Hei,
eduskunnassa työskentelevien virkahenkilöiden kelpoisuusehtoja ja tehtäviä säätelevät seuraavat erityissäädökset: eduskunnan työjärjestys 1999/40, laki eduskunnan virkamiehistä 2003/1197 sekä kanslian ohjesääntö 1480/2015.
Yksityiskohtaisimmat tehtäväkuvaukset löytyvät kanslian ohjesäännöstä. Sen 4 §. mukaan ”keskuskanslian tehtävänä on valmistella täysistunnot ja puhemiesneuvoston kokoukset, hoitaa täysistunnon tukipalvelut ja edustajan valtiopäivätoimiin liittyvät palvelut sekä huolehtia valtiopäiväasiakirjojen tuotannosta ja julkaisemisesta.”
Ohjesäännön 10 §: ssä tehtävää on vielä täsmennetty ja todettu, että ”keskuskansliassa on istuntoyksikkö, pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto....
Suolaa ei ole keksitty, mutta sen käyttö kylläkin. Ruokasuola (Natriumkloridi) on kemiallinen yhdiste, jota esiintyy luonnossa. Suola on kuitenkin ollut merkittävä osa ihmiskunnan historiaa viimeistään siitä alkaen, kun muinaiset egyptiläiset ja kiinalaiset keksivät yli 4 000 vuotta sitten käyttää hyväkseen suolaa ruoan säilöntään 1).1)Historia: Suomi ja maailma historian valokeilassa, 2013, nro 1. Kun suola pyöritti maailmaa, s. 14–21.-https://www.saltlife.fi/page/8/suolan-historia
Valitettavasti kysymästänne aiheesta on vaikea löytää tuoretta tietoa suomen kielellä tai jos sitä on, se on hajallaan sanoma- ja aikakauslehdissä. Oletteko tutustunut monikulttuurisen kirjaston sivuihin osoitteessa http://www.lib.hel.fi/mcl/ -> World Info -> Iso-Britannia Vaikka sen aineisto onkin enimmäkseen englanninkielistä, uskoisin sen aukeavan helposti jo sanakirjan avulla.
CIA:n World Factbook (http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/uk.html)sisältää perustietoa mm. maan maantieteestä, väestöstä, hallinnosta ja taloudesta.
Vilhelm Mobergin Invandrarna on ilmestynyt v. 1959 yhtenä niteenä nimellä Uuteen maahan. Vuonna 1975 ilmestynyt painos on kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 3: Uuteen maahan 1 ja Maastamuuttajat 4: Uuteen maahan 2.
Nybyggarna on ilmestynyt v. 1960 nimellä Raivaajat, vuoden 1975 painos kahtena niteenä nimillä Maastamuuttajat 5: Raivaajat 1 ja Maastamuuttajat 6: Raivaajat 2. Suomentaja on Kristiina Kivivuori.
Kirjan "Iita, Linta Maria" (Kiviniemi, Eero, 1983) mukaan suosituimmat ensimmäiset nimet Suomessa vuosina 1890-1990 ovat Matti ja Anna. Mikäli otettaisiin huomioon kaikki etunimet (= toiset ja kolmannet nimet), suosituimmat olisivat Maria ja Juhani.
Moottoriajoneuvoverolain löydät osoitteesta hhttp://www.finlex.fi/ .Valitse etusivulta Lainsäädäntö. Laki
annettiin jo 30.12.1966 ja sen numero on 722. Tämän jälkeen lakiin on tehty useita muutoksia ja haluat
varmaankin laista tällä hetkellä voimassa olevan muodon. Viimeisimmät yhdeksättä pykälää koskevat
muutokset ovat 522/1994 ja 1538/1995, joten sinun kannattaa hakea nämä lait finlexistä.
Voit käyttää myös painettuja lähteitä eli kyseisien vuosien Suomen säädöskokoelmia, jotka ovat ainoita
virallisia lähteitä lakeihin ja asetuksiin. Verolait 2001 -julkaisussa on moottoriajoneuvoverolaki niin että
siinä on huomioitu lakiin tulleet muutokset.
Moottoriajoneuvoverolain (Laki moottoriajoneuvoverosta 30.12.1966/722) yhdeksäs pykälä kuuluu...
Wolfgang Schivelbuschin teos "Nautintoaineiden kulttuurihistoriaa" sisältää jakson tupakan historiasta. Lisää löydät hakusanoilla tupakointi, historia sekä tupakka, historia.
Taidelainaamoja on Helsingin Rikhardinkadun kirjaston ohella useassa muussakin kirjastossa ja kulttuuri-/taidekeskuksessa eri puolilla Suomea. Ne ovat pääsääntöisesti paikkakuntansa tai alueensa taiteilijaseuran ylläpitämiä ja välittävät seuran jäsentaiteilijoiden töitä.
