Aina voit ottaa yhteyttä kirjastoon vaikka puhelimitse tai käydä paikan päällä ja kysyä varausasioista. Voit myös tarkistaa asian itse: Jos olet hankkinut kirjastokortillesi 4-numeroisen tunnusluvun eli PIN-koodin, pääset Internetistä http://www.helmet.fi/ sivulta kirjautumaan "omiin tietoihin". Sitä kautta voit paitsi tehdä varauksia, myös tarkistaa niiden tilanteen.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen varauksiin ei automaattisesti tule päättymispäivää - mutta jos niin haluaa, sen voi varaukselle laittaa. Jos varaukselle on määritelty viimeinen voimassaolopäivä, sitä ei pysty itse muuttamaan HelMetin kautta, mutta kirjastossa virkailija voi päivämäärän muuttaa tai poistaa.
Vaikka usein on niinkin, ettei varausjonoa ole lainkaan, on...
Caterina Valentelta löytyy monia kokoomalevyjä. Sellainen, jossa on sekä Malaguena että Rote Rosen werden blüh'n, on ainakin "Dankeschön - die Schönsten Hits" (2 CD), mutta monessa muussakin yhdistelmässä niistä on ainakin toinen. Malaguenaa on olemassa sekä espanjaksi että englanniksi. Lisäksi hänellä on laulu nimeltä Rosen sind rot, mutta se ei kai ollut kyseessä?
lähde: Grooves-inc
http://grooves-inc.de/product_info.php/products_id/886998
Montgolfieri eli kuumailmapallon rakentaminen –kirja on grafiikan kurssilla valmistettu ns. taiteilijakirja Helsingin Rikhardinkadun kirjaston käsikirjastossa. Sitä ei voi kaukolainata, mutta siihen voi tutustua siellä paikan päällä. Kuumailmapallon rakentamiseen liittyvää tietoa löytyy mm. teoksesta Kuumailmapallolentäminen: oppimateriaalia ilmapallolentäjien teoriakoulutusta varten (Sipinen 1990) ja Tekniikan maailmoista 12/99 ja 13/03. Maakuntakirjastojen tietokannoista hakemalla löytyvät myös kirjat Hot air balloons (Kalakuka & Stockwell 1998), Ballooning (Smith & Wagner 1998), Hot air balloons (Spindler 1999), Hot air ballooning (Iggulden 1990) ja Ballooning (Wirth 1984), joissa voisi olla hyödyllistä tietoa. How to make and...
Toivo Kuulan yksinlauluista Syystunnelma Op.2/1 ja Vanha syyslaulu Op.24/3 ei löydy muita alkuperäistä sävelkorkeutta alemmaksi sovitettuja yksinlaulunuotinnoksia kuin jo löytämäsi toivelaulukirjojen sovitukset.
Kustantaja WSOY ei ole ilmoittanut mitään joten ainakaan heillä ei taida olla suunnitelmissa julkaista jatko-osia. Pitäisi kysyä kaikilta mahdollisilta kustantajilta heidän aikeistaan. Kustantajilla on useimmiten nettisivut, siellä olevien yhteystietojen kautta voisi koittaa saada tiedon irti kaikilta. Tässä linkki josta pääsee eteenpäin: http://www.kustantajat.fi/ sekä http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajat/
Todennäköisesti ilmiön takana on ollut kosketushäiriö sähkölaitteen liitännöissä tai piirilevyn juotoksissa ym. Tyypillisesti kontakti on "kopauttamalla" saatu hetkellisesti palautettua esimerkiksi kuvaputkellisen television pystypoikkeutuksen häiriön yhteydessä. Vika ei ole siis varsinaisesti korjaantunut kopauttamalla.
Esim. kylmä juotos, hapettuminen tai juotoksen murtuminen levyn lämpömuutosten vuoksi on mahdollinen kontaktihäiriön aiheuttaja.
Jorma Marttalan kirjassa Armin kultaiset vuodet ( Edita1999) on kerrottu Armi Kuuselan auton kolarista ja kirjasta löytyy myös pieni lehtikuva aiheesta. Kolari oli sattunut 8.2.1953 iltapäivällä Armi Kuuselan ajaessa Helsingistä Porvooseen. Onnettomuus sattui Vantaan sillan risteyksessä jäisessä kurvissa ja toisena osapuolena oli Helsinki- Tikkurila –vuoron linja-auto. Talbotin etuosa lytistyi kasaan ja ohjauskelvoton auto oli hinattava paikalta. Linja-autoon tuli vain pieni kuhmu.
Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa löytyy tuon ajan lehdet mikrofilmattuina.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/
Prinkkala-nimeä kantaa Turussa kaksikin historiallista rakennusta; Kakskerran saaressa sijaitseva kartano (ruotsiksi Brinkhall), sekä keskustassa sijaitseva Prinkkalan talo (Brinkalahuset), jonka parvekkeelta joulurauha vuosittain julistetaan.
Sanonta "päin prinkkalaa" (alkuaan "päin Prinkkalan muuria") on tiettävästi syntynyt 1820-luvulla, kun joku on ajanut vaununsa säpäleiksi lähtiessään Prinkkalan talossa järjestetyistä maaherran juhlista.
Lähde: Suomalainen paikannimikirja (Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007)
Valkeat ristit -kappale, jonka sanoittajana on Arvo Karppinen, sisältyy äänitteeseen. Tieto löytyi VIOLA-tietokannasta:
Karu, Olavi, säv.
Valkeat ristit
Esittäjät:Korpi, Kalevi (laulu). Karppinen, Arvo, san.
Julkaisussa:Matkalla valoon.
Arvo Karppiselta ei löydy kirjastojen luetteloista runoja eikä tästä kappaleesta ole myöskään nuottia. Äänitteestä voi kirjoittaa ylös sanat, elleivät ne ole äänitteessä mukana.
Matkalla valoon -äänite löytyy LP-levynä ja kasettina kirjastoista. Voit saada sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Valitettavasti Steps into English -kelikurssin opettajan oppaita (Steps : opettajan opas tai Teacher's steps) ei löydy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista mihinkään kielikurssin osaan.
Moberg-sukunimi on noin 450 henkilöllä Suomessa ja n. 6000 Ruotsissa väestörekisteritietojen mukaan.
Jos tarkoitat nimen merkitystä, alkuosan mo on suomeksi 'hiekkanummi, mäntynummi, kangas, harju'
Nimen loppuosan luontonimi berg 'kallio, vuori' on tyypillinen periruotsalaisen talonpoikais- porvarillisen nimen osa Eva Bryllan kirjan Andersson, Pettersson, Lundström och...Beachman (2009) mukaan.
Etsimäsi runo Hanhen konsertti, joka tosiaankin on Lauri Pohjanpään kirjoittama, löytyy esimerkiksi Pohjanpään Valittujen runojen kokoelmasta (WSOY, 1953) sivulta 12.
Runo sisältyy myös mm. runoantologiaan Tämän runon haluaisin kuulla. 2 (toim. Satu Koskimies, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, Tammi, useita painoksia) ja Pohjanpään teokseen Metsän satuja ja muita runoja (WSOY, useita painoksia).
Lähteet:
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Pohjanpää Lauri: Valitut runot (WSOY, 1953)
Tässä joitakin klassikkoehdotuksia:
Louisa M. Alcott: Pikku naisia
Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo
Edward Bellamy: Vuonna 2000
Charlotte Brontë: Kotiopettajattaren romaani
Emily Brontë: Humiseva harju
Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus
Charles Dickens: David Copperfield
Arthur Conan Doyle: Baskervillen koira
Alexandre Dumas: Monte-Criston kreivi
Gustave Flaubert: Rouva Bovary
Dashiell Hammett: Maltan haukka
Walter Scott: Ivanhoe
Mary Shelley: Frankenstein
Robert Louis Stevenson: Aarresaari
Robert Louis Stevenson: Tohtori Jekyll ja herra Hyde
August Strindberg: Neiti Julie
H. G. Wells: Maailmojen sota
Kaikista edellä mainituista on olemassa vähintään yksi elokuvaversio, jota pitäisi olla ainakin kirjastosta saatavilla. Luullakseni...
Tarkkaa laskelmaa ei oikein pysty tekemään, koska kirjastojen hyllyssä olevan tyhjän tilan määrästä ei ole tarkkoja tietoja saatavilla. Jotakin suuntaa voi kuitenkin laskeskella.
