisää hittilistoja esim. käyttämällä asiasanoja "äänitteet" ja "hitit".
Tietoa löytyy esim. tietosanakirjojen artikkeleista, esim. Otavan Suuresta ensyklopediasta tai Encartan verkkoversiosta sivulta http://encarta.msn.com/find/Concise.asp?ti=03643000 . Hakusanoilla "kirjoitusjärjestelmät" tai "kirjaimistot" löytyy kirjastomme aineistotietokannasta (linkki löytyy sivulta http://www.jkl.fi/kirjasto) useita teoksia, mm. "The Story of writing". Sopivia hakusanoja löytyy VESA-verkkosanaston avulla (http://vesa.lib.helsinki.fi/vesaindex.html)
Internetistäkin löytyy jotakin: esim. LookSmart-hakemiston (http://www.looksmart.com) avulla löytyy hakusanalla alphabets linkki "Evolution of alphabets" (http://www.wam.umd.edu/~rfradkin/alphapage.html) tai Britannicasta (http://www.britannica.com) artikkeleita ja linkkejä...
Helsingin kaupunginkirjaston Tilastoja 1999 -julkaisu (Helsingin kaupunginkirjaston julkaisuja 41) kertoo seuraavaa: Video nimekkeitä 31.12.1999 oli yhteensä 6975 kappaletta, tässä luvussa mukana ovat kaikki toimipisteet, sekä kirjastoautot ja laitoskirjastot. Nimikkeiden määrä löytyy tarkemmin jaoteltuna toimipisteittäin.
Videoiden aiheen mukainen jaottelu on tehty niteittäin, eli yksittäisten videokasettien kohdalta. Koska useammassa toimipisteessä saattaa olla sama video, aiheenmukaisen jaottelun niteiden määrä on suurempi kuin todellinen nimikkeiden määrä.
Niteiden osalta aikuisten videokokoelman fiktiivisiä ohjelmia on 9826, asia-ohjelmia 7217, myös näissä luvuissa ovat mukana kaikki toimipisteet. Kokoelmaa tilastoidaan...
Tiitto on tullut Haapajärven paikannimiin sukunimestä Tiitto ja Tiiton talosta, joista löytyy mainintoja jo 1500-luvulta. Tiitto-nimen on selitetty olevan joko kansankielinen muoto latinan Titukseen (kreikassa Titos) palautuvasta nimestä Tiitus tai samaa kielellistä juurta kuin Tiitinen, jonka taustalla on alasaksalainen Diet-pesye.
Kuusaa- ja Kuusa-nimet tulevat Kaakkois-Suomen ja Etelä-Savon murteissa tunnetuista kuusta merkitsevistä sanoista kuusas ja kuusa.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Suomalainen paikannimikirja
Jääkiekon ja jalkapallon sääntökirjoissa ei nähtävästi ole mainintaa omasta maalista.
Ehkä tässä on ajateltu, että vastustajan lähin pelaaja on ollut edesauttamassa ja häiritsemässä tilannetta niin että oma maali on syntynyt. Hän saa myös pistepörssin pisteet.
Jääkiekon sääntökirja: https://www.finhockey.fi/index.php/tuomarille/saannot/saantokirja
Jalkapallon sääntökirja: https://www.palloliitto.fi/palvelut/jalkapallon-saannot-maaraykset-ja-o…
Valitettavasti kysymykseesi ei ole löytynyt vastausta tietopalvelumme piiristä määräaikaan mennessä. Internetissä on kuitenkin runsaasti aineistoa DirectX:stä (kokeile mitä tahansa hakupalvelua). Asiantuntemukseni ei riitä aineiston arvioimiseen.
Myös tietokonegrafiikan ohjelmoimisesta löytyy aika helposti www-sivuja. Alan opetusta järjestetään näköjään monessa paikassa. Jos kokeilet esimerkiksi Metacrawler-hakupalvelua (http://www.metacrawler.com/index_power.html) sanalla "tietokonegrafiikka", saat joukon linkkejä, joita voit arvioida oman tiedontarpeesi kannalta.
