Varaus maksaa 0,50 €/kpl. Lastenaineistosta ei peritä varausmaksuja. Varausmaksu peritään varausta noudettaessa.
Lisätietoja kirjaston käytöstä http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Molemmista löytyy suomennokset:
Liskojen yö
Kissa kuumalla katolla
Näytelmät löytyvät Näytelmäkulman haulla http://www.dramacorner.fi/index.php?
Tilausehdot ovat Näytelmäkulman sivuilla.
Näytelmä Kissa kuumalla katolla löytyy Kirjastot.fi:n Frank-monihaun mukaan myös Kokkolan ja lahden kaupunginkirjastoista http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&s…
Tiedustelemaanne teosta The Art Business löytyy Åbo Academin kirjastosta, mutta valitettavasti ainoa kappale on tarkoitettu lukusalikäyttöön:
http://finna.fi:8991/F/85GHPQDVJG4Q2FYK49UQUXUBPC5XAL1DR1XBF2GRJSMTCUVR…
Voitte kuitenkin tilata teoksia esimerkiksi kaupunginkirjaston kaukopalvelun kautta osoitteessa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
HelMet-kirjastoista löytyy esimerkiksi seuraavat aihettanne ainakin sivuavat teokset:
Crane, Diana, Kawashima, Nobuko & Kawasaki, Ken'ichi (toim.):
Global culture : Media, arts, policy, and globalization
Vollard, Amroise:Taulukauppiaan muistelmat
Teosten saatavuuden voitte tarkistaa osoitteessa: http://www.helmet.fi/
Seuraavien linkkien kautta voitte selata taiteen alan...
Joululahjaksi voisi kysellä kirjakaupasta uudempia Midi -musiikkikirjoja, joita löytyy mm. Kirkkonummen kirjastosta (voi tutustua kirjastossa ja arvioida ostoksen kannattavuutta), esim.
Comprehensive introduction to digital sound and music-making, 2004
Tähän uuteen Midi -musiikkikirjaan voi tutustua ennen ostopäätöstä pääkaupunkiseudun kirjastoissa: Harris, Ben Home studio setup : everything you need to know from equipment to acoustics, 2009.
ISBN 978-0-240-81134-5
Midi -musiikkikirjallisuusviitteitä voi katsella esim. täällä http://www.helmet.fi/ kirjoittamalla hakukenttään midi musiikki ja painamalla Hae. Kokeile myös hakua home studio tai kotistudio. Uudempia teoksia voisi sitten kysellä kirjakaupasta.
Kysymyksessä mainittu J. Hirven...
Ei Turun kaupunginkirjastosta eikä muistakaan maakuntakirjastoista löydy tällaista dvd-levyä. Sen sijaan Helsingin kaupunginkirjastosta ja Espoon kaupunginkirjastosta löytyy Opetushallituksen video Kokous [1999]. Video kestää 14 min ja siinä on 7 s. tekstiliite. Saatavuuden saat Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi/ Jos video käy, voit pyytää sen kaukolainaksi esim. Turun kaupunginkirjastosta. Kaukolainaus on maksullista. http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=1644
Venäläisiä perinneloruja niiden eri versioina on Internetissä monilla eri sivuilla. Tässä vain muutamia esimerkkejä:
http://koshki-mishki.ru/funny-verses.html
http://allforchildren.ru/kidfun/poteshki0.php
http://kidlib.ru/poteshki/
http://www.malysham.info/mama/poteshki/
Kirjoinakin venäjänkielisiä loruja on saatavissa. Esim. kirja ”Sela koška na pleten: russkije narodnyje poteški” sisältää monta venäläisille tuttua lorua ja sitä on kirjastoissamme useita kappaleita.
Sitten ne suomennokset. Suomeksi on olemassa viehättävä kuvakirja ”Kukko Kultaharja: venäläisiä kansanrunoja ja hokemia”. Kirjan tekstit on suomentanut Ulla-Liisa Heino. Kirja on vanha (ilmestynyt 1973), mutta sitä on vielä kirjastoissa. Voit tietysti käyttää näitä...
