Saat kirjastokortin ja tunnusluvun käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi kirjaston hyväksymä voimassaoleva henkilötodistus, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella.
Voit täyttää valmiiksi kirjastokorttihakemuksen. Näin nopeutat hiukan kortin kirjoittamista. Tulostettava hakemuslomake avautuu alla olevasta linkistä.
Luettelon Helmet-kirjastoista löydät palvelusivuston oikeassa laidassa olevasta pudotusvalikosta "Löydä kirjastosi".
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
http://luettelo.helmet.fi/screens/kirjastokorttihakemus.pdf
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kaikille kirjaston kirjoille on annettu oma luokkansa ja tuo 84.2 on romaanien luokka. Luokan lisäksi kannattaa tarkistaa netistä, että millä osastolla kirja on. Näitä 84.2-luokan kirjoja voi olla lasten, nuorten tai aikuisten osastolla.
Luokan perässä oleva HER tarkoittaa kohtaa josta kirja hyllystä löytyy. Yleensä kirja on hyllyssä tekijän sukunimen mukaan, mutta jos kirjalla on paljon tekijöitä, niin se voi olla myös kirjan nimen mukaan.
Kannattaa kysyä apua omasta kirjastosta, jos tuntuu, ettei hyllyä löydy.
Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytyy laulusta kolme suomennosta:
1. Halu maalle (Talvi on jo laannut riehumasta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, mutta ehkä Antti Räty
2. Kaipaus maalle (Väistyi talvi vaarojemme lailta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, esiintyy kokoelmassa "Laulu-Miesten lauluja III" (ensimmäinen painos 1959)
3. Kaipuu maalle (Hymyy taivas) – sanat Paavo Alanne
Kysymyksessä mainittu yhden sanan ero saattaa johtua virheestä, pohjimmiltaan kyse lienee yhdestä ja samasta käännöksestä. On mahdollista, että käännöksen versioon "Halu maalle" on tehnyt mainittu Antti Räty. Usein ei vanhoissa nuottikokoelmissa ja levytyksissä ole kaikkia tietoja tarjolla. Paavo Alanteen käännös on julkaistu...
Maailma on täynnä mitä erilaisimpia Jane Austenin innoittamia kirjoja. Enimmäkseen ne ovat englanninkielisiä, mutta joitakin on käännetty suomeksikin.
Emma Tennant on kirjoittanut "jatko-osan" Jane Austenin Ylpeyteen ja
ennakkoluuloon. Kyseinen romaani on Epäsäätyinen avioliitto (WSOY 1997).
Jo Bakerin romaani Longbournin talossa on palvelusväen Ylpeys ja ennakkoluulo. Se kertoo Bennettin perheen palvelijoiden tarinan.
Karen Joy Fowlerin Jane Austen -lukupiiri taas kertoo Jane Austenin kirjojen lukemisesta.
Inspiraatiota Jane Austenista on saanut myös kirjailija Victoria Connelly, joka on kirjoittanut romaanisarjan Austen Addicts. Siitä on käsittääkseni suomennettu vain Etsin sinua Mr. Darcy.
Noiduttu Jane on antologia, jossa neljä eri...
Sangen lähelle etsittyä runoa osuu Valto Saran Kissojen serenadi, joka alkaa seuraavasti:
"Maj, pikkuinen neiti naapurimaan,
sotaorpona jäänyt Karjalaan,
elokuisena iltana ikävissään
tuvan rapuilla istui yksinään."
Runo sisältyy Saran kokoelmaan Hilpatapaa!
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Kaupunginkirjaston kotisivulta http://www.lib.hel.fi/ kohdasta haku Plussa-tietokannasta pääset Plussa-aineistohakuun. Voit antaa pikahaku-kohtaan maantieteen luokan 418.2 jolloin pääset selaamaan Venäjää käsitteleviä teoksia. Voit kokeilla myös tarkennettua hakua, jolloin voit yhdistellä useampia hakusanoja. Ainakin hakusanoilla Venäjä ja luonto löytyi useampia teoksia, hakusanoilla Venäjä ja geologia tai kallioperä tai kasvillisuus sen sijaan ei. Maantieteen yleisteoksista Venäjää käsittelevistä osista löydät tarvitsemaasi tietoa, esim. Geo - maantiedon suuri tietosanakirja osa 6 (Neuvostoliitto), Maailmantieto osa 7 (Neuvostoliitto) tai uudempi Maailma tänään osa 14 - IVY ja Baltian maat (Venäjä). Myös yleistietosanakirjoista...