Tietokonegrafiikan linkkejä löytyy mm. osoitteesta http://mambo.ucsc.edu/psl/cg.html . DirectX -ohjelmasta on tietoa osoitteissa http://www.microsoft.com/directx/
http://www....
Valitettavasti emme voi luovuttaa salasanaa/käyttäjätunnusta muuten kuin henkilökohtaisesti. Syynä tähän menettelyyn on tietoturvallisuus ja tietosuoja; tällä haluamme taaja, että lainaajan tiedot eivät pääse sivullisen käsiin.
Salasana on sidoksissa kirjastokortin numeroon, joten se toimii samalla tavalla kuin pankkikortin tunnusluku. Ilman nelinumeroista salasanaa ei siis voi lainata tai päästä katselemaan kenenkään lainaajatietoja.
Mutta olet aina tervetullut asioimaan kirjastoomme - näissä asioissa vaadimme kuitenkin henkilökohtaisen käynnin.
olli.makinen@vaasa.fi
Valtion Säädöstietopankista Finlexistä http://www.finlex.fi/ löytyy ajantasainen mielenterveyslaki. Klikkaa etusivulla kohtaa lainsäädäntö ja kirjoita sitten vasemman yläkulman hakuruutuun mielenterveyslaki, niin saat esille lain ajantasaisen version. Lakia ei ole kokonaan uudistettu vuoden 1990 jälkeen, mutta useita muutoksia siihen on tehty.
Painettuna laki löytyy esim. teoksesta Sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntö 2003. Tässä teoksessa lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 12/2003 asti. Finlexistä selviää, että tämän teoksen ilmestymisen jälkeen lakiin on tullut vielä yksi pieni lisäys.
Karhu-oluesta ei löytynyt painetuista lähteistä paljoakaan tietoa. Talouselämä-lehden numerossa 26/2001 on artikkeli Voittaja hyökkää hiljaa, jossa käsitellään brandinrakennusta esimerkkinä mm. Karhu-olut.
Porin kaupunginkirjaston kotisivuilta löytyy Satakunnan Kansan artikkelitietokanta osoitteessa http://www.pori.fi/kirjasto/satakunta/sk/. Fraasihaulla "Porin olut" löytyy tietoa Karhusta.
Sinebrychoffin kotisivut ovat osoitteessa http://www.koff.fi ja Karhun kotisivut http://www.karhu.fi.
Sinebrychoff Oy Ab:n Porin panimon puhelinnumero on 622 6600. Heiltä voisi saada enemmän tietoa Karhu-oluesta.
Runoilijan nimi on Voitto Hokkanen, ja runo Onnelliset löytyy Hokkasen omakustanteena ilmestyneestä kokoelmasta Saldo : Hetkiä elämästä (1996). Runokokoelma on kaukolainattavissa ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastosta.
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen mukaan lainassa oleva aineisto on mahdollista uusia viisi kertaa, minkä jälkeen aineisto on tuotava kirjastoon jossa se voidaan palauttaa. Palautuksessa uusimiskerrat nollaantuvat. Asiakkaan niin halutessa aineisto voidaan palautuksen jälkeen lainata hänelle vielä uudestaan (mikäli siitä ei ole varauksia).
http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#uusiminen
Laskin Fennica - Suomen kansallisbibliografiasta 8 eri nimekettä, nimittäin seuraavat:
[ 1 ] Anna omassa kodissaan
[ 2 ] Anna opettajana
[ 3 ] Anna ystävämme
[ 4 ] Annan nuoruusvuodet
[ 5 ] Annan perhe
[ 6 ] Annan unelmavuodet
[ 7 ] Kotikunnaan Rilla
[ 8 ] Sateenkaarinotko