Lainatilastoja pyörittelevä kollega teki pienen otoksen siitä, millaisia prosenttiosuuksia kirjastojen kirjoista on tällä hetkellä lainassa. Pasilan kirjastossa lainassa oli noin 27 % kirjoista (36 854 kirjaa 136 264 kirjan kokoelmasta), Malmin kirjastossa 42 % (12 758 kirjaa 30 726 kirjan kokoelmasta) ja Lauttasaaren kirjastossa 28 % (8 745 kirjaa 31 088 kirjan kokoelmasta). Prosenttiosuus siis vaihtelee jonkin verran kirjastoittainen, mutta voisi olettaa, että ehkä keskimäärin noin kolmasosa lainattavana olevista kirjoista olisi keskimäärin lainassa.
Kirjastojen...
Paul Austerin The Music of Chance on Tammen kustantamana ja Erkki Jukaraisen suomentamana ilmestynyt 1992 nimellä Sattuman soittoa.
Kirjan saatavuuden Suomen yleisistä kirjastoista voi tarkistaa
sivulta http://mainio.kirjastot.fi/listaa_kaikki.asp , missä on listattu kirjastojen Internetissä toimivat kokoelmatietokannat.
Alkoholijuomien käsikirja 1 (1988) kertoo, että chileläiset vientilaatuviinit luokitellaan asitiakypsytysajan mukaan seuraavasti:
Vino Courant vuoden vanhaa, Vino Special vähimmäisikä 2 vuotta, Vino Reserve vähimmäisikä 4 vuotta, Gran Vino vähimmäisikä 6 vuotta. Etiketeissä on oltava ikämerkinnät.
Kirjan uusinta 5. korjattua painosta vuodelta 1995 on joissakin maakuntakirjastoissa, mutta ei minulla käytettävissäni.
Alkolla on vastikään ollut Chilen viinikulttuuriviikko ja Etiketti-lehden numerossa 3/2000 käsitellään aihetta. Lisätietoja saa Alkosta http://www.alko.fi/
Kielitoimiston verkossa oleva sanakirja antaa sanalle "jatkuvuus" yleisen merkityksen ("Taata toiminnan jatkuvuus"), kun taas "jatkavuus" todetaan fysiikan termiksi, rinnakkaistermejä hitaus, vitka, inertia. Kielitoimiston mukaan siis Newtonin ensimmäinen laki on suomeksi "jatkavuuden laki".
Heikki Poroila
En ole minkään tasoinen hyönteisten asiantuntija, mutta kun kysymykseen ei kukaan muukaan ole tarttunut, ajattelin yrittää. Kuvien tarkkuus ei ole kehuttava, mutta niiden perusteella veikkaisin, että kyseessä voisi olla jokin koisaperhonen, ehkä yleinen jauhokoisa, joka liikkuu öisin ja viettää valoisan ajan siivet supussa, kuten kuvissakin. Koisia on Suomessakin 76 lajia, joten kyse voi toki olla jostain muustakin lajista tai muustakin hyönteisestä. Tunnistaminen olisi helpompaa, jos eläimen siivet olisivat avoinna, mutta eiväthän ne käskemällä näy. Pikkuperhoselta tämä joka tapauksessa vaikuttaa ja aika samantyyppisiä kuvia löytyy googlaamalla.
Heikki Poroila
Eero Ojasen ja Sirkku Linnean Suomalaiset taruolennot -kirjassa esitellään mm. menninkäiset (s. 30-35) Kirjan mukaan menninkäiset ovat pienikokoisia ja jollakin tavoin myös ihmisen kaltaisia olentoja. Ne ovat myös tarinoissa sekoittuneet monien muiden pikkuolentojen, esim. maahisten, kanssa. Alkujaan ne illmeisesti liittyivät kuolleiden henkiin eli vainajiin, ja olivat melko pelottavia olioita. Vähitellen niistä tuli osa metsän väkeä. Ne myös lakkasivat olemasta pelottavia, ja olivat sen sijaan jöröjä mutta ystävällisiä. Lisää menninkäisistä voi lukea myös esim. Sami J. Anteroisen kirjasta Menninkäiset.
