Kysymyksestäsi ei käy selville mitä tarvitset aiheesta. Kyseessähän on Tennessee Williamsin näytelmä Cat on a Hot Tin Roof. Näytelmä löytyy pääkaupunkiseudun kirjastoista englanniksi, painettua suomennosta ei Suomen kansallisbibliografian mukaan ole. Itse kirjailijasta ja hänen näytelmistään on parikin kirjaa, tosin englanniksi nekin: Donald Spoto: "The kindness of strangers" (1985), Lyle Leverich: "Tom - the unknown Tennessee Williams" (1995) ja Styan J.L.. "The dark comedy - the development of modern comic tragedy" (1968). Kyseisen näytelmän elokuvaversio Richard Brooksin ohjaamana löytyy videona. Suomeksi perustietoja kannattaa hakea esim. kirjasta Kansojen kirjallisuus, osa 12, Sodanjälkeinen aika 1945-1970, osio Amerikan...
Alkoholijuomien käsikirja 1 (1988) kertoo, että chileläiset vientilaatuviinit luokitellaan asitiakypsytysajan mukaan seuraavasti:
Vino Courant vuoden vanhaa, Vino Special vähimmäisikä 2 vuotta, Vino Reserve vähimmäisikä 4 vuotta, Gran Vino vähimmäisikä 6 vuotta. Etiketeissä on oltava ikämerkinnät.
Kirjan uusinta 5. korjattua painosta vuodelta 1995 on joissakin maakuntakirjastoissa, mutta ei minulla käytettävissäni.
Alkolla on vastikään ollut Chilen viinikulttuuriviikko ja Etiketti-lehden numerossa 3/2000 käsitellään aihetta. Lisätietoja saa Alkosta http://www.alko.fi/
Helsingin kaupunginkirjaston lainoja ei valitettavasti vielä pysty uusimaan Internetissä. Tällä hetkellä lainojesi uusinta onnistuu puhelimitse numerossa 0600-060504 maanantaista perjantaihin klo 12-18 hintaan 5,80 mk/min + ppm. Puhelimetse uusittaessa sinulla on oltava esillä lainattu aineisto sekä oma kirjastokorttisi. Helsingin kaupunginkirjaston lainausjärjestelmää ollaan uusimassa. Kirjastojärjestelmän uusinta on iso prosessi ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2002.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan piittaamaton on välinpitämätön, penseä tai häikäilemätön. Esimerkiksi teko voi osoittaa täydellistä piittaamattomuutta:
https://mot.kielikone.fi/mot/helkaukir/netmot.exe
Sukunimi Nivala juontuu talon nimestä. Nivala-nimisiä taloja tunnetaan 1700-luvun lopulta useilta paikkakunnilta erityisesti nykyisen Pohjois-Pohjanmaan alueelta, mutta myös muualta Suomesta. Nimen kantana on sana niva, jonka merkityksiä ovat virtapaikka joessa, koski ja joen ylityspaikka.
Mikkonen, Pirjo - Paikkala Sirkka: Sukunimet (Otava 2000. ISBN.951-1-14936-9).
Siikajokilaakson asutuksen synty.
Helsingin kaupunginkirjastossa (Pääkirjastossa, Rikhardinkadulla ja Töölössä) on saatavilla teos Nino Longobardista: Rose, Barbara: Living on the edge: the drawings of Nino Longobardi. 1987. ISBN 91-7936-002-5. (121 s.) Teoksessa on etupäässä kuvia. Teksti on ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Voit tehdä kaukopalvelutilauksen paikkakuntasi kirjaston kautta.
Netistä ei tosiaan löytynyt paljonkaan tietoa.
Kirjastoista löytyy tietoa Väinö Linnasta ja hänen tuotannostaan.
Tässä joitain esimerkkejä:
N-B Stormbom : Väinö Linna - kirjailijan tie ja teokset
Juhani Salokannel: Linnasta Saarikoskeen : suomalaisia kirjailijakuvia T
Tuntematon sotilas -teosta käsitellään kirjassa Väinö Linna - toisen tasavallan kirjailija, WSOY, 1980.
Verkkosivustoja aiheesta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/701
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175985904053
https://www.wsoy.fi/kirjailija/vaino-linna
Armeija-aikaa ja nuoren kirjailijan elämää avataan Kansallisbiografiassa.
http://www.lib.hel.fi/suomi/kirjasto-info/laitteet/skannerit/index.html osoitteesta löytyy lista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä, joissa on mahdollisuus skannerin käyttöön.
Skannerin käyttö on ilmaista, mutta ainakin Töölön kirjastossa skannerikoneelle on etukäteen varattava aika (aikuisten osasto, neuvonta ja tietopalvelu p. 31085025).
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on luokassa 84.2 (suomenkielinen kertomakirjallisuus). Pääkirjastossa kirjaa on sekä aikuisten että lasten- ja nuortenosastolla. Seitsemän veljestä löytyy myös kirjastoautosta sekä sivukirjastoista.