Metsäluonnosta on maassamme kirjoitettu paljon ja monelta kantilta. Voisit ehkä mennä lähimpään kirjastoon ja käydä läpi hyllyluokat 508 - 508.62 ja 570 - 574. Perusteokseksi kävisi esimerkiksi Koulun biologia-lukio 5 Ympäristö, kirjassa on lisäksi lähdeluettelo, josta löytyy aiheesta lisää. Toinen hyvä kirja näyttää olevan Uudistuvat luonnonvarat, julk. Suomen luonnonsuojeluliitto. Lisää aineistoa voit etsiä kirjaston yleisöpäätteiltä tai netistä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta https://helmet.fi/ esimerkiksi asiasanoilla metsänhoito, hakkuut ja asiasanaparilla metsät JA suojelu.
Artikkeleita kannattaa etsiä Finna.fi:stä esim. hakkuut sanalla
https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=hakkuut&type=AllFields&…...
Billy Smartin joulusirkusta esitettiin televisiossa yleensä tapaninpäivänä, joskus jo joulupäivänä ainakin vuosina 1961-1978. Tietoa muusta sirkusohjelmasta joulun aikaan emme löytäneet. Olisiko ohjelmaa esitetty lyhyemmän aikaa myös myöhemmin? Tietoa ohjelmasta mm. Ylen Muistikuvaputki-sivuilta ja Sirkusteltta-blogista:
http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/billy-smartin-joulusirkus-ja-muuta-jouluista.htm
http://sirkusteltta.blogspot.com/2018/12/19611978-billy-smartin-joulusirkus.html
Tapio Rautavaara ei ole levyttänyt tätä Ragnar Ågrenin säveltämää laulua, jonka alkuperäinen nimi on "Spelmannen" ja sanoittaja Dan Andersson. Ehkä muistelet Esa Niemitalon levytystä? Esa Niemitalon ääni muistuttaa Tapio Rautavaaran ääntä. Hänkään ei laula täsmälleen muistamillasi sanoilla, vaan "mä soitan niinkuin tahdon enkä niinkuin neuvotaan". Mauno Kuusisto laulaa tämän saman kohdan: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin halutaan." Tauno Palo laulaa: "Mä soitan niinkuin tahdon, en kuin toiset haluaa." Esa Niemitalo aloittaa laulun sanoilla "Oon soittoniekaks syntynyt", kun esimerkiksi "Suuressa toivelaulukirjassa", osassa 2, laulu alkaa: "Oon soittoniekka huoleton". "Soittoniekka"-laulun suomenkielisten sanojen tekijäksi on...
Hei,
Heikki & Marjatta Paunosen Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirjan mukaan sanaa on käytetty (ainakin) 1940-luvulta alkaen merkityksessä 'maalainen, maalla asuva, maanviljelijä'. Negatiivisempi merkitys 'tyhmä', hölmö, yksinkertainen' olisi saman lähteen mukaan 1950-luvulta eteenpäin.
Lähde: Paunonen, Heikki, ja Marjatta Paunonen. Tsennaaks Stadii, Bonjaaks Slangii: Stadin Slangin Suursanakirja. Helsinki: WSOY, 2000.
Etymologinen sanakirja tarjoaa sanalle raha alkuperäismerkityksen kuivunut eläimen nahka, ja sanan tulleen suomen kieleen germaanisena lainana. Siten oravannahka-merkitys sopisi rahan yhteyteen.Myös markka lienee germaaninen lainasana, joka alkuaan on ollut painomitan tai painomerkintöjen nimitys.Pientä rahayksikköä merkitsevän pennin mainitaan olevan Lönnrotin muodostama lyhennelmä vanhemmasta rahayksiköstä penninki, joka on laina ruotsin sanasta penning. Penni on tullut käyttöön vuonna 1860 Suomen saadessa omat rahayksiköt markan ja pennin. Kotimaisten kielten keskus. Suomen etymologinen sanakirja (verkko).Nykysuomen etymologinen sanakirja. Häkkinen, Kaisa. WSOY, 2004.
Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18...
Alkoholinkäytön vaikutuksesta sikiöön on varsin runsaasti tietoa. Sikiön alkoholioireyhtymää (=FAS) käsitteleviä uusimpia teoksia ovat Merja Airinnon Alkupaukku (vuodelta 2000), FAS-lapsi - raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit (1999), Anneli Vainion Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä (1999) ja Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi (1999). Plussa-ainestotietokannan kautta voit tutkia aihetta itsekin käyttämällä esim. asiasanoja alkoholinkäyttö ja raskaus. Aiheesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Aiemman vastauksen löydät arkistosta hakusanoilla sikiön alkoholioireyhtymä.
Turun kaupunginkirjastossa on yritystoimintaa käsittelevä kirjallisuus liiketalouskirjallisuuden joukossa, luokassa 69.1. Yrityksen perustamisesta löytyy materiaalia aineistorekisteristämme osoitteessa www.turku.fi/kirja yhdistämällä asiasanat "yritykset" ja "perustaminen". Yritystoiminnan menestymisen salaisuudet selviävät monesta alan teoksesta kuten esim. Jylhä, Eila: "Menestyvä yritys" tai "Strateginen yrittäjyys", jossa kirjoittajina on monta alan arvostettua asiantuntijaa. Liiketoiminnan eettisyydestä on mm. kirjoitettu teoksessa Könnölä, Totti: "Elinehtona eettisyys: vastuullinen liiketoiminta kilpailuetuna".
Yritystoiminnan uhkista löytyy esim. teos Strang, Lars: " Yritystoiminnan uhkatekijät: - tunnista, ennakoi, selviydy".
Kansallisbibliografiasta löytyy hakusanalla vene teoksia, jotka ovat ilmestyneet vv. 1900-1940. Hakusanalla puuveneet ei löydy näin vanhoja kirjoja. Kuvitusmerkintää ei kirjoissa ole, mutta tulosjoukossa on Finlands båtkalender = Suomen venekalenteri, jossa voisi kuvitella olevan kuvia. Ehkä kannattaisi katsoa myös Oy Turun Veneveistämö = Ab Åbo Båtvarf –yrityksen esite. Nämä teokset kuuluvat kansalliskokoelmaan, ja niitä on kysyttävä Helsingin yliopiston kirjaston pääkirjastosta (http://www.lib.helsinki.fi ). Voi olla että heillä on enemmänkin kirjoja, kysy heiltä tämä kysymys.
Osoitteesta http://www.puuvene.net voi saada hyödyllisiä yhteystietoja. Kotkan puuvenekeskuksen osoite on http://www.puuvenekeskus.fi/ , siellä näyttää olevan...
Löydät näitä "easy reader" -tyyppisiä teoksia näin:
Helmet-aineistotietokannassa http://www.helmet.fi valitse sanahaku ja kirjoita hakulauseeksi espanjan kieli and lukemistot. Saat 32 viitettä. Joissakin on sanamäärä ilmoitettu, useimmissa vain taso. Esimerkiksi Lecturas faciles-sarjassa A-taso on 600, B-taso 1200, C-taso 2000 ja D-taso 2500 sanaa. Kunkin teoksen saatavuus selviää klikkaamalla teoksen nimeä.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston etusivulta linkistä Kaukolainaus löytyvällä kaukopalvelulomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lomakkeessa kysytään kirjastokortin numeroa.
Kaukolainasta saatat joutua maksamaan postituskuluja 5-7 euroa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä myös asioimalla missä tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä
Runon nimi on 'Naisen kuva' ja se löytyy ainakin tällaisesta teoksesta:
TEKIJÄ Szymborska, Wislawa
TEOS Sata Szymborskaa / Wislawa Szymborska ; suomentaneet Martti Puukko ja Jarkko Laine
JULKTIEDOT Helsinki : Like, 2003 (Keuruu : Otava)
