Internetistä löytyy monipuolisia luetteloita suositusta häämusiikista. Tilanteesi kannalta olisi varmaan hyvä, että pääsisit itse kuuntelemaan musiikkia ja lukemaan tekstejä. Tällaisia etuja tarjoavat muun muassa kaksi seuraavaa sivustoa: www.nycityweddings.com ja www.megamusic.com. Musiikkinäytteen lisäksi sivustoilla on myös laulun sanat, joten voit tutustua musiikkiin omalta koneelta. Lisää sivustoja löydät Googlen hakutermeillä "wedding music" tai "bridal waltz". Kun sopiva häävalssi löytyy voit etsiä CD-levyn Helmetistä rajaamalla aineiston CD-levyihin ja kirjoittamalla sanahakukenttään laulun nimen lainausmerkeissä. Tekijänoikeusasioissa ohjeita löytyy täältä: www.teosto.fi
Blu-Ray -levyjä ei ole vielä yleisesti hankittu kirjastoihin. Niitä saattaa joissakin yksittäisissä kirjastoissa olla, mutta ikävä kyllä mitkään hakusanat eivät näytä auttavan etsimisessä.
Keskustelua Blu-Ray -levyistä kirjastot.fi:n sivuilla:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/haku/?QueryString=blu+ray
Varaus maksaa 0,50 €/kpl. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
Lisätietoja kirjaston käytöstä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Molemmista löytyy suomennokset:
Liskojen yö
Kissa kuumalla katolla
Näytelmät löytyvät Näytelmäkulman haulla http://www.dramacorner.fi/index.php?
Tilausehdot ovat Näytelmäkulman sivuilla.
Näytelmä Kissa kuumalla katolla löytyy Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan myös Kokkolan ja lahden kaupunginkirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&s…
Tiedustelemaanne teosta The Art Business löytyy Åbo Academin kirjastosta, mutta valitettavasti ainoa kappale on tarkoitettu lukusalikäyttöön:
http://finna.fi:8991/F/85GHPQDVJG4Q2FYK49UQUXUBPC5XAL1DR1XBF2GRJSMTCUVR…
Voitte kuitenkin tilata teoksia esimerkiksi kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
HelMet-kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat aihettanne ainakin sivuavat teokset:
Crane, Diana, Kawashima, Nobuko & Kawasaki, Ken'ichi (toim.):
Global culture : Media, arts, policy, and globalization
Vollard, Amroise:Taulukauppiaan muistelmat
Teosten saatavuuden voitte tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Seuraavien linkkien kautta voitte selata taiteen alan...
Hei! Seuraavista kirjoista saat norsutietoa:
Taylor, Barbara: Norsut ja Redmond, Ian: Norsut sekä Masson, Jeffrey: Kun norsut itkevät sekä Petty, Kate: Norsut. Kirjat löytyvät Helmet-kirjastoista, tässä linkki: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=norsut&searchscope=9&m=1&l=fin…
Mammuteista taas löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
Lister, Adrian: Mammutit: jääkauden jättiläiset ja linkki:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mammutit&searchscope=9&m=1&l=f….
Lisäksi löytyy tietoa suurista eläinkirjoista, joita on monia sarjoja kirjoastoissa, esim. Uusi zoo ja Maailman eläimet.
Joululahjaksi voisi kysellä kirjakaupasta uudempia Midi -musiikkikirjoja, joita löytyy mm. Kirkkonummen kirjastosta (voi tutustua kirjastossa ja arvioida ostoksen kannattavuutta), esim.
Comprehensive introduction to digital sound and music-making, 2004
Tähän uuteen Midi -musiikkikirjaan voi tutustua ennen ostopäätöstä pääkaupunkiseudun kirjastoissa: Harris, Ben Home studio setup : everything you need to know from equipment to acoustics, 2009.
ISBN 978-0-240-81134-5
Midi -musiikkikirjallisuusviitteitä voi katsella esim. täällä http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla hakukenttään midi musiikki ja painamalla Hae. Kokeile myös hakua home studio tai kotistudio. Uudempia teoksia voisi sitten kysellä kirjakaupasta.