Kirjan saatavuuden voi tarkistaa Riimi-aineistohausta osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Lauttakylä-lehden vanhoja numeroita löytyy mikrofilmattuna Huittisten kirjastosta. Jos et pääse kirjastoon paikanpäälle, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Huittisten kirjaston verkkosivut löytyvät tästä linkistä:
http://www.huittinen.fi/kirjasto.htm
Vanhoja Lauttakylä-lehden numeroita voit myös tiedustella suoraan lehden toimituksesta:
http://www.huittistensanomalehti.fi/lauttakyla/index.asp
Olen sitä mieltä, että voit toki pitää Carolyn Keenestä esitelmän, mutta kerro toki kuulijoille, että kyseessä on nimimerkki
Carolyn Keenen kirjailijanimeä oli käsitelty tässä palvelussa jo aiemminkin, vastauksia löytyi tämän palvelun arkistosta hakusanalla Keene Carolyn, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Minkähän verran sinulla on ennestään? En tiedä, mitä aiemmat lähteesi ovat, mutta laitan tähän joitakin kirjoja, joista löydät tietoa:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 ja 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Marvi Jalon kirjojen kustantaja esittelee hänet sivuillaan:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&VID=default&SID=2418752065584…
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannan kautta löydät myös tietoa:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1585&lang=FI
Marita Taavitsaisen ja Janne Tulkin yhteistä kappaletta ei löytynyt, mutta Marita Taavitsainen on esittänyt yhdessä Jari Sillanpään kanssa kappaleen: Maijan ja Jannen häävalssi. Se löytyy ainakin seuraavilta äänitteiltä:
Kauneimmat häävalssit : 40 toivevalssia.
Kauneimmat häävalssit 2.
Hei,
valitettavasti tuota kysymääsi teosta ei Säkylän kunnankirjastossa ole.
Voit toki pyytää oman kotipaikkakuntasi kirjastoa hankkimaan sen sinulle kaukolainaksi. Kysymäsi teos näyttäisi olevan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa tehty opinnäytetyö. Ammattikorkeakoulu laskuttaa kaukolainasta 7 € ja kaukolainan tilaajan tulee olla kirjasto. Tarkemmat tiedot saat varmasti oman kotipaikkakuntasi kirjastosta
Ainakin Pekka Simojoki on laulanut tämännimisen laulunsa. Tietoja sen äänityksistä saatte pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteishausta http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla laatikkoon TULKOON JOULU ja painamalla hae. Tästä laulusta löytyy netistä yhtä ja toista aineistoa, esim. http://www.aamulehti.fi/mediagalleria/aamulehti/videot/974/
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Perjantaina oli kirjastoissa poikkeavat aukioloajat, koska oli Pyhäinpäivänaatto. Kirjastot olivat auki kuten lauantaisin.
Lauttasaaren kirjastokin oli näinollen sulkenut ovensa aikaisemmin kuin tavallisena perjantaina.
Ovessa olisi pitänyt olla aukioloaikatiedote.
kts. kirjaston erityisaukioloajat
Välivuotta voi viettää hyvin monella eri tavalla. Voit esimerkiksi hakeutua vapaaehtoistöihin Suomessa tai ulkomailla, hakea aupairiksi, opiskella kiinnostavia kursseja avoimessa yliopistossa tai hakeutua johonkin kansanopistoon sinua kiinnostavalle koulutuslinjalle. Mahdollisuudet ovat rajattomat! Kaikki riippuu ihan sinusta ja siitä, mikä sinua kiinnostaa.
Valitettavasti emme onnistuneet löytämään mitään sellaista kirjaa, jossa olisi lueteltu vinkkejä välivuoden pitämistä varten. Internetistä löytyy kuitenkin paljon www-sivuja aiheesta. Olemmekin poimineet tähän alle linkkejä keskusteluihin ja uutisiin välivuodesta, sekä linkkejä opiskelumahdollisuuksista, vapaaehtoistöistä ja niin edelleen. Toivottavasti saat näistä ideoita omaan...
Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginkirjastojen (Helmet-kirjastot) lainausoikeuden ja kirjastokortin saa, kun saapuu kirjastoon mukanaan voimassa oleva kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen. Nämä ovat: EU-maiden henkilöllisyystodistus passi suomalainen ajokortti kuvallinen Kela-kortti Helsingin vastaanottokeskuksen asukaskortti Kotiosoitteen on oltava Suomessa. Ainakaan toistaiseksi korttia ei voi itselleen tilata internetin välityksellä. Lisätietoja kirjastokortista saat esimerkiksi Espoon kaupunginkirjaston sivuilta (http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17301) tai lähimmästä HelMet-kirjastosta.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että ”Arvo”-alkuiset sukunimet on muodostettu etunimestä ”Arvo”, joka taas on muunnos etunimestä ”Arvid”. Varhaisimmat kirjalliset maininnat löytyvät 1600-luvulta Pohjois-Suomesta. Mahdollisesti osa sukunimistä ”Arvonen” juontuu ”Arpo”-alkuisista sukunimistä, joissa taustalla ovat muinaissuomalaiset nimet ”Arpia” ja ”Arponen”.
