Tässä muutamia aiheeseen liittyviä romaaneja:
Pauliina Vanhatalo: Viittä vailla
Jenny Erpenbeck: Vanhan lapsen tarina
Nick Hornby: Poika
Anna Lassila: Popcornprinsessa
Sari Malkamäki: Urheat pienet naiset
Lisää viitteitä saat hakemalla Lastu-verkkokirjastosta http://www.lastukirjastot.fi/lahti/ tarkennetulla haulla:
Asiasana/Aihe: Kiusaaminen (tai myös Koulukiusaaminen)
Luokka: Kaunokirjallisuus
Osastot: Aikuistenosastot (jos haluat rajata lastenkirjat pois)
Mairi Heddenwickin kuvakirjassa Kati ja tyhmä teddykarhu (1986) meren rannalla asuva skotlantilainen pikkutyttö Kati-Morag heittää suutuspäissään nallensa mereen. Lopussa nalle löytyy rannalta nousuveden tuomana. Nalle ei ole puulaatikossa, mutta Kati-Morag löytää rannalta muutakin, mm. puisen laatikon. Voisiko tämä kirja olla etsimäsi?
Kirjan saa lainaksi ainakin Helmet-kirjavarastosta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1285049__Skati%20ja%20tyhm…
Tarna on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Tarna on tai on ollut sukunimenä vain 74 suomalaisella.
Tietoa nimen alkuperästä ei löytynyt. Kenties se on samaa alkuperää kuin huomattavasti yleisempi sukunimi Tarnanen (527 nimenhaltijaa). Sukunimi Tarnanen on ilmeisesti ortodoksista perua ja lähtöisin luultavimmin karjalaisesta nimestä Termoi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000)
Ei ala. Terminaali-kirjassa on osa painoksesta virheellinen, ja alusta puuttuu sivuja. Jos palautat lainasi kirjaston tiskille ja mainitset virheestä, niin saamme palautettua virheellisen kappaleen kustantajalle. Sinulle voidaan samalla tehdä uusi varaus kirjaan, niin saat koko kirjan luettavaksi.
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Bal-sukunimi on tai on ollut alle 40 henkilöllä. Nimien lukumäärät löytyvät henkilöistä, jotka on rekisteröity Suomen väestötietojärjestelmään.
http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1
Suomalaisissa sukunimihakemistoissa nimeä ei ole. Bal on sukunimenä varsin monissa maissa: ilmeisesti ainakin Afganistanissa, Turkissa, Intiassa, Ranskassa ja Hollannissa:
http://www.houseofnames.com/Bal-history?A=54323-292
http://en.wikipedia.org/wiki/Bal
Nimen perusteella ei siis voi suoraan päätellä, mistä jonkun nimen haltijan nimi on peräisin. Sukututkimuksen avulla voi toivon mukaan selvittää, mistä maasta nimi on Suomeen tullut.
Yhtään aiheeseen sopivaa romaania emme ole onnistuneet löytämään, mutta Arto Seppälän näytelmässä Viisi naista kappelissa on kysymäsi kaltainen juoni.
Näytelmässä myyntimies Kalervo Räsänen on ennen kuolemaansa kutsunut tapaamiseen viisi itselleen läheistä naista: äitinsä, entisen ja nykyisen vaimonsa, rakastajattarensa ja sairaanhoitajan. Näytelmä on käännetty useille kielille. Lisää tietoa näytelmästä mm. näytelmät.fi-sivustolta:
http://www.naytelmat.fi/index.php?view=playListShow&id=3037
Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&reserv…
Vastaus loytyy valokuvan kera kirjasta
Panu Pulma, Oiva Turpeinen: Pikkukaupungin unelmia. Kajaani 1906-1971.
s. 269.
"Ruotsalaisten lahjoituksen 1940 pystytettiin Sammon- ja Vienankadun kulmatontille Kajaanin ensimmäinen "rivitalo" ns. NEMRO-talo, joka sai nimensä Niilo Kannon, Eino Pitkäsen, Martti Pasasen, Reino Laaksosen ja Toivo O. Muttilaisen etunimiien alkukirjaimista. Talo purettiin jo 1952.
