Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan oikeuslääketieteen laitokselta kerrottiin, että lain mukaan (Laki kuolemansyyn selvittämisestä) ampumatapauksissa tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, jonka perusteella selviää kuolinsyy. Kuolinsyy voi vaihdella riippuen tapauksesta. Yleisintä kuolinsyytä laitos ei täten yksilöinyt.
Tauti- ja kuolinsyyluokituksista tietoa sivuilla:
http://www.stakes.fi/oske/luokitukset/icd10
http://www.fimnet.fi/yhd/kl-yhdistys/vuoski99/icd10.html
Lakitekstit löytyvät Valtion säädöstietopankki Finlexistä http://www.finlex.fi
Uuden tunnusluvun (pin-koodin) saa kuten edellisenkin eli kirjastossa paikan päällä. Mukana on oltava kirjastokortin lisäksi kuvallinen, kirjaston hyväksymä henkilöllisyystodistus (passi, ajokortti, suomalainen ajokortti, EU-maan henkilöllisyystodistus).
Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Annettua tunnuslukua ei myöskään ole mahdollista selvittää, sillä tunnusluku tallentuu salakielisenä. Henkilökunta ei näe tunnuskua tallennuksen jälkeen, ainoastaan sen onko asiakasrekisteriin tallennettu tunnusluku vai ei.
Helsingin kaupunginkirjastossa oli v. 2004 hieman yli 7 miljoonaa kävijää. Asukaslukuun suhteutettuna kirjastokäyntejä oli 12,5 per asukas. Kaikki Helsingin kaupunginkirjaston tilastotiedot löytyvät oheisesta osoitteesta: http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Viime vuoden (v. 2005) tilastoja ei ole vielä julkistettu, mutta kävijämäärät ovat hieman laskeneet edellisvuodesta. Nykyisin kirjaston verkkoasioinnit (esim. HelMet)lasketaan kirjastokäynteihin. Nämä käynnit nousevat joka vuosi.
Kävijämäärät eri kirjastoissa tietnkin vaihtelevat kovasti kirjaston koon ja sijainnin mukaan. Kuukaudessa kävijöitä on keskikokoisessa kirjastossa 15-20 000 ja isossa kirjastossa jopa 40 000.
Helsingin...
Hyvä kysymys! Olen tuota itsenkin miettinyt ja sen lisäksi sitä, kuuluuko nimien selvittely palvelun pariin, missä määrin ja erityisesti kuuluvatko kysymykset ja vastaukset julkiseen arkistoon. Ilmiö on melko tuore ja tähän laajuuteen nimien taustojen kysely on levinnyt vasta viime syksyn ja tämän kevään aikana. Meidän täytyy varmaankin vastaajajoukon kanssa miettiä, millainen asenne näihin kysymyksiin otetaan.
Kirjastosta nimistä kyseleminen sinänsä ei ole uutta, kirjastojen nimikirjat ovat olleet ahkerassa käytössä kautta aikain esim. tuoreiden äitien ja isien pohtiessa nimeä uudelle tulokkaalle. Epäilen, että lisäksi kouluissa ja muuallakin tiedonhaun opetuksessa annetaan mm. tehtäväksi selvittää oman nimen tausta. Tällöin Kysy...
Kirjastosta löytyy useita Kapkaupunkia käsitteleviä matkaoppaita. Kirjojen tiedot ja sijainnit löytyvät Helmet-aineistohausta osoitteesta http://www.helmet.fi Klikkaa kohtaa Sanahaku ja kirjoita hakukenttään Kapkaupunki.
Helpoimmin löydät kiinankieliset vastineet näille sanoille kiinan kielen sanakirjoista, joita on sekä Tuusulan että Järvenpään kirjastoissa. Ne ovat pääasiassa käsikirjastokappaleita, mutta voit tulla kirjastoon tutustumaan niihin.
Kirjastoista löytyy myös erilaisia tatuointimalleja käsitteleviä kuvitettuja kirjoja, esim. "1000 tattoos" ja "500 tattoo designs". Niistäkin voi löytää vinkkejä tatuointia varten.
Robert Lowellin teoksia ei ole suomennettu, enkä myöskään onnistunut löytämään mistään käännösvalikoimista hänen runojaan. Joitakin yksittäisiä runoja voi tosin suomeksi löytyä esimerkiksi kirjallisuuslehdistä. Ainakin Tuli & Savu -lehden numerossa 1/2007 on Teemu Mannisen suomennos Lowellin runosta "Kuolleille tasavaltalaisille".
Porin kaupunginkirjastossa:
Freeman, Michael
Teoksen nimi Digikuvaajan valaisunhallinta
Muut tekijät Sarkkinen, Eero
Julkaisutiedot Jyväskylä : Docendo, 2005
Sarja Design
Korvenoja, Pekka
Teoksen nimi TV-kameratyön perusteet
Julkaisutiedot [Helsinki] : Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, 2004 (Yliopistopaino)
Sarja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian julkaisuja. Sarja B, Oppimateriaalit, ISSN 1459-2975 ; 1
Ks. http://weborigo.pori.fi/
Elokuva-arkiston kirjastossa on seuraaavat teokset
Set lighting technician's handbook : film lighting equipment, practice, and electric distribution / Box, Harry C.
2. ed., Boston : Focal Press, 1997. - 432 s. : kuv.
ISBN 0-240-80257-8
FITT, Brian
Lighting technology : a guide for the entertainment...
Urinator (alkuperäinen ääntäminen olisi jotenkin kuin uuriinaator, paino viimeistä edellisellä tavulla -na-). Kirjastoista löytyy sanakirja Pitkäranta, Reijo, Suomi-latina-suomi, josta kannattaa katsella käännöksiä.