Kysymyksessä mainittu J. Hirven...
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Kirja näkyy Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannassa "hankinnassa", kun se on tilattu kirjastoon. Koska kirjasto tilaa suurilta kustantajilta paljon kirjoja jo ennakkoon, saattavat Vaskissa keväällä näkyvät teokset ilmestyä vasta syksyllä. Kirjoja tilataan siis paljon jo kuukausia ennen ilmestymistään. Eli esim. nyt saattaa olla hankinnassa kirja, joka ilmestyy vasta joulukuussa 2011.
Sekä Etelä- että Pohjois-Haagan kirjastoihin saa viedä koiran.
Helsingin kaupunginkirjaston sivustolla kirjastojen yhteystiedoissa on kunkin kirjaston kohdalla merkintä siitä, saako sinne viedä koiran. Sivun oikeassa laidassa on pieni koiran kuva ja sen päällä joko on punainen ruksi tai ruksia ei ole.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Raision kaupungikirjaston palaute-sivulle http://www.raisio.fi/kirjasto/feedback/ pyydetään palautetta jätettäessä kirjoittamaan sana "viisi" numerona (siis 5). Mutta kirjastokorttihakemusta ei ole nettisivuilla, vaan korttia haettaessa täytyy olla henkilökohtaisesti kirjastossa paikan päällä täyttämässä lomake ja todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Käyttösäännöissä sanotaan että "Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa VASKI-kirjastosta. Kortin saat esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen,jossa on valokuva ja henkilötunnus. Edellytyksenä on, että sinulla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella...
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
Helmet-kirjastoissa ei ole käytössä mitään niin sanottua laitoslainaa, jossa olisi pidempi laina-aika. Yleinen laina-aika on 28 vuorokautta. Kysymääsi nuottia on useampikin tällä hetkellä hyllyssä. Voit uusia lainasi Helmet-haun omissa tiedoissa viisi kertaa.
Valitettavasti näyttäisi kovasti siltä, ettei kysymääsi runoa ole julkaistu suomeksi. Lahden kaupunginkirjaston runotietokannasta osoitteesta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ ei juuri tuota runoa löytynyt. Kokonaista suomennosta ei löytynyt muistakaan tutkimistani tietokannoista. Sen sijaan katkelma siitä on ilmestynyt suomennettuna Suupohjan Kaiku -lehdessä 16.4.1901. Tuo kohta löytyy digitoituna osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/716531?term=pimeyt…, sivun 3 oikealta puolelta.
On olemassa pieni mahdollisuus, että runo olisi voinut ilmestyä jossakin sellaisessa lehdessä tai pienpainatteessa, joita ei ole luetteloitu runotietokantaan tai muihin tietokantoihin tai digitoitu mihinkään julkiseen...
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi kirja omaishoidosta haluamastasi näkökulmasta: Omaishoitaja arjen ristiaallokossa , toimittaneet Merja Purhonen, Pertti Rajala, Kirjapaja, Helsinki, 1997.
Lisäksi löysin joitakin artikkeleita joista voisi olla apua:
Heinola, Reija: Omaishoitajien kokemuksia, Vanhustyö, 1998 ; 3 ; 10-13 Lehtovaara, Riikka: Mistä voimaa omaiselle?, Kodin kuvalehti, 1996 ; 3 ; 76-79, Sipilä, Jorma, Kaikki tahtovat kotihoitoa, mutta miten jaksaisi olla omaishoitaja?, Sosiaaliturva, 1995 ; 8 ; 14-17, Tampereen Takahuhdin palvelukeskuksen omaishoitajaryhmän kokemuksia
Nikkonen, Merja: Kuolevan hoito kotona - omaishoitajan näkökulma, Dialogi,1995 ; 1 ; 40-42
Suoranta, Leena, Rakkauden varaosat, Vanhustyö , 1995...
