Luetteloa kaikenlaisista teemapäivistä, -viikoista jne. ei näytä löytyvän verkosta. Yhdistyneiden kansakuntien julistamat kansainväliset teemapäivät, -viikot, -vuodet ja vuosikymmenet löytyvät kyllä, esim. osoitteesta http://www.ykliitto.fi/ykliitto/kalenter.htm YK:n kansainvälisten teemapävien lisäksi Suomessa vietetään monenlaisia, erilaisten järjestöjen ja muiden yhteisöjen ideoimia ja toteuttamia teemapäiviä. Näistä päivistä on melko kattava luettelo teoksessa "Päivien kirja" (Feiring-Oja, 2000). Lisäksi verkossa julkaistaan listausta teemapäivistä, -viikoista ja -vuosista osoitteessa www.feiring.blogspot.com .
Vaikka Macphersonin runoilla on ollut suuri vaikutus Suomen kirjallisuuteen, suomennoksia ei löydy helposti. Taimi Tanskasen kirjasta "Ossian Suomen kirjallisuudessa Aleksis Kiven vuosikymmennellä" käy ilmi, että ruotsinnoksia on aikanaan luettu paljon ja mm. Auroraseuran toimesta tehty. Taimi Tanskasen kirja löytyy mm. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Ossianin suomennoksista kannattaa kysyä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kirjastosta, joka on avoinna taas 22.7. Heidän kirjastostaan löytynee ainakin Mansikoita ja mustikoita III, josta tulisi löytyä Julius Krohnin suomentama Ossianin laulu auringolle. Mansikoita ja mustikoita on Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisema teossarja.
Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjoissa 23 ja 24...
Ilmailulaitoksen sivuilta http://www.aviacollege.fi/ilmailulaitos/aviacollege/ saat tietoa lennonjohtaja-koulutuksesta, siihen hakemisesta jne. Yksiselitteistä pääsykoekirjaa ei näyttäisi olevan.
Alan kirjallisuutta voit katsoa Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 asiasanalla ilmailu. Alpo Rinta-Opas on kirjoittanut useita alan oppikirjoja.
Tikkakoskella sijaitsee Ilmavoimien esikunnan kirjasto - käyttöoikeus on periaatteessa vain puolustusvoimien henkilökunnalla, mutta harkinnan mukaan myös ulkopuolisilla, http://www.mpkk.fi/fi/kirjasto/kehittaminen/kirjastot.html .
Tiedustelemasi lintu kuuluu ehkäpä ulappaliitäjien (Procellariidae) tai ulappakeijujen (Hydrobatidae) heimoon. Olisi tärkeä tietää "tuulikiitäjän" tieteellinen nimi, jotta voi varmistaa, mikä lintu se tarkalleen on. Tuulikiitäjä-nimistä lintua en löytänyt, mutta merikiitäjän (=meriliitäjä) (Oceanites oceanicus) ja tyrskykiitäjän (=tyrskyliitäjä) (Bulweria bulwerii).
Birdlifen sivulta, http://www.birdlife.fi , löydät "maailman lintulajien suomenkieliset nimet" .
Suomenkielistä tekstiä ja kuvia löydät ulappakiitäjistä ja ulappakeijuista esim. seuraavista lähteistä: Uusi Zoo osa 4: Linnut ja Euroopan lintuopas (tekijä: Bruun, Bertel).
Julkaisua Journal of international peace research ei ole löytynyt Suomen kirjastoista. En löytänyt myöskään Norjan, Tanskan enkä Ruotsin kirjastojen tietokannoista.
Runo löytyy antologiasta Kello 0 : Latinalaisen Amerikan runoja ja runoelmia / toimittanut ja suomentanut Pentti Saaritsa. Kirjan on julkaissut WSOY Porvoossa vuonna 1969. Sen saatavuuden näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Raamatun Vanhassa testamentissa on Laulujen laulu, jossa mies kehuu neidon ulkonäköä, mm. hampaita seuraavasti:
"Sinun hampaasi hohtavat valkoisina
kuin vastakerityt lampaat,
vedestä nousseet.
Ne ovat kuin karitsat kaksittain,
ei yksikään ole pariaan vailla."
Zadie Smith on myös kirjoittanut teoksen "Valkoiset hampaat", lieneekö siinä jotain sopivaa kohtaa.
Kyseinen kirja lienee espanjalaisen Cuca Canalsin Itke, Alegria. Kirja on suomennettu vuonna 2002.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=456
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
Tenholan alueella ruotsinkielinen väestö lukee Västra Nyland -sanomalehteä ja suomenkielinen väestö Etelä-Uusimaa-sanomalehteä. Niissä julkaistaan myös paikalliset ilmoitukset.
Seuraavasta verkko-osoitteesta voit tutkia erilaisia kiinankielisiä käännöksia englannin kohtaloa tarkoittavalle sanalle "fate":
http://www.chinese-tools.com/
Kuten huomaat asia ei ole aivan yksinkertainen.
Kyllä, pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy myös somalin kielistä aineistoa. Voit hakea sitä www.helmet.fi -sivustolta seuraavasti:
Klikkaa etusivulta kohtaa tarkennettu haku. Laita varsinaiseen hakukenttään tähti (*) ja valitse kieli-valikosta somali.
Kyseessä lienee Mustat yöt sarja, ilmestynyt 1991-1992.
Helmetistä löytyvät:
Sokal:Hiljaisuus, murha!
Chaland, Yves: Katkaistu käsi
Goffin, Alain: Luciferin merkki
Dodo: Varjojen soturit
Voit kokeilla hakea Helmetistä hakusanalla "ratkaisukirjat", sillä löytyy myös muita erilaisin lopuin kirjoitettuja kirjoja.
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Hannes Sihvo kuvaa teoksessaan Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa (SKS, 2002) Seitsemän veljeksen julkaisua edeltäneitä vaiheita. Sen mukaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kaipasi kotimaista romaania julkaistavaksi uudessa Novellikirjasto-nimisessä aikakauskirjassaan. Kivi oli kirjoittanut teostaan arviolta jo 1860-luvun alkupuolelta asti ja tarjosi sitä nyt SKS:n runoustoimikunnalle. Toimikunta päätyi puoltamaan teoksen julkaisua, ja se ilmestyi neljään kuukausivihkoon jaettuna vuonna 1870. Tekijälle maksettiin palkkioksi 700 markaa, "josta Kiven tuli maksaa kielentarkastaja A. Törneroosille tämän vaivoista 100 markkaa." Teos oli tuolloin nimeltään Seitsemän weljestä. Seittemän miestä -nimellä se esiintyi aiemmin Kanervala-...
Kysyin asiaa Helsingin hautauspalvelusta, joka järjestää merituhkauksia Helsingissä. Atlantti on laaja, ja jokaisella maalla on omat lakinsa ja byrokratiansa, mutta ei välttämättä hautaustoimilakia ja mereen tuhkausta, kuten Suomella. Esimerkiksi Espanjalla ei ole vastaavaa mereen tuhkausta kuten Suomessa. Suomi on siis edelläkävijä hautaustoimilakiin liittyvissä asioissa. Helsingin hautauspalvelu kehotti ottamaan yhteyttä kyseisen maan konsulaattiin, josta saa tarkemmat ohjeet ja tiedot tarvittavista papereista, uurnan sinetöinnistä jne.
Suomen kansalaisten hautausta (Suomessa) säätelee hautaustoimilaki,johon voi tutustua Finlexissä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030457?search%5Btype%5D=pi…
Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