Hämeenlinnan pääkirjastossa (Lukiokatu 2) näyttää olevan esim. Kotiliesiä vuodesta 1923 lähtien ja Hopeapeiliä vuodesta 1940 lähtien. Kannattaa ehkä vielä varmistaa asia sieltä Hämeenlinnasta, kirjaston yhteystiedot tässä http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/yhteys1.htm . Helsingissä näitä ynnä muita vanhoja lehtiä voi käydä lukemassa Pääkirjastossa Pasilassa.
Matkailija on harvinainen nimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Matkailija-nimi on tai on ollut vain 20 suomalaisella. Nimeä ei löydy kirjaston sukunimioppaista, eikä myöskään Suomen sukututkimusseuran Suomalaisia nimenmuutoksia -hausta (http://web.genealogia.fi/asp/nimihaku.asp?lang=fi).
Se, onko käyttöönotettu nimi käännös vai mistä se juontaa juurensa, ei selvinnyt. Ehkäpä Suomen sukututkimusseuran kautta asiaa voisi selvittää. Seuran sivut löytyvät täältä:
http://www.genealogia.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=358&lang=fi
Kirjassa Strömberg, John: Studenter, nationer och universitet (1996) s. 50 on taulukko: Tabell 2. Medeltalet årligen nyinskrivna och terminsvis närvarande studenter vid akademin i Åbo 1723-1809.
Vuodet 1801-1809:
Nyinskrivna 93 (uusia opiskelijoita)
Närvarande hösttermin 228 (läsnäolevia syyslukukaudella)
Närvarande vårtermin 263 (läsnäolevia kevätlukukaudella)
Samassa kirjassa s. 215 on taulukko: Antalet nyinskrivna studenter vid akademin i Åbo 1723-1808 fördelade engligt nationer och tioårsperioder. Vuosina 1800-08 opiskelijoita oli yhteensä 927.
Kirjan Helsingin yliopisto 1640-1808, 1. osa (1987) vastaavan taulukon (s.307-308) mukaan yliopiston kirjoissa oli ylioppilaita vuosina 1800-1809 yhteensä 928.
Käytettävissämme olevista tiedonlähteistä ei ilmennyt että teos olisi ilmestymässä suomeksi. Toivon, että selviät englanninkielisen kirjan kanssa riittävän hyvin.
Riku Rinteen kirjoittama kirja Kohti kirkkaampaa kruunua on vain Kouvolan pääkirjastossa ja Inkeroisten kirjastossa. Kymenlaakson kirjastojen yhteisen seutulainauksen ansiosta voitte tehdä kirjasta varauksen ja se kuljetetaan haluamaanne kirjastoon, siis myös Jaalan kirjastoon. Varausmaksu on 1€. Varauksen voitte tehdä Kyyti-kirjastojen nettisivulla http://www.kyyti.fi/ tai missä tahansa Kymenlaakson kirjastossa.
Kirja näkyy Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannassa "hankinnassa", kun se on tilattu kirjastoon. Koska kirjasto tilaa suurilta kustantajilta paljon kirjoja jo ennakkoon, saattavat Vaskissa keväällä näkyvät teokset ilmestyä vasta syksyllä. Kirjoja tilataan siis paljon jo kuukausia ennen ilmestymistään. Eli esim. nyt saattaa olla hankinnassa kirja, joka ilmestyy vasta joulukuussa 2011.
Sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan Kuusankosken kirjastosta. Yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.kouvola.fi/palvelut/kirjastojatietopalvelut/kirjastotjaaukio…
Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta ei ole kovin paljon tarjolla. Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus -teoksesta (Kirjastopalvelu 1989) löytyy Timo Riihon artikkeli "Portugalin, espanjan ja italian kielen historiasta". Hallinnon kehittämiskeskuksen vuonna 1996 julkaisema Kielet tutuiksi -kirja esittelee venäjän, ranskan, englannin, saksan, espanjan, portugalin, viron, ruotsin ja tanskan kielen pelisääntöjä ja käyttötapoja. Kalevi Wiikin Eurooppalaisten juuret (Atena 2002) kertoo euroopppalaisten kielten ja kielialuiden alkuperästä ja kehityksestä.
Suomi-Portugali -yhdistyksen Internetsivuilta löytyy Santeri Siimeksen artikkeli portugalin kielestä: http://www.suomi-portugali.org/Portugalin%20kieli.pdf. Aihetta käsittelee myös...
Kysyjä tarkoittanee ns. tablettitietokoneita tai ehkä e-kirjojen lukulaitteita. Siitä riippumatta, mitä tekniikkaa käytetään, kysymys on verkon kautta välitettävistä sisällöistä, joita ei lain mukaan voi lainata kuten perinteisiä kirjoja. Jotta kirjaston asiakas voisi tällaisia e-kirjoja käyttää, täytyy kirjaston hankkia käyttöoikeuksia. Se on maksullista, eikä suinkaan kaikkea ole edes tarjolla kirjastolle.
HelMet-kirjastoilla on jo nyt tarjolla valikoima e-kirjoja, mutta valikoimassa ei ole haluttuja uutuuksia. Pääset tutustumaan tähän tarjontaan osoitteessa https://www2.helmet.fi/ebook/. Tarvitaan vain oma kirjastokortin numero ja nelinumeroinen PIN-koodi.
Riippuu kokonaan suomalaisista kustantajista, saavatko kirjastot ja mihin...
Carlo Levin kirja Christo si e fermato a Eboli on suomennettu nimella Jumalan selän takana (1956). Sitä ei näytä olevan Hämeenlinnan kirjastossa, mutta sen voi saada kaukolainaksi muista kirjastoista, esim. Varastokirjastosta Kuopiosta.