Kyllä voi. Kirjaa näyttää olevan joissakin Pohjois-Suomen kirjastoissa. Voit saada kirjan kaukolainaksi lähikirjastosi kautta tai täyttämällä Helmet-sivuilla olevan kaukolainalomakkeen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Raision kaupungikirjaston palaute-sivulle http://www.raisio.fi/kirjasto/feedback/ pyydetään palautetta jätettäessä kirjoittamaan sana "viisi" numerona (siis 5). Mutta kirjastokorttihakemusta ei ole nettisivuilla, vaan korttia haettaessa täytyy olla henkilökohtaisesti kirjastossa paikan päällä täyttämässä lomake ja todistaa henkilöllisyytensä kuvallisella henkilöllisyystodistuksella.
Käyttösäännöissä sanotaan että "Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa VASKI-kirjastosta. Kortin saat esittämällä kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen,jossa on valokuva ja henkilötunnus. Edellytyksenä on, että sinulla on osoite Suomessa. Ensimmäinen kirjastokortti on maksuton.
Alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan kirjallisella...
Pakasen (Packanen) nimen selitykseksi on katsottu sana ’pakka’, joka tarkoittaa kumpua tai töyrästä. Pakka tulee Ruotsin sanasta ’Backe’ ja se on yleinen paikannimi. Kylän nimiä on myös Pakainen, Pakasela, Pakaan. Nykyisin Pakasia on eniten Oulun ja Iin seudulla. Lisää nimestä kirjassa Mikkonen, Pirjo : Sukunimet.
Helsingin kaupunginarkisto selvitti asiaa. Kaupungin paikkatietopalvelun avulla selvisi, että Rantakortteli on sijainnut Toukolassa, nykyisen Arabian kauppakeskuksen alla. Itäinen viertotie (nykyinen Hämeentie) oli sata vuotta sitten aivan meren äärellä.
Peräpohjalaismurteet on laaja käsite mutta uskaltaudumme vastaamaan seuraavaa:
- d-kirjainta ei ole käytetty
- alkaa tekemään, ei: tehdä. Siis sanotaan: alkaa tekemään (h:n kanssa)
- myös muoto: tehä; alkaa tehä. Tehe sie!
Puolesta
Lapponica-tietopalvelu
www.lapponica.net
Yhtään aiheeseen sopivaa romaania emme ole onnistuneet löytämään, mutta Arto Seppälän näytelmässä Viisi naista kappelissa on kysymäsi kaltainen juoni.
Näytelmässä myyntimies Kalervo Räsänen on ennen kuolemaansa kutsunut tapaamiseen viisi itselleen läheistä naista: äitinsä, entisen ja nykyisen vaimonsa, rakastajattarensa ja sairaanhoitajan. Näytelmä on käännetty useille kielille. Lisää tietoa näytelmästä mm. näytelmät.fi-sivustolta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=3037
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
En löytänyt tietoa siitä, että Rossin Jos rakastat -tekstiä olisi julkaistu alun perin muualla kuin lauluna. Runoantologiassa Tämän runon haluaisin kuulla 2 (Tammi, 1987) lähteeksi mainitaan äänilevy Täytyy uskaltaa. Tämä Kristiina Halkolan albumi ilmestyi LP-levynä vuonna 1971 ja uudelleenjulkaistiin enemmän kappaleita sisältävänä cd:nä vuonna 1996.
Lähteet
Chydenius, Kaj: Muistin juuri (Otava, 2009)
Runotietokanta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Wikipedia: https://fi.wikipedia.org/wiki/Jos_rakastat_%28kappale%29
Koska Egyptin pinta-alasta yli 96% on aavikkoa ja maan vuotuinen sademäärä jää alle 80 millimetriin, maa on täysin riippuvainen Niilin vedestä. Voimakkaan väestönkasvun vuoksi vedentarve lisääntyy koko ajan, ja sen arvellaan ylittävän Niilin virtaaman vuonna 2017. Jo vuonna 2006 arvioitiin, että vain prosentti Egyptin kautta virtaavasta Niilin vedestä laski Välimereen. Vaikka joki siis onkin valtava, se on myös ylikäytetty. Sama tilanne on myös monilla muilla maailman suurista joista, kuten Rio Grandella, Jordanilla, Induksella ja Jangtsella.