Rikhardinkadun taidelainaamoa pyörittää Helsingin taiteilijaseura. Siellä on esillä maalauksia, grafiikkaa, piirroksia, veistoksia ja valokuvia yli 250 tekijältä. Teoksista maksetaan 10 – 100 € kuukausimaksua, joka määräytyy teoksen hinnan mukaan. Teoksen voi lunastaa omakseen kuukausimaksua maksamalla. Taidelainaamosta kerrottiin, että tällä hetkellä n. 90 % teoksista lopulta lunastetaan omaksi tällä tavoin. http://www.saunalahti.fi/~hts/taidela.htm
Pääkaupunkiseudulla...
Voisiko etsimäsi olla toinen näistä? Kumpikaan ei täysin vastaa antamiasi tietoja.
- Kuluttajien mielikuvat jalostetuista luomutuotteista : tietoa markkinalähtöisen tuotekehityksen pohjaksi / Anne Arvola & Liisa Lähteenmäki (2003)
- Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeissa? : oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : kirjallisuuskatsaus / Nina Urala & Liisa Lähteenmäki (2001)
Molemmat kirjat ovat Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa, Espoon Otaniemessä. Täältä saat lisätietoja:
http://lib.tkk.fi/
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Yksityisjuhlien, lähinnä häiden, järjestämiseen liittyviä lehtiä Suomessa ovat ainakin Häät, Mennään naimisiin ja Tehdään häät. Kokousten yms. järjestämisestä löytyi ainoastaan lehti nimeltä Kokouskutsu, Sokos hotellien kokouspalvelulehti, joka on ilmestynyt ainoastaan vuosina 1989-1990.
Tiedot näistä lehdistä löytyivät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannan (www.helmet.fi) ja Suomen kansallisbibliografia Fennican (http://finna.fi kautta. Joko kokousten järjestämiseen liittyviä lehtiä ei Suomessa ole tai niitä on hyvin vaikea löytää nimeä tietämättä. Löytämäsi Tampere conference city –julkaisu löytyi otsikon tiedotuslehdet alta. Muut sen ryhmän lehdet eivät liittyneet kokousten järjestämiseen.
Sanahaku termillä "fibromyalgia" tuottaa kahdeksan viitettä Helmet-tietokannasta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=fibromyalgia&m=&l=&Da=&Db=&b=&… .
Välimerellisestä ruokavaliostakin löytyy ainakin kolme teosta:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=v%E4limer**+and+%28dieet**+or+… .
Fibromyalgiaa käsittelevät teokset ovat useimmiten liikuntaelinsairauksien luokassa - Helsingin kaupunginkirjastossa 617.94. Välimeren ruokavaliosta kertovat teokset ovat etnisen keittotaidon luokassa 691.14. Ruokavalioiden terveydenhoidollisista merkityksistä kertovat teokset ovat luokassa 613.1. Fibromyalgian ja välimerellisen ruokavalion yhteyksiä ei näyttäisi käsittelevän yksikään teos.
Internetissä fibromyalgian hoitoa...
Ayashi no Ceresin nimi on lännessä Ceres: Celestial Legend ja sen tekijä nimeltään Yuu Watase. Sarjasta on saatavilla vain yksi osa, Ceres. Vol.1: Aya (2004), Pasilan kirjastossa, tällä hetkellä lainassa.
Watasen Fushigi yugi -sarjaa sensijaan on saatavilla osat 1 - 18.
Välitän toivomuksesi hankintaosastollemme.
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ottaa vastaan kirjalahjoituksia. Kokoelmista vastaavat päättävät sitten otetaanko ne kokoelmiin. Kirjastomme yhteystiedot: http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/hkunta.htm
Yksi mahdollisuus on selvittää muiden maiden kirjastojen tilanne. Kirjastot.fi-sivuilta pääset selaamaan eri maiden kirjastojen aineistotietokantoja:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/ulkomaiset/
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääset myös WorldCat-tietokantaan, joka on maailman laajin kirjastojen bibliografinen tietokanta:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään hakuja.
Helsingin kaupunginkirjastossa kaukolainaus Suomesta ja Pohjoismaista maksaa 4 euroa, muualta Euroopasta 25 euroa:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Anglikaanisen kirkkokunnan eri kirkoilla on useita katekismuksia, joita ei valitettavasti ole suomennettu.
Anglikaanien rukouskirjaan (The Book of Common Prayer) sisältyy yleensä katekismus. Rukouskirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa on myös lainattavia kappaleita. Näistä katekismuksen sisältää esimerkiksi Oxford University Pressin julkaisema "The book of common prayer : and administration of the sacraments and other rites and ceremonies of the church according to the use of the Church of England together with the Psalter or Psalms of David.". Teosten tarkat saatavuustiedot ja kirjastojen yhteystiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/. Vastaava...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten...