Valitettavasti en löytänyt mitään tietoa kyseistä henkilöstä. Osoitteessa http://www.kankaanpaa.fi/html/fi/1052129161850224027.html oleva sivu on käytännössä ainoa maininta, jonka onnistuin kaivamaan. Tutkimissani historiikeissa Taulun Anttia ei ollut ainakaan hakusanahenkilönä, eikä hänestä löytynyt edes osumia vanhoista sanomalehdistä. Satunnaisten Kankaanpäästä kerättyjen sananlaskujen silmäilykin antoi tulokseksi nollan.
Kyllä tulee, koska tällöin myöhästymis- ja muistutusmaksujen yhteenlaskettu summa on 11 euroa.
Vaski-kirjastojen asiakkaana lainausoikeuden menettää jos maksuja on 10 euroa tai enemmän.
Lainausoikeuden saa takaisin kun maksaa kertyneet maksut.
Maksut voi maksaa missä tahansa Vaski-kirjastossa. Myöhästymis- ja muistutusmaksuista ei lähetetä kotiin erillistä laskua.
Kalle Veirton lisäksi salibandysta nuorille on kirjoittanut Elisabeth Aho kirjoissaan Salibandypantterit, 2004 ja Tsemppiä turnaukseen, Pantterit, 2005. Kotimaisista kirjailijoista jääkiekosta kertovia kirjoja nuorille ovat julkaisseet: Taina Haahti Gladiaattorikoutsi, 2010, Jorma Nenonen Sakke pääsee joukkueeseen, 1990, Sakke nousee sarjaan, 1991, Sakke tiellä tähtiin, 1993, Tsemmiä, Sakke!, 1995, Kirsi-Marja Niskanen Lätkäjätkiä, 2003, useita urheiluaiheisia teoksia kirjoittanut Mika Wickström Kypärätemppu, 1999. Eetu Uusikylä oli 14-vuotias, kun häneltä julkaistiin kirja Super Jack : Jaakko Pavunvarsi - lammen jäältä NHL-tähdeksi, 2007. Kirsi Pehkonen kirjoittaa tyttöjen jääkiekkoharrastuksesta teoksissaan Aloituskiekko, 2011, Panaviiva...
Suomenkielinen käsityölehti Burda Style tulee seitsemään Espoon kirjastoon (Entresse, Kalajärvi, Laaksolahti, Nöykkiö, Sello, Soukka, Tapiola). Saman lehden englannin- ja ruotsinkielistä painosta tilataan myös muutamiin Espoon kirjastoihin.
Burda Stylen numero 4/2016 on tietokannan mukaan tällä hetkellä lainassa kaikista muista paitsi Nöykkiön kirjastosta. Käsityölehtien uudehkot numerot ovat suosittuja, joten haluttuun lehden numeroon kannattaisi jättää varaus vaikkapa oman lähikirjaston kautta.
Espoon kirjastoihin tilattuja muita käsityölehtiä on useita, mm. Novita, Ihana, Kauneimmat käsityöt, Kotiliesi Käsityö ja Mallikerta. Käsityölehtien saatavuutta voi tarkastella Helmet.fi -haussa, jossa ne löytyvät hakusanalla käsityölehdet.
Aiheesta löytyy sekä tietokirjoja että kuvakirjoja. Voit tehdä haun internetissä pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/ Hakusanalla koulutulokkaat löytyvät esim. seuraavat kirjat:
Bergström, Gunilla: Mikko Mallikas menee kouluun
Jacobsson, Anders: Lasse, ekaluokkalainen
Nöstlinger, Christine: Eppu ja ekaluokka
Tampereen kaupunginkirjaston www-sivuilla on luettelo aiheeseen liittyvistä kirjoista osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/ekaluok.htm
Vertailun pohjaksi kannattaa perehtyä ainakin seuraaviin nettiosoitteisiin, joista löytyy ajankohtaista perustietoa kummastakin maasta:
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/fi.html
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html
Lisäksi kokoelmistamme löytyy Hannu Leinosen ja Eino Lyytisen varsin informatiivinen teos nimeltä: Iso-Britannia - imperiumista Euroopan reunalle. (1993). Kirjan saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-tietokannasta: http://www.libplussa.fi/
Kotitalouksien määrän Suomessa näet Suomen tilastollisesta vuosikirjasta, joka on jokaisen yleisen kirjaston käsikirjastossa. Muiden luettelemiesi maiden ja miksei myös Suomen tietoja voit etsiä netistä. Eräs tapa on mennä United Nations Population Information Networkin (POPIN) sivuille osoitteeseen
http://www.undp.org/popin/other4.htm#europe , josta on linkit kansallisten tilastokeskusten sivuille. Esim.