Egyptissä yli 80% käytetystä vedestä menee maatalouden käyttöön, loput teollisuudelle ja kotitalouksille. Yhtenä Egyptin erityisongelmana on viljelyn vaatima keinokastelu ja sen menetelmien...
Grimbergin Kansojen -historia löytyy kaikista kirjastoista. Sarjan viimeisessä osassa on hakemisto-osa, josta löydät antiikin Kreikan teatteriin viittauksen.
Englanninkielisiä teoksia antiikin Kreikan teatterista, etenkin Aristofaneesta, löytyy, suomenkielistä aineistoa on hankalampi löytää. Antiikin Kreikan teatterista löytyy myös tietoa teatterihistorioista, nämä sisältävät varmaan kuviakin. Kannattaa tutkia myös antiikin kulttuurihistoriaa.
Tässä tuoreehko kirja, jonka kirjoittajien viiteluetteloja kannattaa myös vilkaista: Kirjastot verkossa/toim. Haasio, Piukkula 1999. Lisäksi muutama artikkeliviite: Yhteistyöllä sisältöä : Yleisten kirjastojen verkkopalvelut www.kirjastot.fi (Signum 1999, nro 5,sivu 92-94),
Tulevaisuuden kirjasto: kirjamuseo vai internet-opas? (Karjalainen 1999-05-21), Kirjastolla tärkeä rooli tietoverkossa (Kirjastolehti 1999, nro 5, sivu 12-13), Kirjastoille tukea tietoverkkojen kehittämiseen ja kokeilutoimintaan (Kiikari) (Kirjastolehti 1999, nro 4, sivu 18), Hyvä renki, huono isäntä? (Kirjastolehti 1999, nro 3, sivu 5, 38), Internet haastaa kirjastot (Kirjastolehti. - Helsinki : Suomen kirjastoseura. ISSN 0023-1843. 93 (2000) : 1, s. 8-9)
Kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy vain yksi kirja omaishoidosta haluamastasi näkökulmasta: Omaishoitaja arjen ristiaallokossa , toimittaneet Merja Purhonen, Pertti Rajala, Kirjapaja, Helsinki, 1997.
Lisäksi löysin joitakin artikkeleita joista voisi olla apua:
Heinola, Reija: Omaishoitajien kokemuksia, Vanhustyö, 1998 ; 3 ; 10-13 Lehtovaara, Riikka: Mistä voimaa omaiselle?, Kodin kuvalehti, 1996 ; 3 ; 76-79, Sipilä, Jorma, Kaikki tahtovat kotihoitoa, mutta miten jaksaisi olla omaishoitaja?, Sosiaaliturva, 1995 ; 8 ; 14-17, Tampereen Takahuhdin palvelukeskuksen omaishoitajaryhmän kokemuksia
Nikkonen, Merja: Kuolevan hoito kotona - omaishoitajan näkökulma, Dialogi,1995 ; 1 ; 40-42
Suoranta, Leena, Rakkauden varaosat, Vanhustyö , 1995...
Aika vähän tietoa aiheesta piknik löytyi tietokannoista, mainitsemiesi kahden teoksen lisäksi. Huviretkien (ja Helsingin) historiasta kuitenkin on kirjassa Pique-nique--eväsretki Helsingin historiaan , 2000. Helsingin kaupunginmuseo. Narinkka.
Aikakauslehdissä on sesongista riippuen runsaastikin artikkeleita piknikeistä ja eväsretkistä, mutta niitä ei näköjään paljoakaan indeksoida tietokantoihin (ALEKSI, ARTO). Seuraavat artikkelit kuitenkin löytyivät:
Piknik vuokkojen aikaan, lehdessä Koti ja keittiö 5/2000
Kuvaja, Aira: Ruoka maistuu retkellä - herkut viimeistelevät piknik-eväät, lehdessä Lapsemme - Mannerheimin lastensuojeluliiton jäsenlehti 2/2000, s. 34-35
Keski-Korpela, Eija: Eväsretkelle omenapuiden alle lehdessä Kotipuutarha 6/...
