1. Korkeakoulututkinto tarkoittaa sekä yliopistossa suoritettua
alempaa tutkintoa että ammattikorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.
2. Kirjastonhoitajan pätevyyteen vaaditaan 35 ov kirjastoalan opintoja joko
yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa suoritettu.
20 ov antaa pätevyyden kirjastovirkailijan toimiin/virkoihin.
Kunnat voivat nykyisin itse määritellä pätevyysvaatimuksensa. Yleensä
varmaan tulkitaan, että appro 15 ov + 5 ov cum laudesta täyttää asetuksen
vaatimukset. Näin ainakin Jyväskylän kaupunginkirjastossa.
---------------
Katri Niskanen
Jyväskylän kaupunginkirjasto - Keski-Suomen maakuntakirjasto
Useista tietokannoista ja kirjallisista lähteistä etsittyäni tulin siihen tulokseen, että Maurituksen kirjailijoiden teoksia ei ole käännetty suomeksi. Lähteistä käy ilmi, että useimmat maan kirjailijat kirjoittavat ranskaksi tai kreoliksi, jotka ovat heidän äidinkielensä, vaikka maan virallinen kieli on englanti. Mauritiukselta kotoisin olevasta nykyrunoilijasta Edouard J. Maunickista on laaja artikkeli:
Unseco Kuriiri 1994:4, s.4-7.
http://www.helmet.fi -osoitteessa on pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen uusi HelMet-aineistohaku.
HelMetin kautta voit halutessasi myös varata aineistoa, jos sinulla on kirjastokortin lisäksi tunnusluku. Jos tunnuslukua ei vielä ole, saat sen esittämällä kirjastossa kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Varaus maksaa 0,50 €.
Kasvatustieteellisen tiedekunnan, käsityötieteen koulutuksen pääsykoekirjoihin vuonna 2003 kuuluva kirja
Käsityöt naisten arjessa : kulttuuriantropologinen tutkimus pohjoiskarjalaisten naisten käsityön tekemisestä
Kaija Heikkinen ; [kuvat: Mikko Savolainen]
Helsinki : Akatiimi, 1997
kuuluu HelMet-kirjastojen kokoelmiin, ajantasaiset saatavuustiedot kannattaa tarkistaa HelMet-aineistohaun kautta (tai soittamalla...
Vanhoja lastenkirjoja on todella vaikea jäljittää pelkästään kirjastojen luetteloita selaamalla, koska niiden sisältöä ei juurikaan ole kuvailtu. HelMet-kirjastojen luettelosta löytyy julkaisuvuoden ja kirjan nimen perusteella kaksi mahdollista teosta.
Shaw, Elizabeth: Karhulan talossa (1975)
Ruck-Pauquet, Gina: Murrikarhu (1979).
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitosta (http://www.sktl.net/) kerrottiin, että teoksen, myös klassikkoteoksen, käännöksen nimi sovitaan kirjan kustantajan ja kustannustoimittajan kanssa. Viime kädessä kustantaja päättää nimestä.
Kyseessä voisi olla Suomen rauhanliiton vuonna 1983 julkaisema kirjanen "Hibakushat kertovat: atomipommitusten uhrien kirjoituksia" (ISSN 0357-2656). Siihen sisältyy seitsemän henkilön kertomukset elämästään ennen ja jälkeen atomipommi-iskujen. Näistä Fumiko Nonan kertomus vastaa kuvaustanne ja on myös otsikoitu "Rumat kasvot".
Helsingin kaupungin pääkirjastossa on Helsingin Sanomat mikrofilmillä vuodesta 1904 alkaen. Mikrofilmejä voi pyytää kaukolainaksi oman kunnan kirjastossa luettavaksi. Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä: käy lähikirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö.
Anni Polvasta löytyy perustiedot osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/polvaanni.shtml
Siellä on myös mainittu hänen kirjoittamansa kirja Elettiin kotirintamalla, jossa hän kertoo muuttamisestaan Turkuun ja työskentelystään siellä ennen kirjailijaksi rytymistään.
Varhaisemmista ikävuosistaan Anni Polva kertoo teoksissaan
Kun olin pieni ja Hyvästi lapsuus. Näiden kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Porttina runouden ymmärtämiseen voi käyttää runoilijaprofessori Unto Kupiaisen (1909-1961) tuotantoa. Hän tuli tunnetuksi paitsi runoilijana, kääntäjänä, kirjallisuudentutkijana ja opettajana myös monipuolisena kulttuurivaikuttajana.
Runouden sanastoon voi perehtyä hänen yli puoli vuosisataa sitten laatimansa ja edelleen käyttökelpoisen runousoppinsa avulla, joka on nimeltään Lyhyt runousoppi. Yleisen kirjallisuustieteen alkeet, WSOY.
Unto Kupiaisen teosten luettelo on nähtävissä osoitteessa http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Kupiainen , (Wikipedia, vapaa nettitietosanakirja).
Samoin runouden perusteoksena voi pitää Vilho Vikstenin Runo ja tulkinta-vihkosta, WSOY 1971.
Suomalaiseen vanhempaan runoilijapolveen kuuluvien runoilijoiden...