Eestin omat tilastosivut ovat osoitteessa http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/index.html . Sieltä sitten linkin Population Census alla on Preliminary results of the 2000 Population and Housing Census by counties and county centres (osoite on http://www.stat.ee/wwwstat/eng_stat/census_fr.html ). Voipi olla, että jonkin verran saa...
Pallomaisesti haarovat kasvit, jotka tuulen kuljettamina kierivät pitkin aavikoita ja preerioita ovat suomalaisille tuttuja ainakin lännenelokuvista. Tällaisia kasveja kutsutaan aro- tai aavikkokierijöiksi. Kypsytettyään siemenensä ne katkeavat juurenniskasta ja lähtevät tuulen puskemina matkaan, karistaen siemeniään taipaleellaan. Eräät monivuotiset kierijät pystyvät jopa juurtumaan uudelleen maahan ja jatkamaan kasvuaan.
Suomen kasvilajeista kierijöihin kuuluu esimerkiksi unkarinpernaruoho. Meillä kierijät saavat kovimmat kyydit talvisin jäällä tai avomaalla kovalla hankiaisella.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/unkarinpernaruoho
Tässä joitakin kiinnostavia fantasiakirjoja ja fantasiakirjasarjoja, jotka ovat saman tyylisiä kuin Throne of Glass -sarja.
Abercrombie, Joe: Särkynyt meri -sarja. 1. osa: Vain puoliksi kuningas
Adeyemi, Tomi: Veren ja luun lapset -sarja
Alatalo, Katri: Käärmeiden kaupunki
Aveyard, Victoria: Hopea-sarja. 1. osa: Punainen kuningatar
Bardugo, Leigh: Grishaversumi-sarja. 1.osa: Varjo ja riipus
Green, Sally: Savuvarkaat-sarja
Hepo-oja, Briitta: Suomea lohikäärmeille
Hobb, Robin: Näkijän taru -sarja. 1. osa: Salamurhaajan oppipoika
Maas, Sarah J.: Valtakunta-sarja....
Englannin kielessä th-päätteellä ilmaistaan järjestyslukuja. Esimerkiksi tuo 13th olisi kolmastoista, vaikka kolmastoista päivä jotain kuuta tai joku on ollut kolmastoista jossain kisassa. Tältä sivulta voit katsoa lisää esimerkkejä päätteen käytöstä https://kielenoppi.wordpress.com/2009/01/06/six-the-sixth-twelve-the-tw…
SI-järjestelmässä yksiköllä H ilmaistaan induktanssia ja magneettista johtavuutta. Samassa SI-järjestelmässä Tera on etuliite, joka tarkoittaa biljoonakertaista. Eli sitä voidaan käyttää tuon H:n kanssa yhdessä, jolloin se on TH.
"Suomen virallinen tilasto" on nimeke, jonka alla Tilastokeskus julkaisee lukemattomia sarjoja - osa niistä liittyy väestöön. "Suomen tilastollinen vuosikirja", jota löytyy Helsingin pääkirjastosta useilta vuosikymmeniltä, on tavallaan monien sarjojen tiivistelmä, josta löytyy varsin paljon väestötietoa.
Tilastokeskus julkaisee myös erillisiä yksinomaan väestöä käsitteleviä sarjoja, joiden nimet ovat eri aikoina vaihdelleet suuresti, tällä hetkellä ilmestyvät
esim. sarjat "Väestönmuutokset kunnittain" sekä "Väkiluku kunnittain". Erilliset väestötilastot löytyvät parhaiten Tilastokeskuksen omasta kirjastosta, jonka yhteystiedot löytyvät internet-osoitteesta http://www.stat.fi/.