Kannuksen kirjastosta nuottia ei löydy. Kappaleesta on olemassa ainakin seuraavan nimisiä nuotinnoksia pianolle:
- High school musical : Piano vocal guitar (2005)
- Songs from Disney's High School Musical (Anderson, Tom, Higgins, John) 2008
- High school musical (2007)
Nuotteja on joissakin kirjastoissa eri puolella Suomea. Voit pyytää nuotin kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta.
Päätös, joka koskee julkisille kokoelmille ja tieteellisille laitoksille tarkoitettujen painokirjoitusten lähettämistä ja jakamista tuli voimaan vuonna 1919. Sitä on muutettu myöhemmin. Vapaakappaleasetus, jota on perusteellisesti muutettu useasti, on tullut voimaan vuonna 1980.
Katso lisää Finlexistä, http://www.finlex.fi
Vapaakappalelaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2007/20071433
Vapaakappaleasetus
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1980/19800774
Nuoren Caesarin elämästä kertoo ansiokkaasti Rex Warnerin Nuori Caesar. Colleen McCullough'n viihderomaanissa Valta ja rakkaus on Iulius Caesar pääosassa ja hän esiintyy myös Steven Saylorin dekkareissa, jotka on sijoitettu antiikin Roomaan. Ensimmäinen kirja sopinee parhaiten kuvaukseesi. Teos löytyy pääkaupunkiseudulla Pasilan kirjavarastosta.
Kysymääsi kirjaa ei löydy kansallisbibliografia Fennicasta, josta periaatteessa löytyy kaikki Suomessa ilmestynyt kirjallisuus. Siksi vähän epäilen, onko kirjaa edes lainkaan ilmestynyt tuolla nimellä. Internetissä ainoa varsinainen viittaus kirjaan on osoitteessa https://avoin.korppi.jyu.fi/kotka/course/student/generalCourseInfo.jsp?…, jossa kirjan mainitaan ilmestyvän elokuussa 2009. Toimittajiksi mainitaan Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti. Samojen henkilöiden toimittamana on ilmestynyt vuonna 2009 artikkelikokoelma ”Yhteistä kieltä luomassa: suomea opetteleva opetusryhmässäni” (Opetushallitus, 2009). Mahtaisiko kyse olla juuri tuosta teoksesta? Tulisi nimittäin mieleen, että kenties kirjan nimi olisi saattanut vaikka vaihtua ennakkoon...
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Kyseisen Salovaaran teoksen sivulla 42 kirjoittaja toteaa, että
"[Loppiaisaaton] uhreista oli...viisi ilmeisesti ulkovallan palveluksessa ollutta miestä".
Teoksen lähteissä viitataan Mikkelin kaupunginarkistossa olevaan asiakirjaan "Tappio- ja vaurioluettelot Mikkelin ilmapommituksissa 1940".
Kyseinen asiakirja on edelleen saatavissa, ja siinä todetaan 5.1.1940 pommituksessa kuolleen selkeästi nimettyjen henkilöiden lisäksi myös "5 valvontaosaston pidättämää henkilöä, joiden henkilötietoja ei ole vielä saatu valvontaosastosta".
Salovaara viitannee teoksessaan juuri näihin valvontaosaston pidättämiin henkilöihin. Mahdollisten vakoilijoiden lisäksihän talvisodan aikana Valtiollinen Poliisi sekä Päämajan Valvontaosasto ottivat turvasäilöön...
1. Haapaveden kirjastosta kerrottiin, että Haapaveden Ollalan koulussa olisi hyvin todennäköisesti ollut käytössä aapinen nimeltä Suomen lasten aapinen. Sen on toimittanut Kaisa Hälinen, ja kuvitus on Rudolf Koivun. Kirja on lainattavissa Haapaveden kirjastosta sekä näköispainoksena että vuoden 1989 painoksena. Luultavasti Karsikkaan koululla on ollut käytössä sama aapinen, mutta varmuutta siihen ei saatu.
2. Ilmajoen kirjastossa asiaa selviteltiin myös, mutta valitettavasti tietoa ei ole löytynyt. Ilmoittelen, jos asia selviää.
Kotikielen Seuran aikakauslehden Virittäjän vuoden 1939 lehdessä (s. 478) kerrotaan ponnikan tai vaihtoehtoisesti sponnikan tarkoittavan kampelaa.
Sana on Virittäjän mukaan peräpohjalaismurteisiin kuuluvan Ruijan murteen Jyykeän murretta. Jyykea tai useimmiten Yykea on pohjoisnorjalainen kunta.
Paikannimen alkuperästä ei löytynyt tietoa.
Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun...
Vantaan kaupunginkirjastoon ostetaan liikunta- ja harrastevideiota seuraavista paikoista: Kirjasto-media, Parainen, puh. 02/4589633; DHE-castle, Helsinki, 09/4761616; Home Entertainment Promotions, edustaja Tom Lagerström, 040/9001156; Urheiluliittojen keskus(SLU), myös myymälä, 09/34812266.
Koska kyseisen videon ilmestymisvuodesta on noin pitkä aika, ei ole enää käytettävissä tietoa, mistä kyseiset videot on kirjastoon on hankittu. Nykyisin useimmat golfvideot ainakin Vantaalle hankitaan Kirjasto-mediasta. Suomen golfliitosta voisi myös tiedustella p.09/34812244. Myös Stockmann myy urheiluvideoita.
